En saa iloa mistään!
Että voikin olla kurja olo kaiket päivät. No, saan vähän tyydytystä piheilystä, mutta ei mua kiinnosta käyttää säästöjä mihinkään. Mua ei kiinnosta harrastaa mitään. Mä en halua mitään, en ainakaan mitään, mikä olisi rahalla hankittavissa. Mulle on ihan utopistista, että monet muut tuolla nauttivat elämästään, käyvät elokuvissa, syömässä.... Jaksavat käydä töissä ja elää normaalia elämää - ja vielä nauttivat siitä! Mä en enää kestä tätä oloa.
Kommentit (17)
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 18:59"]Etkö saa iloa edes tästä palstasta?
[/quote]
No en. Tämä on vaan ajantappamista varten. Täälläkin sitä tajuaa oman surkeutensa, kun on niin wt, ruma, lihava ja kouluttamaton.
-ap
Minut saa päivittäin iloiseksi koirani! :)
Käytätkö jotain lääkitystä/hormonaalista lääkitystä? Onko sulla ystäviä tai kavereita? Vietätkö siis kaikki päivät kotona vai käytkö töissä? Kuinka pitkään susta on tuntunut tältä?
Jotenkin ymmärrän sinua. Olen yksineläjä, nainen, käyn hoitoalalla vakituisessa työssä ja pidän työstäni. Pärjään taloudellisesti ok. Mutta jotenkin elämä ei kiinnosta. Teen rutiinit, mutta todellinen sisältö puuttuu. Ajattelen että jotenkin kaikki on turhaa. En koe olevani masentunut tms. Tuntuu vain että mitä järkeä tässä kaikessa on?
Vau, ensimmäinen nainen, jonka kuulen tykkäävän piheilystä!
Sopisit vaimokseni kuin muna pilluun.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 19:50"]Käytätkö jotain lääkitystä/hormonaalista lääkitystä? Onko sulla ystäviä tai kavereita? Vietätkö siis kaikki päivät kotona vai käytkö töissä? Kuinka pitkään susta on tuntunut tältä?
[/quote]
Musta on tuntunut tältä niin kauan kuin muistan. Vasta viime aikoina olen tajunnut, ettei välttämättä esimerkiksi kaipaamani hyväksyntä tai rakkauskaan tekisi mua onnelliseksi. Pelkäisin menettämistä tms. Tuntuu siltä, että mulla on päässä joku niin pahasti vinksallaan, ettei mulle ole edes mahdollista olla onnellinen/tyytyväinen. Että tulen aina olemaan ahdistunut kaikesta mitä mulle/maailmalle tapahtuu. Ja meitä on varmasti monia muitakin. Ei ole lääkitystä, on pari kaveria, olen työtön.
-ap
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 19:57"]
Vau, ensimmäinen nainen, jonka kuulen tykkäävän piheilystä!
Sopisit vaimokseni kuin muna pilluun.
[/quote]
No nyt kuulet toisestakin. Mut en tahdo vuoronumeoa, kiitos!
Hanki joku lemmikki piristämään päiviäsi :) Vaikka joku pieni ja helppohoitoinen kuten hamsteri. Saattaa kuulostaa tylsältä lemmikiltä, mutta ne on oikeasti aikamoisia veitikoita. Pakostikin tulee hymy huulille kun näkee pienokaisen kipittelevän iloisena sylissä. :)
Jotenkin tuttua. Olen jo ihan valmis kuolemaan. Taas tänään sai lukea alle nelikymppisen kuolemasta. Jotenkin oli lohduttavaa että sellanenkin on mahdollista. Siihen asti veivataan näitä rutiineja.
Miten tuo karvakaverit-toiminta toimii käytännössä? Olisiko ap:n mahdollista päästä sitä kautta viettämään aikaa eläinten kanssa?
Tää saattaa olla ihan random-huuhaaneuvo, mutta voisiko meditaatio toimia ap:lla? Tai ylipäätään joku rentoutumis"hihhulointi". Enkä siis tarkoita mitään lahkolaisuutta tai uskonnollisuutta, vaan vain omaan sisimpään tutustumista. Mitenkäs joku terapia? Pääseekö niihin vaan juttelemaan ilman, että lääkitystä aloitettaisiin vai onko se kovin kallista? Kuinka helposti kela korvaa sellaista?
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 20:03"]Hanki joku lemmikki piristämään päiviäsi :) Vaikka joku pieni ja helppohoitoinen kuten hamsteri. Saattaa kuulostaa tylsältä lemmikiltä, mutta ne on oikeasti aikamoisia veitikoita. Pakostikin tulee hymy huulille kun näkee pienokaisen kipittelevän iloisena sylissä. :)
[/quote]
Joo kieltämättä olen aina tykännyt silitellä elukoita, vaikka mulla ei ole itselläni koskaan ollut lemmikkiä (eikä kellään tutullakaan ole, joten en pääse koskaan rapsuttelemaan). En kuitenkaan haluaisi nyt ottaa vastuuta edes hamsterista :/
-ap
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 20:06"]Jotenkin tuttua. Olen jo ihan valmis kuolemaan. Taas tänään sai lukea alle nelikymppisen kuolemasta. Jotenkin oli lohduttavaa että sellanenkin on mahdollista. Siihen asti veivataan näitä rutiineja.
[/quote]
Mä olen ainakin toistaiseksi liian nössö lähtemään täältä oman käden kautta, vaikka mietin sitä lähes päivittäin...
-ap
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 19:57"]
Vau, ensimmäinen nainen, jonka kuulen tykkäävän piheilystä!
Sopisit vaimokseni kuin muna pilluun.
[/quote]
No nyt kuulet toisestakin. Mut en tahdo vuoronumeoa, kiitos!
[/quote]
Tieto siitä, että moisia naisia ylipäätään on olemassa riittää. Se antaa toivoa löytää yksi heistä.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 20:06"][quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 20:03"]Hanki joku lemmikki piristämään päiviäsi :) Vaikka joku pieni ja helppohoitoinen kuten hamsteri. Saattaa kuulostaa tylsältä lemmikiltä, mutta ne on oikeasti aikamoisia veitikoita. Pakostikin tulee hymy huulille kun näkee pienokaisen kipittelevän iloisena sylissä. :)
[/quote]
Joo kieltämättä olen aina tykännyt silitellä elukoita, vaikka mulla ei ole itselläni koskaan ollut lemmikkiä (eikä kellään tutullakaan ole, joten en pääse koskaan rapsuttelemaan). En kuitenkaan haluaisi nyt ottaa vastuuta edes hamsterista :/
-ap
[/quote]
No kannattaa pistää harkintaan, jos vaikka muutat mielesi. Lemmikit piristävät monien ihmisten päiviä tälläkin hetkellä. :) Tosiaan mainittakoon, vaikka hamsterit ovatkin todella helppohoitoisia, ei niitä pidä hankkia ellei ole valmis pitämään niistä hyvää ja oikea oppista huolta.
Etkö saa iloa edes tästä palstasta?