Pahinta myrkkyä persoonallisuushäiriöisille on ihmiset, joilla on ollut onnellinen lapsuus

Persoonan vaurioista kertoo sekin, että jaksaa sietää ja märehtiä vuosikausia sen persoonallisuushäiriöisen läheisen käytöstä... Tämä palsta ja tämä ketjukin täynnä näitä. 

Mun persoonallisuushäiriö, estynyt, on sellainen että se vaikeuttaa omaa mutta vastavuoroisesti helpottaa läheisteni elämää. Kun en pidä itsestäni ääntä, en vaivaa ketään. 

En ole aivan samaa mieltä aloituksen kanssa. Kyllä ihminen voi selviytyä hyvinkin vaikeista traumoista. Ja monethan auttavat muita traumoista kärsiviä. Elämässä pitää mennä eteenpäin kun taaksepäinkään ei voi mennä.

Hieman omituinen otsikko. Itselläni on diagnosoitu vaikea persoonallisuushäiriö kolme kertaa eri paikoissa, mutta lapsuuteni oli mielestäni suht onnellinen. Olimme hyvätuloinen perhe, kaikkea oli. Ei väkivaltaa, ei alkoholismia, jne. Kodin ilmapiiri henkisesti oli ehkä ahdasmielinen ja ahdistavakin, mutta en nyt kuitenkaan kutsuisi ihan paskaksi lapsuudeksi. Minulla oli monta luokkakaveria, joilla oli oikeasti paska lapsuus ja jotka ovat nyt joko linnassa tai haudassa.

Kaikista tärkeintä on varhaislapsuus. Terve minuus kasvaa ensimmäisen 1,5 vuoden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Hieman omituinen otsikko. Itselläni on diagnosoitu vaikea persoonallisuushäiriö kolme kertaa eri paikoissa, mutta lapsuuteni oli mielestäni suht onnellinen. Olimme hyvätuloinen perhe, kaikkea oli. Ei väkivaltaa, ei alkoholismia, jne. Kodin ilmapiiri henkisesti oli ehkä ahdasmielinen ja ahdistavakin, mutta en nyt kuitenkaan kutsuisi ihan paskaksi lapsuudeksi. Minulla oli monta luokkakaveria, joilla oli oikeasti paska lapsuus ja jotka ovat nyt joko linnassa tai haudassa.

Mulla sama. Ahdistavaa ja sulkeutunutta kotia mulla ei ollut, kaikesta sai puhua, mutta päiväkodista amk:hon kiusattiin rankasti ja en saanut kavereita. Olin melkein aina yksin kun kukaan ei halunnut olla kanssani. Oon miettinyt, että miksi olin niin oudon oloinen, oliko mussa jotain autistin vibaa kenties? Persoonallisuushäiriön puhkeamiseen vaikuttaa paljon muutkin kodin ulkopuoliset asiat, mm. perimä ja päiväkoti- ja kouluympäristö sekä yhteiskunta.