Lue keskustelun säännöt.
Mitä iloa lapsista on?
08.03.2015 |
Voitteko kertoa mitä iloa niistä on siis ihan tosissani olen ja olen ihmetellyt sitä kovin kauan
Kommentit (42)
On mukava seurata kun lapsi kasvaa ja kehittyy. On iloinen yllätys, kun huomaa että lapsi on itsestä ikään kuin parannettu painos. Joissain asioissa lapsi on isänsä kanssa hengenheimolainen, joissain äidin. Lapsessa on mukavalla tavalla kummallekin vanhemmalle jotain.
Meillä on vain yksi lapsi ja aika rentoa tämä perhe-elämä on ollut. Monesti löydän itseni ihmettelemästä sitä, miten hieno lapsi meillä onkaan. Kun mietin itseäni samanikäisenä ja vertaan omaan lapseeni, niin kyllä oma lapsi on paljon reippaampi, itsevarmempi, huomaavaisempi ja vaikka mitä. Hänen kanssa on kiva laittaa ruokaa ja hänestä on muutenkin paljon apua kotitöissä. Kivempi niitä kotitöitä on tehdä yhdessä kuin yksin. Miehelle lapsesta taas on iloa, kun on hiihtokaveri ja joku, jonka kanssa voi keskustella historiasta.
Taitaa olla paljon tuuristakin kiinni, minkälainen arpa osuu kohdalle. Meillä on käynyt hyvä tuuri ja olemme saaneet aivan loistoyksilön. Ei hänkään täydellinen ole, mutta uskomattoman paljon iloa hänestä on ollut ja hän on monessa asiassa niin taitava, että ihan joudun hämmästelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 16:51"]
Pyyteetön rakkaus, yhteinen aika, hassut sattumukset, lasten aito ilo pienistäkin asioista, lasten välisten sisarussuhteiden seuraaminen, tapahtumat, harrastukset joihin lapsen myötä pääsee osallistumaan, ilo ja onni lapsen onnistumisista ja oppimista asioista. Nämä esim.
[/quote]
1. Lapsen osoittama rakkaus ei ole pyyteetöntä. Lapsi on täydellisen riippuvainen omista vanhemmistaan.
2. Yhteinen aika lapsen kanssa on kivaa vain, jos lapsesta on jotakin iloa.
3. Aikuinen kykenee itsekin iloitsemaan pienistä asioista. Ei siihen lapsia tarvita
4. Muiden ihmissuhteiden seuraaminen ei ole ollenkaan niin kivaa kuin omien ihmissuhteiden solmiminen ja niiden kokeminen itse.
5. Lasten harrastukset eivät ole useimpien aikuisten mielestä kivoja.
6. Edelleen: itse tekeminen ja oppiminen on palkitsevaa, muiden tirkistely on lähinnä halpa korvike.
Eipä niistä mitään iloa olekaan. Pelkkää murhetta ja työtä.
No vaikka nyt juuri 17-vuotias poikamme vinkkaa isälleen salikappaleita (heviä) ja miten ne saa puhelimeen tallennettua.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 15:21"]
No vaikka nyt juuri 17-vuotias poikamme vinkkaa isälleen salikappaleita (heviä) ja miten ne saa puhelimeen tallennettua.
[/quote]Apua. Aikuinen ihminen tarvitsee lapsen apua löytääkseen musiikkia ja opetellakseen puhelimen käyttöä? Halvemmaksi tulisi soittaa Helpsoniin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nelonen: Pyyteettömän rakkauden kohdalla tarkotettiin kyllä varmaan aikuisen rakkautta lasta kohtaan... :D Eihän lapsi nyt voi sellaista tietenkään aikuiselle osoittaa, mutta lapsen saadessa pyyteetöntä rakkautta kasvaa hänestä todennäköisesti oma upea persoonansa, sitä jos mitä on varmasti "ilo" seurata :)
No objektiivisesti ajatellen ei mitään iloa. Vähän kun kysyisi, mitä iloa on omasta hevosesta. Jos ei tykkää ratsastaa, hoitaa eläimiä ja tehdä tallitöitä, ei varmasti yhtään mitään iloa vaan päinvastoin ihan kamalasti vaivaa ja murhetta. Lapset ovat vastaava juttu, paitsi niitä ei voi palauttaa tai myydä, jos ei homma innostakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 15:28"]
Nelonen: Pyyteettömän rakkauden kohdalla tarkotettiin kyllä varmaan aikuisen rakkautta lasta kohtaan... :D Eihän lapsi nyt voi sellaista tietenkään aikuiselle osoittaa, mutta lapsen saadessa pyyteetöntä rakkautta kasvaa hänestä todennäköisesti oma upea persoonansa, sitä jos mitä on varmasti "ilo" seurata :)
[/quote]
