kotiäiti vankina kotona

Ja sitten ihmetellään miten joku voi olla vela.

Mun mies ei ole ollut edes yrittäjä vaan tehnyt muuten vaan pitkää työpäivää ja mäkin tunsin jääneeni loukkuun kotiin. Illalla kun mies lopulta oli kotona olin itse jo niin väsynyt, etten jaksanut enää lähteä mihinkään. Loukkuuntumista lisäsi se etten yrityksistä huolimatta ole saanut kuin lyhyitä pätkätöitä satunnaisesti. Ei ole helppoa olla nainen , äiti ja vaimo.

Kyllä ne lapset kasvaa. Tänä vuonna on helpompaa kuin viime vuonna. Mulla on lapset 2,8 ja 4,8 vuotta ja paljon helpommalla pääsen kuin vuosi sitten.

Sinä elät nyt sitä vaihetta. Ei lapset kauaa ole pieniä ja sitten kerkiät mennä. Ja voithan sinä ulkoilla ja touhuta lastenkin kanssa vaikka mitä. Et voi elää kuin sinkku, senhän sinä (olisi pitänyt tietää) tiesit lapsia tehdessä.

Muista että se aika kun lapset on pieniä on sitä aikaa jonka äiti ja isä joutuu uhraamaan omasta ajastaan, se on se luonnollinen elämänkulku.

Kodin pyörittäminen on työtäsi, ei töistäkään lähdetä harrastuksiin milloin halutaan. Palkkaa illaksi lastenhoitaja, jos haluat jonnekin työpäivän jo päätyttyä. Toisaalta sitä saa mitä tilaa eli ehkä olisi pitänyt miettiä tarkemmin, mihin ryhtyy.

Taas alkaa sama valitus kun liian monta naista on kaivolla yhtä aikaa. Kai sen miehen tarvii töitä tehdä kun on velkainen tupa ja se on täynnä kakaroita. Selkärankaa nainen SELKÄRANKAA!!!

Tosi Mies

Sellaista se on siinä vaiheessa kun yritys syö kaiken ajan, toinen on täystyöllistetty kotona. Lastenvahdin palkkaaminen? Voisitko ottaa itsellesi mitään yritykseen liittyvää työtä, että puolison työtaakka vähän kevenisi? Kyllä se helpottaa, lapset kasvaa ja jos yritys on vielä alkuvaiheessa ja taloudellisesti tiukoilla, myöhemmin alkaa (toivottavasti) tuottaa enemmän ja voi palkata työvoimaa firmaan tai kotiin. Alku on rankkaa.

En vaan oikein käsitä, että millä kriteereillä ihmiset suunnittelevat tulevaisuuttaan. Jokaiselle luulisi olevan erittäin selvää, miten sitovia lapset ovat, etenkin kun niitä vielä hankitaan lauma.

Jos kiinnostaa harrastella miten haluaa, keskittyä johonkin pitkään projektiin jne. muuten vaan tehdä asiat vapaammin, niin silloin ei lapsia tehdä. Niin simppeli juttu.

Kyllä pitää osata suunnitella asioita. Ei riitä, että tulee vain vaalenpunaiset vauvvakuumelasit silmille, ja huuruissaan hekumoimaan äitiyden mahdollisista onnista. Pitää osata miettiä asioita myös realistisesti. Itse haluaisin kovasti koiran, mutta koirakin on niin sitova etten tule sellaista ainakaan tällä hetkellä hankkimaan.

Tuliko tää sulle jotenkin yllätyksenä? Ja kai tiedät että lapsilla on isäkin?

Ymmärrän. Mutta ymmärräthän että sinä olet valinnut näin.