Hävettää, kävimme työpaikalta viemässä yhteen seurakunnan tilaisuuteen leivonnaisia, siellä oli puolituttu jonka en tiennyt olevan sokea, poistuessa sanoin "nähdään taas"

Ei varmasti ottanut, kyllä hän ymmärtää ettet tarkoittanut pahaa. Etkä sitä paitsi voinut tietää hänen olevan sokea.

Siis tuskin suuttui. Mun lapseni isällä on sokea kaveri. Hän monesti sanoo, että "laitetaanpa valo päälle, että nähdään paremmin" yms. Osaavat monesti ottaa tuollaiset huumorilla.

Etkä sanonut😄

Minä olin aikoinani työtehtävässä puolen tusinan sokean kanssa. Kun homma oli hoidettu ja viimeinen näistä asiakkaista odotteli saattajaansa eteisessä, minä kättelin häntä lämpimästi hyvästiksi ja sanoin oikein huolellisesti artikuloiden: "Näkemisiin!"

Asiakas alkoi nauraa aika hervottomasti, mutta vielä parinkymmenen vuodenkin jälkeen minua hävettää. Mikä ihme minuun oikein meni?

Minulla on sokea tuttava, keski-ikäinen nainen. Hän sanoo että jos mikä ottaa päähän ihmisten välisessä kanssakäymisessä ollessa on se, että varotaan ja hyssytellään ja pelätään mitä voidaan sanoa.

Mm. hän sanoo että sana näkövammainen häntä itseään ärsyttää koska hän on sokea, hän ei näe ja sen voi ja pitää sanoa suoraan. Se ei loukkaa koska se on asia laita. Sen sijaan kiertoilmaukset ja varominen ärsyttää.

Tämä nainen kulkee itsenäisesti kaduilla ja matkustaa junalla yms. Ihan normaali ihminen, ei vain näe.

Käy työssä ja ulkona ystävien kanssa jne. Hänellä on miesytävä. Ei hän koe olevansa mikään kummajainen tai suojeltava tms.

Voin kyllä ymmärtää häntä hyvin. Jos kuvittelen  itseni hänen tilanteeseensa niin kyllähän se ärsyttäisi kun ei kohdella ihmisenä vaan jonain vammana josta ei saa puhua.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin aikoinani työtehtävässä puolen tusinan sokean kanssa. Kun homma oli hoidettu ja viimeinen näistä asiakkaista odotteli saattajaansa eteisessä, minä kättelin häntä lämpimästi hyvästiksi ja sanoin oikein huolellisesti artikuloiden: "Näkemisiin!"

Asiakas alkoi nauraa aika hervottomasti, mutta vielä parinkymmenen vuodenkin jälkeen minua hävettää. Mikä ihme minuun oikein meni?

Itse olen näkövammainen (en siis kokonaan sokea) muttei tuollaiset sanomiset meitä loukkaa mitenkään. suurin osa meistä on jossain vaiheessa olleet kuitenkin näkeviä, ei tarvitse kokea häpeää tuosta. Olkaa rennosti vaan, sokeus ei tarkoita kehitysvammaakaan, eli ihan normaali-älyisiä meistä suurin osa on. Joss joku sit tykkääkin kyttyrää puuttuu siltä sokolta huumorintaju.

Eskariope sanoo lapsille, että tavataan ensi viikolla. ( opettelevat lukemaan)

Kyllä silleen sanotaan, eikä loukkaannuta! Sehän tarkoittaa vaan sitä, että ollaan samoissa paikoissa. Ei ne näkevätkään toisiaan koko ajan tuijota, kun "näkevät" toisiaan. Tai jos tuijottavat, niin tekevät muutakin.  

Vankilaan sinunlaiset kuuluisi laittaa, senkin sokeita pilkkaava luopio.

Onko nyt hyvä mieli?

Vierailija kirjoitti:

Eskariope sanoo lapsille, että tavataan ensi viikolla. ( opettelevat lukemaan)

Hahahahah. TA-VA-TAAN ensi viikolla. Nyt tajusin. Nauran aivan hervottomasti, ripulit pöksyissä.

Ei tarvitse hävetä, ei sokeat ole tuosta moksiskaan. Se on vaan sanonta.

Sanotaanhan kuuroillekin puhelimessa: "Kuulemiin"

Monia hävettää seurakuntaan kuuluminen vielä nykyaikana, mutta ei hätää. Kirkosta voi aina erota. 

Vierailija kirjoitti:

Sanotaanhan kuuroillekin puhelimessa: "Kuulemiin"

Kuurolle, joka ei kuule voi sanoa siinä puhelimessa vaikka mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin aikoinani työtehtävässä puolen tusinan sokean kanssa. Kun homma oli hoidettu ja viimeinen näistä asiakkaista odotteli saattajaansa eteisessä, minä kättelin häntä lämpimästi hyvästiksi ja sanoin oikein huolellisesti artikuloiden: "Näkemisiin!"

Asiakas alkoi nauraa aika hervottomasti, mutta vielä parinkymmenen vuodenkin jälkeen minua hävettää. Mikä ihme minuun oikein meni?

Itse olen näkövammainen (en siis kokonaan sokea) muttei tuollaiset sanomiset meitä loukkaa mitenkään. suurin osa meistä on jossain vaiheessa olleet kuitenkin näkeviä, ei tarvitse kokea häpeää tuosta. Olkaa rennosti vaan, sokeus ei tarkoita kehitysvammaakaan, eli ihan normaali-älyisiä meistä suurin osa on. Joss joku sit tykkääkin kyttyrää puuttuu siltä sokolta huumorintaju.

Ei tämäkään mies loukkaantunut päätellen siitä riemastuneesta "näkemisiin, hah hah haa" -reaktiosta. Olisin voinut edes sanoa normaalisti "näkemiin", mutta suusta tuli ulos jotain muuta. Nämä asiakkaat muuten olivat Näkövammaisten liiton henkilöstöä, joten olivat varmaan jo omissa töissään kuulleet kaikenlaista hölmöilyä.

Minulle kävi aivan samalla tavalla  nuoruudessani 60-luvulla ollessani jakeluliikenteen palveluksessa. Vein tavaraa henkilölle, jonka huomasin kyllä olevan sokea. Toimitin tavarat vielä tavanomaista pitemmälle kuin tavalliselle henkilölle. Lähtiessäni huikkasin automaattisesti "Näkemiin! Hän vastasi "Kuulemiin"! Olen monasti miettinyt, että olisihan se pitänyt älytä hoitaa toisin, mutta tällaiset vakiolausahdukset kun lähtevät selkärangasta, valitettavasti.

Luulisi sen tavallaan olevan näkövammaisen kannalta hänen tunnettaan "normaaliudesta" ja kyvykkyydestä edistävä asia, jos hänen näkövammansa jää siinä mielessä taka-alalle, että sen unohtaa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Itselläni ei kuitenkaan ole omakohtaisia kokemuksia näkövammaisuudesta tai vastaavista rajoitteista, joten en voi sen perusteella puhua.

Off-topic, mutta muistuu mieleeni yksi juttu: 

Opiskeluaikana marketin kassalla töissä olleena kysyin asiakkaalta, joka oli näkövammainen tai sokea (en muista tarkasti), että "onko tämä vielä teille?" Siihen hän tokaisi äänekkäästi, "mikä on tämä? TÄMÄ ei sano minulle mitään". Ei siitä onneksi mitään palautetta tullut. 

Sokea voisi vastata, että "törmäillään".

Täytyy vaan toivoa että se oli myös kuuro.