Maailman onnellisin maa - hyvä me!

Viittaan tässä YK:n onnellisuustutkimukseen, joka julkaistaan vuosittain alkuvuodesta. Tutkimus on tehty vuodesta 2012 lähtien. Se löytyy helposti netistä. Se on kuitenkin hyvin laaja, eikä aukea helposti.

Minua itseä kiinnosti, miten onnellisuutta edes voi mitata, ja niinpä tutustuin siihen laajasti, a tein aiheesta parin tunnin esitelmän koulumme oppilaille.

Monimutkaisuudesta huolimatta perusta on hyvin yksinkertainen. 1000 demografisen tasaisesti valittua aikuista kustakin maasta vastaavat yhteen kysymykseen. Vapaasti suomennettuna tuo kysymys on:

"Kuvittele tikapuut, joiden askelmat on numeroitu
nollasta kymmeneen. Ylin askelma edustaa
parasta mahdollista elämää sinulle. Alin askelma
edustaa huonointa mahdollista elämää sinulle.
Millä askelmalla sanoisit seisovasi tällä hetkellä?"

Tämän ja vain tämän pohjalta lasketaan maalle keskiarvo. Ja tämän perusteella maat laitetaan onnellisuusjärjestykseen. Tämän Suomi on vienyt nyt useasti peräkkäin; välillä ylivoimaisesti. Hyvä me!

Pidän ajatuksesta, että onnellisuutta mitataan vain yhdellä haastattelukysymyksellä. Näin onnellisuutta saa tulkita miten haluaa.

Loput pitkästä tutkimuksesta tutkivat syitä, jotka selittäisivät tuloksia. Kysessä ei siis ole rikkaus, sosiaalisuus tai mikään muu kilpailu.

Ja kenenkään yksittäinen kokemus tai mielipide onnellisuudestaan ei muuta tätä laajaa ja toistuvaa tilastollista tulosta ihmisten keskimääräisestä hyvän elämän arviosta.

Suomalaiset ovat siitä jänniä, että tulosten selvittyä pitää heti huutaa: "Enkä ole!"

Suomalaiset seisovat keskimäärin askelmalla 7,8.

Minä ehkä askelmalla 7. Missä sinä?

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!