oletko "omantasoisen" kumppanin kanssa?

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 06:51"]Kävin läpi kaikki koulut, hän amiksen. Hän on kaikkien päiväuni,minä sairaalloisesti ylipainoinen. Minä harrastan paljon liikuntaa, hän on sohvaperuna. Hän tekee melkein kaikki kotityöt, minä kokkaan kerran kuussa. Samaa tasoa vai sopivasti toisiamme kompensoiden? Kumpi on korkempaa seuraa?
[/quote]
Olen sairaalloisen lihava ja harrastan paljon liikuntaa.
Valitse toinen.

Just samaa tasoa :-). Sama koulutus, kotoisin muutaman kilsan päästä toisistamme, samantasoiselta alueelta. Mies on tasan 10cm ja 10kg painavampi kuin minä. Samat harrastukset lapsesta aikuisuuteen.

Hyvin menee.

No siis, miten sen nyt ottaa.

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 20:18"]

Vaimoni on ihana ja viisas. Joskus hän laittaa minut taskuunsa ja ottaa mukaansa retkelle jonnekin ihmeelliseen paikkaan, kertoo kauniita tarinoita ja syöttää mustikkapiirakkaa.

[/quote]

Ihana! Jos ihanaa miestäni ei joskus olisikaan, niin haluaisin sinut.

Mieheni on ylemmästä yhteiskuntaluokasta kuin minä ja saanut perintöä. En kuitenkaan elä hänen rahoillaan. Kouluttautuneet olemme saman verran kumpikin ja molempien olis tarkoitus vielä opiskella yliopistotutkinnot. Ulkonäöllisesti molemmat ollaan aika keskitasoa, mieheni on kyllä silmissäni maailman komein, mutta muut tuntuvat pitävän vähintäänkin liian ruipelona eikä ne kasvotkaan jostain syystä monia muita miellytä. Vastaavasti harva pitää minua kovin nättinä ja kroppani voisi olla paremmassa kunnossa. Sosiaalisilta kyvyiltämme olemme molemmat aika huonoja, mutta yritämme kehittää niitä. Sanoisin siis, että aika samalla viivalla ollaan, miehellä vaan on enemmän rahaa.

Huvittavaa, että jotkut vetävät kysymyksestä herneen nenään ja olettavat ap:n tarkoittavan tasolla esim. palkkaan tai koulutukseen. Vaikka ap voi hyvinkin tarkoittaa luonteen mukavuutta tai vanhemmuustaitoja. Tai kaikkien näiden (ja kymmenien muiden ominaisuuksien) summaa.

Sitten myös ärsyynnytään jos joku vastaa että on ollut lapsena suosittu kun ap sitä suoraan kysyy. Suosittu ihminen ei näköjään voi olla kiva, vaan ainoastaan epäsuositut ovat hyviä ihmisiä.

Onhan se tutkittu juttu, että ihmiset pariutuvat yleensä suunnilleen saman tasoisen ihmisen kanssa. Mitä sitä kieltämään.

En pahemmin jaoittele ihmisiä tasoihin, mutta ymmärrän mitä niillä haetaan takaa.

Erosin juuri exästäni ja osasyy eroon oli tuo "eritasoisuus".

Exä oli vähän liian elämänkoululainen, vuosia vanhempi ja tavallaan samassa elämäntilanteessa kanssani. Ei omaisuutta, eli kädestä suuhun. Pelkkä ammattikoulu käytynä ja kuittaili jatkuvasti korkeakoulututkinnostani, jota parhaillaan opiskelen.

Keskusteluaiheet pysyivät pinnallisina, koska meidän maailmat olivat niin erilaiset. Parisuhteessa kaipaan hyvää keskustelutaitoa ja mielestäni kouluttautuneet ihmiset yleensä taitavat sen paremmin.

Välillä ihan raivostuin exän tekemistä tyhmistä kirjoitusvirheistä ja hän siitä, kun oikaisin niitä. :D

Arvot eivät käyneet yksiin. Exä oli avioeronnut ja se nainen oli mielestäni aivan ero tasoa kanssani. Ex narkkari ja työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi. Olin aika kokematon kun aloimme seurustelemaan ja exällä oli paljon seksi- ja seurustelusuhteita. Se ällötti minua vähän.

Ulkonäössään hänellä oli muutama vika, jotka eivät ole valtaväestön komeusihanteita, mutta minä kyllä pidin hänen persoonallisesta ulkonäöstään.

Mutta näillä ei olisi ollut edes kauheasti väliä, mutta exä kohteli kaiken kukkuraksi minua aika huonosti. Tajusin ansaitsevani parempaa. Seuraavalta kumppanilta toivon yhteneväisiä arvoja ja siten kai myös "samaa tasoa", mutta sinällään minulle ei ulkonäkö tai koulutus ole niin tärkeitä, kunhan kaikki muu toimii.

aina joskus lukee näitä juttuja, ett mies kokenut olevansa "ujo hissukka joka sai kauniin aerobic-ohjaajan" joten kyllä ihmiset kokee subjektiivisesti ainakin että joku muu voi olla itseä ylempänä.