1. Aikuinen voi tuntea rakkautta myös muita ihmisiä kohtaan. Ei siihen lasta tarvita.
2. On paljon kivempaa kehittyä persoonana itse kuin tirkistellä jonkun toisen kehitystä.
Kymppi: Mielestäni pyyteettömän rakkauden tunteminen toista (aikuista) ihmistä kohtaan on erittäin harvinaista. ("Täyskasvuiset" ihmiset ovat yleisesti ottaen aika pirullisia eivätkä tasan anna mitään, elleivät myös saa takaisin jotain) Lapsi taas on pieni, viaton ja sitä (rakkautta) tarvitseva, jolloin muu rakkaus ei voi millään olla samanlaista ja yhtä antoisaa kuin rakkaus lasta kohtaan. Huomaan myös tekstistäsi paistavan itsekkyyden, kaikki on vain omalta kantilta ajateltua, jolloin varmasti joutuukin miettimään mitä iloa lapsesta on. Minä voin kuvitella, että iloa saa myös siitä, että saa antaa lapselle hyvän elämän ja mahdollisuuden kasvaa terveeksi aikuiseksi. Sekä siitä, että on itse luonut jotain niinkin upeaa, kuin toisen ihmisen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 15:16"]
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 16:51"]
Pyyteetön rakkaus, yhteinen aika, hassut sattumukset, lasten aito ilo pienistäkin asioista, lasten välisten sisarussuhteiden seuraaminen, tapahtumat, harrastukset joihin lapsen myötä pääsee osallistumaan, ilo ja onni lapsen onnistumisista ja oppimista asioista. Nämä esim.
[/quote]
1. Lapsen osoittama rakkaus ei ole pyyteetöntä. Lapsi on täydellisen riippuvainen omista vanhemmistaan.
2. Yhteinen aika lapsen kanssa on kivaa vain, jos lapsesta on jotakin iloa.
3. Aikuinen kykenee itsekin iloitsemaan pienistä asioista. Ei siihen lapsia tarvita
4. Muiden ihmissuhteiden seuraaminen ei ole ollenkaan niin kivaa kuin omien ihmissuhteiden solmiminen ja niiden kokeminen itse.
5. Lasten harrastukset eivät ole useimpien aikuisten mielestä kivoja.
6. Edelleen: itse tekeminen ja oppiminen on palkitsevaa, muiden tirkistely on lähinnä halpa korvike.
[/quote]
Kuka on väittänyt että ilman lapsia ei voisi iloita? Kuka on sanonut että lasten kanssa tehdyt asiat ovat kaikista kivoimpia? Tässä kysyttiin mitä iloa lapsista on, ja tuolle vastaajalle iloa ovat nuo hänen luottelemansa asiat. Oletko katkera vai miksi tuollainen vastaus? Sen ei pitäisi olla sinulta pois jos joku iloitsee lapsista.
Isovanhemmat on ylpeitä kun geenit jatkuu. Ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 15:32"]
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 15:28"]
Nelonen: Pyyteettömän rakkauden kohdalla tarkotettiin kyllä varmaan aikuisen rakkautta lasta kohtaan... :D Eihän lapsi nyt voi sellaista tietenkään aikuiselle osoittaa, mutta lapsen saadessa pyyteetöntä rakkautta kasvaa hänestä todennäköisesti oma upea persoonansa, sitä jos mitä on varmasti "ilo" seurata :)
[/quote]
1. Aikuinen voi tuntea rakkautta myös muita ihmisiä kohtaan. Ei siihen lasta tarvita.
2. On paljon kivempaa kehittyä persoonana itse kuin tirkistellä jonkun toisen kehitystä.
[/quote]
Niin voi. Mitä sitten? Liittyykö tähän keskusteluun jotenkin? Ap EI kysynyt mitä sellaista iloa lapsista on mitä muuten ei olisi.
Lapsi on aurinko kun koko muu maailma masentaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, mä elelin sinkkuna ja välillä pitemmissä parisuhteissa reippaasti päälle kolmikymppiseksi, kunnes aloin olla miehen kanssa, jonka kanssa perustin perheen. Nyt lapsia on kaksi, 6- ja 4-vuotiaat, ja pakko sanoa etten koskaan ole ollut näin onnellinen. En voisi enää kuvitellakaan elämää ilman lapsia, vaikka aina ajattelin etten ole varma haluanko lapsia koskaan.
Lapset ovat mukavia, saavat nauramaan, ja silloinkin kun eivät saa nauramaan, saavat yleensä ajattelemaan omia sosiaalisia taitoja ja ihmisyyttä kaikin puolin. Mä olen ainakin kehittynyt ihmisenä aika paljon lasten myötä, ja toivon kehittyväni edelleen. Äitiys ja perhe-elämä on ihan huippua!
