Miten 4.12. ahdistava muisto vaikuttaa sinuun?
Onko muita, joille tulee kauhea olo ? Työskentelen lapsista herkimpien ja heikoimpien hyväksi. Ajatukset vievät vuosi sitten tapahtuneeseen. Tunnen raivoa, ahdistusta, pelkoa, jos joku työlapsistani joutuisi vastaavaa tilanteeseen.
Tiedän, että en voi heitä suojella loputtomasti, vain tämän hetken.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Mitä silloin tapahtui?
Koskelan murha.
joka ikinen päivä itkua tuherran, se oli hirveä päivä.
4,12 tapahtunut maailmassa vaikka mitä eli pientä tarkennusta aloitukseen. Ei kannata ajatella toisten ihmisten olevan yhtä viisaita ja hyvä muistisia kuin itse on. Ei ne oo enkö oo!
Maailmassa on koko historian ajan tapahtunut kammottavia asioita, eikä niillä kannata liiemmälti päätään vaivata. Eri asia varmaan olisi, jos tuokin olisi tapahtunut lähipiirissä.
Tapaus on raakuudessaan niin pöyristyttävä, että en ole pystynyt lukemaan siitä sanomalehdistä kuin alkutekstit. En myöskään yleensä osallistu siihen liittyvään keskusteluun somessa. Näin suojelen itseäni ahdistukselta.
Nykyisin tapahtuu niin paljon järkyttäviä onnettomuuksia ja muita traagisesti päättyneitä avioliittoja ja suhteita, että jos kaikista ahdistuisin ja menettäisin tasapainoni, joutuisin hakemaan itselleni apua.
Otsikon perusteella luulin aloittajan tarkoittaneen Imatran mur hia.
En kyllä muistopäiviä vietä kaikille maailman tragedioille. Yritän kuitenkin positiivisen kautta jaksaa, vaikken aina jaksakaan. Maailmaa, eikä minua, auta yhtään voivottelu ja kamaluudessa kieriminen.
Muistin tämän kyllä ja mietin että nopeasti vuosi on takana meillä, jotka täällä yhä ollaan. Tänä vuonna satanut lunta. Jos viime vuonna olisi ollut yhtä kylmää ja valoisaa, ei välttämättä olisi tapahtunut. Pienistä sattumista usein on kiinni, miten asiat menee, vaikka teko ei tietysti ollut sattuma vaan ihan suunniteltu ja toteutettu. Ainakin se pahoinpitely, ellei lopputulos.
Mitä silloin tapahtui?