Oho, siis exän ex oli narkkari, ei ex. t.39

Huipulla on yksinäistä, joten sinkkuna mennään ;)

Mun mies rikkaasta suvusta, menestynyt urallaan ja takana suhteita julkkisnaisiin. Olen maalaistyttö ja ihan eri piireistä,mutta suhde toimii silti. Aluksi mulla oli valtavasti epäilyksiä.

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 21:14"]

Huvittavaa, että jotkut vetävät kysymyksestä herneen nenään ja olettavat ap:n tarkoittavan tasolla esim. palkkaan tai koulutukseen. Vaikka ap voi hyvinkin tarkoittaa luonteen mukavuutta tai vanhemmuustaitoja. Tai kaikkien näiden (ja kymmenien muiden ominaisuuksien) summaa.

Sitten myös ärsyynnytään jos joku vastaa että on ollut lapsena suosittu kun ap sitä suoraan kysyy. Suosittu ihminen ei näköjään voi olla kiva, vaan ainoastaan epäsuositut ovat hyviä ihmisiä.

Onhan se tutkittu juttu, että ihmiset pariutuvat yleensä suunnilleen saman tasoisen ihmisen kanssa. Mitä sitä kieltämään.

[/quote]

tässä on mielenkiintoista tuo "suunnilleen saman tasoisen ihmisen". mitkä asiat on sellaisia, että ne kompensoi esim naisen vähemmän viehättävää ulkonäköä? luonne ehkä, mutta millainen luonne? se lienee tapauskohtaista =)

tämän asian tekee mielenkiintoiseksi se, että mikä jonkun silmissä on korkean tason mies, häneltä voi silti puuttua jotain, joka minun ihannemiehessäni on oltava, joten ei ole oma ihannemieheni, vaikka olisi kuinka täydellinen.

esim 39:n ex-mies kuulostaa aika karmealta tapaukselta, mutta ehkä hänellä oli karismaa? sen takia ehkä oli päätynyt seurustelusuhteeseen 39:n kanssa.

lika barn leka bäst, sanotaan ruotsiksi. eli leikki sujuu parhaiten kun lapset on samanlaiset. kyllä uskon että asia on pitkälti näin, mitä tulee tavoitteisiin, elämäntyyliin jne.

Mites teillä akateemisilla naisilla, joilla duunarimies tämä: Oletteko urallanne sillä tasolla, jolla oikeasti haluaisitte olla? Olette jättäneet väitöskirjan tekemättä tai johtajapestejä hakematta, vaikka tietäisitte, että mahdollisuuksia on? Joku sanoi, että mies jotenkin "kuittailee" koulutuksesta. Jääkö sen tutkinnon suorittamisen jälkeen ura helpommin tekemättä, jos kotona on jotain alas vetäviä voimia? Tuntuu, että näen sitä töissä aika paljon. Tiiminvetäjäksi joo...mutta sen jälkeinen eteneminen oiskin liiottelua ja ne paikat kuuluu niille, joiden puolisokin on toimitusjohtaja, ylilääkäri, pääekonomisti tai laamanni.

[quote author="Mies 29v" time="09.03.2015 klo 20:42"][quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 06:12"]

Miten sen ottaa. Minä olen akateeminen, mies ei ole opiskellut lukion jälkeen. Mies on yrittäjä ja tienaa huomattavasti enemmän kuin minä. Minä olen ns. arvostetussa ammatissa, mies ei. Miehellä on enemmän omaisuutta ja parempi perhetausta kuin minulla. Ollaan samanikäisiä, mutta minä olen vetävämmän näköinen. Minulla on aina ollut vientiä miesten keskuudessa, mies ei ole koskaan ollut erityisen suosittu. Minä olen ollut aikaisemmin naimisissa, mies ei. Minun menneisyydessäni on paljon salattavaa, miehellä ei. Mies on sosiaalisesti lahjakas, hyvä keskustelemaan ja hauska, minä olen introvertti, jota vieraat ihmiset pitävät tylynä ja ylpeänä. Oikeasti en ole kumpaakaan, en vaan osaa enkä jaksa keskustella vieraiden ihmisten kanssa. Lisäksi minulla on lievä alkoholiongelma, mies juo pari lasillista viiniä kerran tai kaksi vuodessa.

[/quote]Jokaisella naisella on vientiä. Miehen pitää taistella jokaisesta treffistä.

-Mies 29v-
[/quote]

Juuri näin, näitä ei voi todellakaan verrata keskenään!