Sinä, joka tuolla painotat jatkuvasti sitä miten on kivempi kokea asioita itse kuin "tirkistellä toisen kokemuksia". Olet varmaan hyvin nuori tai muuten kehittymätön persoona. Aikuinen ihminen osaa iloita myös muiden puolesta ja ymmärtää, ettei ole itse mikään maailman napa. Tämä on se ihan paras juttu lapsissa: painopiste siirtyy itsestä ainakin osittain toiseen, ja väitän todellakin, että se tekee ihmiselle pelkästään hyvää.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 15:46"]
Kymppi: Mielestäni pyyteettömän rakkauden tunteminen toista (aikuista) ihmistä kohtaan on erittäin harvinaista. ("Täyskasvuiset" ihmiset ovat yleisesti ottaen aika pirullisia eivätkä tasan anna mitään, elleivät myös saa takaisin jotain) Lapsi taas on pieni, viaton ja sitä (rakkautta) tarvitseva, jolloin muu rakkaus ei voi millään olla samanlaista ja yhtä antoisaa kuin rakkaus lasta kohtaan. Huomaan myös tekstistäsi paistavan itsekkyyden, kaikki on vain omalta kantilta ajateltua, jolloin varmasti joutuukin miettimään mitä iloa lapsesta on. Minä voin kuvitella, että iloa saa myös siitä, että saa antaa lapselle hyvän elämän ja mahdollisuuden kasvaa terveeksi aikuiseksi. Sekä siitä, että on itse luonut jotain niinkin upeaa, kuin toisen ihmisen :)
[/quote]
Mitä pyyteetöntä on rakastaa omaa biologista lastaan??!
Rakasta venäjältä tuotua vierasta lasta, se on pyyteetöntä. Rakasta ympäristöä, merien eläimiä, ihmiskuntaa, pakolaisia ja osoita se rakkaus konkreettisin teoin... Se olisi pyyteetöntä!
Se, etä huolehdit omasta lapsestasi on geenien itsekkyyttä ja sinun itsekästä haluasi.
Oma lapsi on vain oman egon jatke. Lapsesta huolehtiminen ei ole millään tavalla pyyteetöntä tai altruistista. Se on vain itsekkyyden ja itserakkauden eräs muoto.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 16:01"]
Mitä pyyteetöntä on rakastaa omaa biologista lastaan??!
Rakasta venäjältä tuotua vierasta lasta, se on pyyteetöntä. Rakasta ympäristöä, merien eläimiä, ihmiskuntaa, pakolaisia ja osoita se rakkaus konkreettisin teoin... Se olisi pyyteetöntä!
Se, etä huolehdit omasta lapsestasi on geenien itsekkyyttä ja sinun itsekästä haluasi.
[/quote]Nyt on ihan pakko puuttua keskusteluun, sillä oma kokemukseni on jotain ihan muuta. Lapsen saatuani aloin rakastaa lapsia noin yleensäkin, vaikka ne ennen olivat minulle yhdentekeviä. Ympäristöstä jne. kannoin huolta jo ennenkin, mutta nyt se on paljon konkreettisempaa ja olen ryhtynyt myös ajatuksista tekoihin, kun kannustimenani on jättää lapselle ja kaikille muillekin maailman lapsille parempi maailma. Itsekästä tai ei, mitä väliä vaikuttimillani edes on, jos lopputulos on se, että teoillani pyrin saamaan maailmaa vähän paremmaksi? En olisi näihinkään konkreettisiin toimiin ehkä ryhtynyt ilman äitiyden kokemusta.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 16:11"]
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 16:01"]
Mitä pyyteetöntä on rakastaa omaa biologista lastaan??!
Rakasta venäjältä tuotua vierasta lasta, se on pyyteetöntä. Rakasta ympäristöä, merien eläimiä, ihmiskuntaa, pakolaisia ja osoita se rakkaus konkreettisin teoin... Se olisi pyyteetöntä!
Se, etä huolehdit omasta lapsestasi on geenien itsekkyyttä ja sinun itsekästä haluasi.
[/quote]Nyt on ihan pakko puuttua keskusteluun, sillä oma kokemukseni on jotain ihan muuta. Lapsen saatuani aloin rakastaa lapsia noin yleensäkin, vaikka ne ennen olivat minulle yhdentekeviä. Ympäristöstä jne. kannoin huolta jo ennenkin, mutta nyt se on paljon konkreettisempaa ja olen ryhtynyt myös ajatuksista tekoihin, kun kannustimenani on jättää lapselle ja kaikille muillekin maailman lapsille parempi maailma. Itsekästä tai ei, mitä väliä vaikuttimillani edes on, jos lopputulos on se, että teoillani pyrin saamaan maailmaa vähän paremmaksi? En olisi näihinkään konkreettisiin toimiin ehkä ryhtynyt ilman äitiyden kokemusta.
[/quote]
Kiva sulle. Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse lasta rakastaakseen maailmaa ja toimiakseen eettisesti. Lapsen tekeminen on muuten pahin ekoteko. Sulla meni itsekkyys sen pyyteettömän rakkauden edelle.
Pyyteetön rakkaus, yhteinen aika, hassut sattumukset, lasten aito ilo pienistäkin asioista, lasten välisten sisarussuhteiden seuraaminen, tapahtumat, harrastukset joihin lapsen myötä pääsee osallistumaan, ilo ja onni lapsen onnistumisista ja oppimista asioista. Nämä esim.