Lue keskustelun säännöt.
Miten narsistinen parisuhde on vaikuttanut sinuun?
05.12.2021 |
Miten narsistinen parisuhde vaikuttaa / on vaikuttanut sinuun? Omat silmäni aukesivat noin vuosi sitten, kun olin voinut vuosia huonosti ja kokenut, että vaikka kuinka yritän, en ikinä riitä miehelleni. Nyt ymmärrän paremmin, mistä on ollut koko ajan kyse, mutta tietyt jutut tunnistan itsessäni vieläkin.
- Kun menen käymään ystävillä kylässä, huomaan heti pienenkin epäjärjestyksen, murut pöydällä, sukat lattialla ja vaatekasat. Mietin, että vau, he saavat olla kotonaan näin vapaasti eikä kukaan suutu.
- Näen peilistä vanhan, lihavan naisen, vaikka järjen mukaan en ole: olen alle nelikymppinen ja normaalipainoinen.
- Kun joku kehuu minua mistä tahansa, ajattelen, etteivät he vaan ole vielä oppineet tuntemaan todellista minua.
- Kun näen somessa kuvan, jossa joku tuntematon mies vaikka suukottelee normaalipainoista tai vähän pyöreää puolisoaan, mietin taas, että oho, joku kelpaa ihan tuollaisenaan.
- Pidän itseäni kehnona kokkina, mutta miehen painostuksesta olen ottanut päävastuun kotimme ruuanlaitosta. Kun viime vuosina olen kokannut vieraille, ruokia on verrattu ravintolaruokiin ja reseptejä on kyselty. Mieheni mielestä ruuissa taas on aina jotain parantamisen varaa. "Ihan hyvää, mutta..." on tyypillisin kiitos.
- Kerran ystäväni poltti vahingossa ruoan pohjaan, kun olin käymässä. Minua hirvitti hänen puolestaan, kun hänen miehensä tuli kotiin, koska ruoka oli pilalla. Olin varautunut jo selittämään hänen puolestaan, että olin vienyt ystävän huomion ja syy oli minun. Miestä ei haitannutkaan yhtään, naurahti vaan ja keitti itse uudet perunat.
Ylipäänsä huomaan, että kannan mukanani jatkuvaa syyllisyyttä, alemmuudentunnetta ja huolta.
Mites teillä muilla, ja pääseeköhän näistä ajatuksista koskaan eroon?
Kommentit (12)
Minun eksäni oli vain sivistyneesti narsistinen, eli ei harrastanut haukkumista. Minussa se näkyi niin, etten eron jälkeen tunnistanut omia tunteitani tai tarpeitani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lol sulla meni elämää hukkaan tuntuu varmaan pahalta hehe
No en luota enää siihen, että uskaltaisin alkaa tapailemaan enää ketään miestä. Toisaalta ihanaa kun saa olla omassa rauhassa ja pikkuhiljaa tuntea itsessään sen ,että olenkin ihan yhtä arvokas kuin muutkin normaalit kanssaeläjät. Aikaa tämä henkinen palautuminen vie. Sinkkuna aion pysyä loppuelämäni.
On tuonut keittiöpsykologin pätevyyden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lol sulla meni elämää hukkaan tuntuu varmaan pahalta hehe
Aapeella on hyvä loppuelämä kunhan pääsee narsistista eroon. Sinä sen sijaan olet tyhmä koko ikäsi.
Siten, että en nauti seksistä enkä halua enää seksiä enkä parisuhdetta yhdenkään miehen kanssa. Enkä tunne itseäni edes naiseksi ollenkaan. Eikä kiinnosta edes olla naisellinen. Olen mieluummin sukupuoleton olio, jonka ainut tehtävä on tehdä töitä ja kuolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsisti nujertaa toiselta oman tahdon. Eristää mielellään toisen ystävistä, työyhteisöstä (ei siis työkavereista eikä omia rahoja). Kaikki valinnat on vääriä, olet ihmisenä aina jollain tavalla vääränlainen ja puutteellinen. Kaikki mitä teet, hän tuo esille ettei kelpaa. Kyse on kokonaisvaltaisesta nujertamisesta. Naiset, nähkää tämä! Jos kuulostaa tutulta, pelastaudu.
Eron jälkeen on palautunut elämänilo, ja itseluottamus on kasvusuunnassa. Erosta vähän yli vuosi, tosin eroyrityksiä oli monta ennen sitä. En ole uskaltanut miettiä uutta suhdetta, koska en halua enää kokea vastaavaa. "Mokailujen" suhteen on olo helpottanut, kun elämäni suurin kriitikko on pysyvästi poissa. Yhdessä ystävässäni on samoja piirteitä kuin ex-miehessäni. Hänen seura tuntuu välillä kuristavan ahdistavalta. Ennen suhtauduin ihmisten itseriittoiseen käytökseen lähinnä myötätuntoisesti, nyt se suorastaan pelottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei enää mitenkään, kun käsittelin asiat.
En voi muuttaa toista, sitä, että hän oli kiero, petti, oli väkivaltainen. Ja tulee olemaan. Ne on asioita, joihin en voi vaikuttaa.
Tajusin ex-puolison narsistiset piirteet vasta eron yhteydessä. Hän petti ja jäi kiinni useammasta sivusuhteesta.
Psykologin avulla vasta hahmotin millaisessa suhteessa olin elänyt.
Tunnistan tuon, että pidän itseäni vanhana, rumana ja lihavana naisena, vaikken olekaan.
Lisäksi tuo mitä hämmästelen laillasi, että jos nainen on lihava ja ei-kaunotar niin hänellä saattaa kuitenkin olla rakastava puoliso. Minut on aivopesty ajattelemaan toisin. Yritän oppia pois näistä ajatuksista.
Kyllä niistä ajatuksista pääsee eroon, se vie aikaa ja sitä että et enää uudelleen alistu samaan kohtaloon.