Onko täällä kenelläkään ihmispelkoa

Hep. Omalla kohdallani paljolti ihan syystäkin. Toisinaan kyllä pelko lähtee menemään vähän liiallisuuksiin, mutta toistaiseksi olen onnistunut havahtumaan siihen ja palauttamaan itseni takaisin realiteetteihin. Rukoileminen tuntuu auttavan ja usko siihen, että kaikella on tarkoituksensa.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän siihenkin saa terapiaa

Miksi tätä kommenttia on alapeukutettu? Jos kärsii elämää haittaavasta ihmispelosta ja haluaa parantua siitä, terapia on silloin ihan paikallaan, eikö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän siihenkin saa terapiaa

Miksi tätä kommenttia on alapeukutettu? Jos kärsii elämää haittaavasta ihmispelosta ja haluaa parantua siitä, terapia on silloin ihan paikallaan, eikö?

Voi olla aivan todellisia syitä pelätä, ja terapia vain leimaa vainoharhaiseksi.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän siihenkin saa terapiaa

Miksi tätä kommenttia on alapeukutettu? Jos kärsii elämää haittaavasta ihmispelosta ja haluaa parantua siitä, terapia on silloin ihan paikallaan, eikö?

Voi olla aivan todellisia syitä pelätä, ja terapia vain leimaa vainoharhaiseksi.  

Me ei varmuudella tiedetä, onko ap:n pelko aiheellista vaiko vainoharhaista. Olkookin kyseessä kumpi hyvänsä, terapialla on potentiaalista hyötyä elämänlaatua parantamaan.

Terapeutiksi tosin ei välttämättä kannata valita pohjakoulutukseltaan psykiatria, niin on pienempi riski, että pelko leimattaisiin sairauden oireeksi. Ellei ap ole itsekin jo samoilla linjoilla asian suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun olet itse sosiaalinen ja tuttavapiiriisi tulee henkilö joka ei puhu ei pukahda, pälyilee vaan ja supisee toisille jotain negatiivista. Siinä kohtaa loppuu empatia.

Silloin sitä ei ole ollut erityisemmin alun alkaenkaan.