En ole rakastanut vaimoani enää vuosiin

Tottumus on varmaan se oikea termi.
Ap

Turo perkele täällä et meidän asioita selitä tai pieksen sut ja heitän sillalta alas ehkäpä vielä junan eteen jos sellainen sattuisi sopivasti kohdalle =D

Kukaan ei ole koskaan rakastanut sinua. Sellaista se on.

Elämä.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 23:01"]

Seksi on joo melko ok mutta miehen paljastunut suunnaton tyhmyys on tappanut rakkaudentunteet jo ajat sitten. Perheen koirallakin leikkaa paremmin. Lasten takia olen ja pysyn.

[/quote]

Koitapa ajatella mahdollisimman paljon miehen hyviä puolia ja olla kiitollinen niistä. Ehkäpä vois auttaa? Ihminen kun voi "ohjelmoida" itseään ja kun tarpeeksi kauan muuttaa ajatustensa suuntaa, alkaa tunteetkin seurata mukana. Toisaalta, etpä itsekään ihan viisas ole, jos et suunnatonta tyhmyyttä ole huomannut alunperin. Ei oo tarkoitus piikitellä, mutta herättää vähän vastuuseen itseäsikin tilanteesta.

Tuli kurja fiilis tekstistäsi. Voikun vaimosi olisi jo aika päivää sitten kyennyt menemään terapiaan pelkonsa kanssa ja uskaltanut elää. Toisaalta, nyt kun sairaus on todettu, eikös nyt kannattaisi viimeistään alkaa nauttia elämästä (ennen kuin tauti pahenee)? En osaa auttaa, mutta muistan teitä iltarukouksissani - ihmeitäkin tapahtuu. :)

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 23:12"][quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 23:01"]

Seksi on joo melko ok mutta miehen paljastunut suunnaton tyhmyys on tappanut rakkaudentunteet jo ajat sitten. Perheen koirallakin leikkaa paremmin. Lasten takia olen ja pysyn.

[/quote]

Koitapa ajatella mahdollisimman paljon miehen hyviä puolia ja olla kiitollinen niistä. Ehkäpä vois auttaa? Ihminen kun voi "ohjelmoida" itseään ja kun tarpeeksi kauan muuttaa ajatustensa suuntaa, alkaa tunteetkin seurata mukana. Toisaalta, etpä itsekään ihan viisas ole, jos et suunnatonta tyhmyyttä ole huomannut alunperin. Ei oo tarkoitus piikitellä, mutta herättää vähän vastuuseen itseäsikin tilanteesta.
[/quote]

Juu kyllä, olen toki vastuussa tilanteestani itse. Myönnän, fiksumpia naisia löytyy jotka eivät olisi tyhmää kouluttamatonta miestä huolineet. Ajan kanssa luokkaero koulutuksen suhteen painaa melko paljon. Suutari pysyköön lestissään!

Ap ei ole Turo. Jotenkin vaan luulin, että kaikkien vaimot suutelevat aamuisin miehen lähtiessä töihin jne. On meillä kyllä paljon yhteistäkin ja hyviä hetkiä, mutta enemmän olisi kiva olla.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 23:04"]

En minäkään rakasta miestäni enää, olenkohan ikinä. Olemme olleet vain tavan vuoksi yhdessä ja niitä vuosia "oon hirveen paaljon."

[/quote]Sama täällä. Yhteisiä vuosia takana melkein 18 ja viimeksi olemme suudelleet noin kahdeksan vuotta sitten. Sen jälkeen emme ole myöskään halanneet tai koskettaneet toisiamme muualla kuin sängyssä. Seksiä on kuitenkin muutaman kerran kuukaudessa, tosin vain mies saa siitä jotakin irti ja mä jään nuolemaan näppejäni. Joku nätti päivä tämän kamelin selkä taittuu, se on ollut lähes taittumispisteessä jo usein, viimeksi viikko sitten lauantaina. Rakkautta ei ole ollut varmaankaan koskaan, vain jonkunlaista kiintymystä. En enää edes yritä tehdä mitään suhteen parantamiseksi, yritän pitää sen vain suurinpiirtein vakaana ja rauhallisena. N40

Minäkään en enää vuosiin ole rakastanut miestäni, ja nyt olen viimein päättänyt että tänä vuonna eroan. Tähän asti olen ajatellut etten voi tehdä sitä kun meillä ei ole niitä "virallisesti hyväksyttyjä" ongelmia - kukaan ei hakkaa ketään, kukaan ei petä jne. Mieheni on myös ihan fiksu ja kiva ihminen, en vain yhtään tykkää olla hänen kanssaan naimisissa. Olen koko ajan ajatellut että katuisin jos jättäisin hänet ja sitten joutuisin mahdollisesti olemaan yksin koko loppuelämäni, mutta kun en ole vuosiin halunnut elää hänen kanssaan, alkaa viimein tuntua hölmöltä ennakoida sitä että EHKÄ joskus parinkymmenen vuoden kuluttua muuttaisin mieleni.

Vielä pitää vähän aikaa jaksaa yhdessä, jotta saadaan kuopus koulutielle, mutta näillä paikkeilla vuoden kuluttua aion olla vapaa nainen. Riemastuttava ajatus!

