Lue keskustelun säännöt.
Taas sydänsuruja
05.03.2015 |
Pari kuukautta sitten tapasin miehen, joka vaikutti erilaiselta, ei biletä kauheasti ja ravaa baareissa jatkuvasti, kirjoittaa ja soittaa paljon jne.. ja vaikutti luotettavalta. Olen yksinäinen, sillä olen melko ujo. Hän jutteli minulle paljon siitäkin huolimatta, ja tietenkin se tuntui hyvältä. Rohkaistuin enemmän hänen seurassaan ja juttelimme paljon, flirttailimme toisillemme melko paljon. Kunnes hän valehteli yhdestä asiasta. Sitten selvisi, että hän 'halusi vain piristää' minua flirttailemalla/sanomalla suloisia asioita ja että ne oli vaan 'semmosia heittoja' tai vitsejä. Häntä ei edes ilmeisesti haittaa, että olen suuttunut. Ja joo, eihän tästä mitään romanttista voi seurata nyt monestakaan syystä, mutta tuntuu silti pahalta. Olen todella yksinäinen ja oli mukavaa voida hymyillä välillä. Luulisi, että jo yli 20-vuotias mies olisi kypsempi. Oli pakko purkaa, en saa nukutuksi tämän surullisuuden kanssa.
Kommentit (10)
Olen kokemut saman. Se jätti todella syvät haavat minuun ja olin 30-vuotias kun se tapahtui ekan kerran. Sitten myöhemmin se tapahtui saman miehen kanssa vielä toisen kerran ja koitan päästä hänestä irti. Tämä on todella raastavaa. En rakastu lainkaan helposti ja sitten kun saa kokea, että toinen onkin jotenkin epätosissaan niin huh. Ja se mies, josta minä puhun vielä tavallaan hylkäsi minut ensin ennen kuin selvisi, ettei muutenkaan ollut tosissaan.
Ja minä olin vain hänestä huolissaan, koska tällä miehellä on tasan 0 seurustelusuhdetta tai no yksi ja se kesti alle 2kk joten en oikeastaan sitä laske. Paukuti paukuti päätä seinään vaan siis mulle, kun en millään tajunnut, ettei kannattaisi moiseen ihmiseen sotkeentua. Kauheinta on, että silti vieläkin tunnetasolla rakastan sitä miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ap tämä sinun "piristäjäsi" huono solmimaan suhteita itse tai i seurustellut paljon? Jotenkin en tajua, kun se kuvio tuntuu usein olevan sellainen.
En voi tajuta, miksei sellaiset miehet voi vain olla ihan hiljaa?
Mutta pientä kostoa olen laatinut, tosin alkuun olin ihan vilpitön eli halusin luoda suhteen. Eli olen tavannut tätä miestä, joka ilmeisesti halusi kaveruutta, ei suhdetta. Hän on ujo ja estynyt seurustelusuhteisiin liittyen, siksi kai on vain "piristävä" kaverimies eikä sinun miehesi lailla halua ymmärtääkään, kuinka kovaa se sattuu, kun ei olla tosissaan. Mutta siis olen hieronut ystävyyttä uudelleen, koska luulin hänen olevan vielä suhdetta vailla, mutta hän ilmaisi sitten että haluaa olla kaveri niin ei hänellä ketään ikäistään naiskaveria ole, niin ajattelin jättää hänet sitten ja ilmoittaa, etten mäkään tosissani hänen kaveri ollutkaan.
3
3, ei ole ainakaan seurustellut paljoa. Harmi, että sinullekin on käynyt näin. Minua auttaa se, että hän näyttää silmissäni nyt ihan erilaiselta, ei sellaiselta kehen ihastuin. Mutta.. harmittaa vaan kun ei ole ketään muutakaan, elämäni muuttui takaisin ankeaksi. Toivottavasti sinä pääset irti kyseisestä miehestä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 00:09"]
3, ei ole ainakaan seurustellut paljoa. Harmi, että sinullekin on käynyt näin. Minua auttaa se, että hän näyttää silmissäni nyt ihan erilaiselta, ei sellaiselta kehen ihastuin. Mutta.. harmittaa vaan kun ei ole ketään muutakaan, elämäni muuttui takaisin ankeaksi. Toivottavasti sinä pääset irti kyseisestä miehestä. :)
[/quote]
Joskus miehistä pääsee eroon jopa ihan haluamattaan!
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 00:09"]
3, ei ole ainakaan seurustellut paljoa. Harmi, että sinullekin on käynyt näin. Minua auttaa se, että hän näyttää silmissäni nyt ihan erilaiselta, ei sellaiselta kehen ihastuin. Mutta.. harmittaa vaan kun ei ole ketään muutakaan, elämäni muuttui takaisin ankeaksi. Toivottavasti sinä pääset irti kyseisestä miehestä. :)
[/quote]
Tuttua tuo elämän ankeus, justiinsa niin. Ja mulla ei edes näytä niin kauhean erilaiselta, sehän tässä on pahinta, ts. iso osa rakastamista on myötätuntoa hänen vaikeuksiaan kohtaan ja tuo käytös on osa niitä. En mä varmaan oikeasti hänelle kosta mutta moetin sitä oikeasti ja se auttaa kun miettii, että kostankin. Inhottaa. Harmi kun ko mies ei käytä nettiä, mä linkittäisin aille muuten sun aloituksesi, koska se varmaan luulee, että mä olen keksinyt tuntea näin ja olen ainoa maailmassa, joka kokee "väärin" tuollaisen vitun avuliaan piritysyrityksen...
3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ap kuulostaa tutulta! Mulla sellanen tilanne, että käyn paljon ulkona ja tapaan usein mukavia miehiä, mutta en helposti klikkaa kenenkään kanssa. Ulospäin ei ikinä uskoisi, että olen todella yksinäinen. Olen tavannut kaksi miestä joiden kanssa tosissaan viihdyin, ja menetin heidät molemmat :(. Jotenkin kolahti toi sun teksti, ymmärrän tontä tyhjyyden minkä se jättää. Voisinpa antaa sulle halin! <3
Hohhoijaa menkää demiin selvittämään teini-iän aiheuttamia mielialaoikkuja.
Me miehet osaamme olla tosi mänttejä, pyydän anteeksi hänen puolestaan. Toivottavasti tapaat arvoisesi miehen, jolle olet tasavertainen kumppanina!