Lue keskustelun säännöt.
...ttu tätä kuittipakkoa
07.03.2015 |
Suunnilleen 2% prosenttia asiakkaista haluaa kuitin, kaikille sitä pitää tarjota. Tämä selvä, ja vaikka paperin tuhlaus ottaa päähän, niin senkin hyväksyn kun en muuta voi. Mutta mikä helvetti siinä on, ettei tarjotusta kuitista voi kieltäytyä sanomalla vain "ei", tai "ei kiitos" tai "en tarvitse". Ei, vaan "ei taida kelvata verotukseen", "saat sen muistoksi" ja muut kuluneet vitsit alkaa jo tulla korvista ulos. Kuvitteletteko asiakkaas olevanne jotenkin kekseliäitä näiden vitsienne kanssa?
Kommentit (44)
Itse tosiaan otan kuitin sen mukaan, tarvitsenko sitä verotukseen vai en. Kun firman kokoukseen ostetuista croissanteista tarvitsen sen kuitin. Omista ostoksistani en niitä kerää, ettei lompakkoon kerry täysin tarpeetonta kuittinippua. Joskus on tullut epähuomiossa sanottua tuo kassallekin. Ei siis vitsinä.
Kassat voisivat sen sijaan lopettaa sen plussa tai ass-kortin kyselyn. Kyllä sen olisin jo näyttänyt, jos sellaista käyttäisin. Mutta joka kerta yksi lähikaupan kassa jaksaa sitä kysyä, vaikka viisitoista vuotta olen siellä käynyt ja tuhat kertaa hänen kanssaan asioinut. Lidlin kassat on mukavia kun eivät kysele turhia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:04"]
Kuulen "ei kelpaa verotukseen" ehkä keskimäärin 10krt päivässä (ainakin!!).
Olen ollut nyt 9v työssä jossa osa ajasta ollaan kassalla. Pieni suuntaa antava laskutoimitus kertoo, että olen kuullut lauseen noin 22500 kertaa.
Yleensä se heitetään hauskana vitsinä ja vielä katsotaan myyjää odottavasti, "hah, enkös ollutkin hauska!?". Sori, loppui hauskuus siitä ehkä 10000 kohdalla jo.......
[/quote]
Tuon lauseen kuunteleminen siis kuuluu olennaisena osana sinun työhösi. Ja siitä työnteostahan sinulle maksetaan. Mikä ihme tuossa on niin vaikea ymmärtää? Taidat olla kymmenettä vuottasi väärällä alalla - olisiko syytä päättää juhlavuosi alan vaihtamiseen ihan oman mielenrauhasi vuoksi?
Laitapa sinne kassahihnasi alkuun neonvärinen lappu, jossa pyydät ihmisiä olemaan sanomatta sinulle yhtään ylimääräistä sanaa, koska sinulle tulee siitä paha mieli. Samalla ehdotat sitten, että vuorostasi lupaat olla sanomatta mitään tämäntyylistä ylimääräistä: "keräättekö näitä Marimekon leimoja", "tässä on sitten tämä takuukuitti mukana" ja se ei-ihan-sydämen-pohjasta-vaan-melko-väkinäisesti-tuleva "kiitos ja hyvää päivänjatkoa". Ai niin, mutta niistähän sinulle maksetaan... ;)
[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 21:30"]
Miksi nämä kassat aina olettavat, että kaikki toteamukset, mitä heille lausutaan, ovat jotain vitsejä tai letkautuksia? Esim se "ei kelpaa verotukseen" tai " ei voi laskuttaa" ei ole kumpaakaan, ne on ihan normaaleja toteamuksia (varsinkin ihmisille joiden kuppilakuiteista osan SAA laskuttaa tai vähentää verotuksessa).
Mutta ei, suomalainen kassa on pyhä, sille ei saa sanoa kuin kiitos ja senkin lyhyesti ja ytimekkäästi ilman hymyjä tai hidasteluja.
[/quote]
Minä kävin vuosia sitten kaupassa koottuani juuri yritykseni papereita kirjanpitäjälle pari intensiivistä tuntia. Olin siis tuijotellut muun muassa kuitteja ja miettinyt, lähettääkö vai ei. Ja menin kuulkaa sanomaan "ei kiitos, ei se kelpaa verotukseen" marketin myyjälle! En ollut koskaan kuullut kenenkään sanovan niin mutten myöskään pitänyt itseäni mitenkään hauskana, kunhan vain sanoin sen, mikä mielessäni oli päällimmäisenä. Arvatkaa vain, mikä hirveä tuska ja häpeä minut valtasi, kun satuin sitten netistä lukemaan, kuinka aspat vihaavat ihmisiä, jotka menevät noin sanomaan! (No eipäs, mutta hieman kyllä hämmästyin kassaihmisille tuosta aiheutuvaa kiukkua ja ahdistuneisuutta.)
Voisitteko, aspat, ajatella noita ikivanhoja, kuluneita tokaisuja sillä tavalla, että ne ovat jäyhien suomalaisten tapa yrittää olla aspalle ystävällinen ja sanoa muutakin kuin se töksähtävä "ei kiitos"? Voisitteko?
Kuulen "ei kelpaa verotukseen" ehkä keskimäärin 10krt päivässä (ainakin!!).
Olen ollut nyt 9v työssä jossa osa ajasta ollaan kassalla. Pieni suuntaa antava laskutoimitus kertoo, että olen kuullut lauseen noin 22500 kertaa.
Yleensä se heitetään hauskana vitsinä ja vielä katsotaan myyjää odottavasti, "hah, enkös ollutkin hauska!?". Sori, loppui hauskuus siitä ehkä 10000 kohdalla jo.......