Pakko sanoa, että kyllä välittäminen voi kuolla,itse olinkaverin kanssa jolla oli henkisiä ongelmia, ja olen pitänyt häntä erittäin viehättävänä miehenä, mutta kieltämättä siinä vaiheessa kun kaverin ongelmista jauhetaan ja muusta ei paljoa puhuta, niin ei siinä kovin viehättäväksi enää toista tunne..ja siinä vaiheessa kun itseä ei enää luonnollisesti naurata, niin ei paljoa tee mielikään. Yhdessäolon tarkotus on olla mukavaa ja hauskaa, ei mitään liian vakavaa....No pitkässä parisuhteessa tilanne on varmaan eri. Kannattaa kuunnella itseä ja omia tuntoja.

Ap luuli myös, että kaikki muut suutelevat ja hellittelevät toisiaan koko ajan. Ei näköjään. Muuten olen aina kuitenkin perseessä kiinni puristelemassa, jos sattuu olemaan ilman housuja.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 23:03"]

No kai panemisessa voisi olla enemmän tunteita mukana. Huora ehkä oli väärä sana, fuckbuddy pikemminkin. Vaimo on muuten elämäni ainut seksikumppani, en myöskään ole pettänyt. Samaa pillua olen jaksanut 25 vuotta eikä siihen ole kyllästynyt. Ap

[/quote]

Kai ne vuodet tekee tehtävänsä sitten. Itselläni myös samanpituinen liitto ja samanlaiset tuntemukset. En vain saa mieheeni todellista yhteyttä, joten syvät tunteet ovat kadonneet väliltämme. Itse koen että mies kohtelee minua pedissä kuin huoraa, kiihkoa on, mutta ei tunnetta ei mitään syvempää , pelkkää tunnotonta tykitystä, suorittamista. Ihan sama kuka todellisuudessa olisin, se on todella alentavaa.

Käy huorissa niin helpottaa.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 23:24"]

Ap luuli myös, että kaikki muut suutelevat ja hellittelevät toisiaan koko ajan. Ei näköjään. Muuten olen aina kuitenkin perseessä kiinni puristelemassa, jos sattuu olemaan ilman housuja.

[/quote]

Suurin osa varmaan suuteleekin ja hellii toisiaan päivittäin, näin ainakin meillä ja suhdetta takana reilu 20 vuotta.

Vihaksi pistää tämä ketju. Miten noin saamattomat ihmiset on ylipäänsä päätyneet parisuhteeseen, vai onko tämä se ainut ja ensimmäinen ihminen, joka teidät on kelpuuttanut ja nyt siinä sitten roikutaan kynsin ja hampain kiinni vaikka päällimmäinen ja ainoa tunne on vitutus?? Ettekö te tajua, ettei teilläkään ole kuin tämä yksi ainoa elämä ja silti te tuhlaatte sen tuollaiseen? Samalla te itsekkäästi tuhlaatte myös muiden ihmisten elämää, kun roikutte ihmisessä joka voisi olla onnellinen (ainakin onnellisempi) parisuhteessa toisen ihmisen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 23:46"]

Vihaksi pistää tämä ketju. Miten noin saamattomat ihmiset on ylipäänsä päätyneet parisuhteeseen, vai onko tämä se ainut ja ensimmäinen ihminen, joka teidät on kelpuuttanut ja nyt siinä sitten roikutaan kynsin ja hampain kiinni vaikka päällimmäinen ja ainoa tunne on vitutus?? Ettekö te tajua, ettei teilläkään ole kuin tämä yksi ainoa elämä ja silti te tuhlaatte sen tuollaiseen? Samalla te itsekkäästi tuhlaatte myös muiden ihmisten elämää, kun roikutte ihmisessä joka voisi olla onnellinen (ainakin onnellisempi) parisuhteessa toisen ihmisen kanssa.

[/quote]

Tottumus, you know! Miehellä pitää olla uusi katsottuna ennen kuin uskaltaa erota.

Tai mun mieheltä...

Voisitko olla mies ja keskustella asioista vaimosi kanssa? Ihme itkemistä jossain naisten palstalla kun elämä on epäreilua.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 23:03"]No kai panemisessa voisi olla enemmän tunteita mukana. Huora ehkä oli väärä sana, fuckbuddy pikemminkin. Vaimo on muuten elämäni ainut seksikumppani, en myöskään ole pettänyt. Samaa pillua olen jaksanut 25 vuotta eikä siihen ole kyllästynyt.

Ap
[/quote]
Järkyttävää kielenkäyttöä, ei ainakaan kiintymystä osoita.

Surullinen, mutta omaa mieltäni avartanut ketju. Meilläkin yhteisiä vuosia kohta 25, ja omat tunteeni ovat kuolleet aika tyystin. Eroa mietin, mutta koska mieheni on ns. hyvä aviomies, ero tuntuu vaikealta ja "väärältäkin". Riitojakaan meillä ei ole, minä en viitsi enää edes riidellä. Luulen, että mies on tässä onnellisempi kuin minä, ja hän kuvittelee kaiken olevan pääsääntöisesti hyvin. Seksiä meillä on, mutta en tunne intohimoa miestä kohtaan, seksi on lähinnä paineiden purkamista ja halujen tyydyttämistä.

Tunnen käyväni ihan puolivaloilla koko ajan, ja ajatus, että näin jatkuisi vielä määräämättömän pitkän aikaa, ahdistaa minua suuresti! Tajuan kyllä, että näin ei voi jatkua, mutta en saa aikaiseksi lähteä :(