Tätä "vientiähän" on tutkittu. Siitä on julkaistu myös suomalainen tutkimus. Sen mukaan nainen saattoi saada itseään parempitasoista seksiseuraa, eli miehet tyytyy itseään alempitasoiseen seuraan, jos on kysymys muusta kuin parisuhteesta. Naiset taas harvemmin tyytyvät edes satunnaisissa suhteissa/sksissä itseään heikompitasoisiin miehiin, koska tietävät saavansa myös sen parempitasoisen, vaikka eivät saakkaan sitä pidettyä. Kun mies etsii kumppania pysyvään suhteeseen, ei mies tee valintaa oman tasonsa alapuolelta.

Kyllä uskoisin näin. Molemmat ollaan opiskelijoita, samassa tiedekunnassa, mies on hyvännäköinen, hieman lihaksikaskin urheiluharrastuksensa ansiosta. Hieman sosiaalisesti kömpelö ja aavistuksen nörtähtävä, ja hänellä on lievä Asperger mutta sitä ei päälle päin juuri huomaa. Hän on hieman keskimääräistä komeampi matikan opiskelija. Minä taas olen peruskaunis nainen, en ruma, mutta en myöskään mikään miss maailma. Molemmat huolehditaan ulkonäöstämme. Olen introvertti myöskin ja sikäli tulemme toimeen, ja meitä yhdistää kiinnostus luonnontieteisiin.

Minusta olemme samantasoisia, ellei sitten jopa mies vähän "korkeatasoisempi" - onhan hän niin tavattoman monella tapaa hieno, kiinnostava ja ihana ihminen. Mies on ihana sekoitus kirjaviisautta ja käytännön taitoja. Tunnen oloni todella onnekkaaksi ja hemmotelluksi hänen kanssaan. 

Ulkopuolisilta on tullut kuittailuja siitä, että minä olen ehkä vähän klassisemmalla tavalla kaunis, mies taas minun silmissäni maailman komein mutta ei ehkä yleisesti kovin komeana pidetty. Muutama on jopa tullut sanomaan päin naamaa asiasta ("sun mies on varmaan rikas, miten se muuten on saanut noin kauniin naisen"-tyylisiä epäilyjä), mikä on pahoittanut mieleni aika pitkäksi aikaa. 

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 20:48"]

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 20:28"]

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 19:43"]

miten koette sellaisen "suosittuusfaktorin", eli onko koulussa ne luokan suositut pariutuneet toisten suosittujen kanssa, vai onko suosittu pariutunut siihen tavisten porukkaan kuuluneen kanssa? miten tämä juttu menee omassa parisuhteessasi?

ap.

[/quote]Olemme miehen kanssa molemmat olleet niitä "suosittuja" koulussa. Siis löytyy hymytyttö ja hymypoika patsas molemmilta ja erilaisia "kiva kaveri" -stipendejä (siis luokkakavereiden äänestämiä) ja muutenkin kaveripiirimme olivat laajat. Me molemmat olimme aikanaan oppilaskunnan puheenjohtajia (siis oppilaiden äänestämänä). 

Nykyisin emme ole varmaan mitenkään erityisen suosittuja tai erityisen hyviä saaliita seurustelurintamalla.

t.11

[/quote]

Kuka aikuinen alleviivaa sitä kuinka suosittu on ollut... Todella kehittynyttä henkisesti? :) Niin sanottuja suosittuja ovat monesti olleet ne pahimmat manipulaattorit ja salakavalan paskamaisia keinoja käyttävät tyypit. Helppo "huudella" laumasta ja silleen.

[/quote]

Eri, mutta ehkä sellainen aikuinen, jolta juuri kysyttiin sitä suosittuusfaktoria?

Veikkaisin, että olemme melko samaa tasoa. Olemme molemmat keskivertoa paremman näköisiä, ei mitään kiiltokuvaihmisiä kuitenkaan.
Mieheni on käynyt ammattikoulun, ja on tällä hetkellä vakituisessa työssä esimiesasemassa. Aikoo suorittaa korkeakoulututkinnon (insinööriksi varmaan), kunhan minä olen valmistunut (maisteriksi) ja oman alani töissä.
Sosiaalisesti minä olen ehkä lahjakkaampi - miehessäni on hiukan introvertin vikaa - mutta molemmilla on kyllä kavereita ja meistä pidetään.
Mieheni on matemaattis-loogisesti minua älykkäämpi, minä musiikillisesti ja kielellisesti, ja olen myös ns. kirjaviisas.
Samanlaiset arvot meillä on, ja voimme keskustella aiheesta kuin aiheesta. En siis näe meitä juurikaan eritasoisina.

Joo ja en.

Lähtökohdat on erilaiset, minä olen köyhästä stadilaisesta duunariperheestä ja mies espoolaisesta suomenruotsalaisesta yrittäjä/johtaja-perheestä.

Sen sijaan koulutus, elämänkatsomus, perhekeskeisyys ja työmoraali + ammatit on meillä tänään samat joten samalle keskiluokkaiselle tasolle päädyttiin. Samoin meitä kiinnostaa samat asiat ja yhteiset haaveet. Miehellä kyllä korkeammat tulot mutta yhteinen talous joten ei haittaa:)