Onko täällä ihmisiä, jotka eivät aja autoa? Miksi ette aja?

Asun Lontooossa, kaikki rahat menee asumiseen, ei ole varaa pitää autoa ja täällä todella kattava julkinen liikenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei onnistunut ajokortin suorittaminen hahmotushäiriön takia. On sen verran lievä, että en tiedä olisko onnistunut automaattivaihteisen ajaminen, jos olis käynyt 100 lisätuntia. Ja lievyyden vuoksi ehdittiin "diagnosoida" tyhmyydeksi. Mutta jää rahaa paljon enemmän muuhun, kun ei tarvitse autoilla. Eikä tarvitse ottaa siivoojan hommia vastaan.

Minä sain ajokortin hahmotushäiriöstä huolimatta (otin paljon lisätunteja, ja ajoin kortin pikkukaupungissa), mutta en de facto pysty silti ajamaan. Tai voisin minä autoa ajaa, pystyn esimerkiksi ajamaan pyöräkuormaajaa ja traktoria -kunhan ei ole muuta liikennettä! Aivoni kerta kaikkiaan eivät suostu uskomaan, että muulla liikenteellä on mitään tekemistä kanssani. Tämä on pyöräillessä -ja jopa kävellessä- ongelma, aina suojatietä ylittäessäni odotan joko kaikki autot kilometrin päästä tai sitten juoksen ihan niiden edestä aiheuttaen vaaratilanteita.

Auto on muutenkin hankalampi kuin nuo isommat koneet, sieltä ei näe mihinkään, et tiedä missä vehkeen kulmat ovat, ja ennen kaikkea, ET ISTU KESKELLÄ. En kerta kaikkiaan kykene tietämään, missä se auto on.

Minun kohdallani tätä ei kukaan meinaa uskoa, koska "mutta sähän olet niin fiksu!". Niinpä. Ei silläkään mitä hyvänsä pysty kompensoimaan.

Sikäli tämä on surullista, että moni minua kiinnostava ammatti on poissuljettu, kun työpaikoille pääseminen vaatisi välttämättä ajokorttia.

Niinpä, ikävää (myötätuntoista energiaa sinne täältä). Minun sisko ajoi aikoinaan 18-v.  ajokortin, mutta hän ei ole käyttänyt rahojaan autoon, vaan kaikenlaisiin muihin kiinnostuksen kohteisiin ja sijoittanut osakkeisiin. Eikä käytä edes julkisia liikennevälineitä, vaan pyöräilee säässä kuin säässä...  Eli eipä ne kaikki autoilijatkaan näköjään autojen pariin hakeudu XD

Minäkin pyöräilen paljon, ja kävelen myös. Yleensä jos matkaa on alle 5 km, menen kävellen, jotenkin yksinkertaisempaa niin. Lisäksi kävely on ihan eri tavalla omaa aikaa kuin pyöräily, saati bussissa istuminen. Näin lapsettomana ei tuohon menevä aikakaan ole mikään ongelma.

Mutta tosiaan en voi esimerkiksi ruveta geodeetiksi, koska siinä hommassa on pakko kyetä siirtymään autolla paikasta toiseen. Tai maatalouslomittajaksi. Tai metsuriksi. Ylipäänsä kaikki työt, joissa työpaikan osoite vaihtuu tai on haja-asutusalueella, ovat poissuljettuja.

Enkä voi myöskään muuttaa haja-asutusalueelle, ellen keksi miten tekisin töitä kotoa käsin. Joten kyllähän tämä rajoittaa tosi paljon elämää.

Valoisalla puolella rahaa säästyy tietysti aika tavalla ja ehkä myös hermoja, kun ei tarvitse seistä liikennevaloissa ja etsiä parkkipaikkaa.

-lainaamasi-

Minulla on paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko. En uskalla mennä autokouluun. Jännittäisin ajotunteja ja inssiä niin paljon, etten pääsisi koskaan läpi. Lisäksi olen jo niin vanha, että hävettäisi olla reippaiden teinien seassa tälläisena luuseriaikuisena.

Ei ole ajokorttia

Teen etätöitä enkä  tavitse autoa päivittäiseen käyttöön. Tosin autoa voin kyllä ajaa vaikka kuskina kaverille. Itse ajamisessa ei ole mitään ongelmaa. 

En koska ei ole korttia, ei varaa hankkia edes sitä.

(autosta ja sen ylläpidosta nyt puhumattakaan. )

Enkä edes suunnittele hankkivani sitä. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko. En uskalla mennä autokouluun. Jännittäisin ajotunteja ja inssiä niin paljon, etten pääsisi koskaan läpi. Lisäksi olen jo niin vanha, että hävettäisi olla reippaiden teinien seassa tälläisena luuseriaikuisena.

Nyt korona-aikaan kaikki teoriat ym. on etänä, joten et tule näkymään niitä reippaita teinejä kuin korkeintaan vilaukselta jossain käytävällä, jos käyt jossain simulaatioajossa tms. :D

En ole ikinä ajanut autoa. Toisessa silmässä on olematon hämäränäkö enkä hahmota kunnolla etäisyyksiä.

En aja autoo, koska en osaa. Ei ole edes ajokorttia.

Ei tullut aikoinaan nuorena mentyä autokouluun, kun ei ollut silloin varaa eikä mielenkiintoakaan. Tiesin muuttavani heti lukion jälkeen Helsinkiin, ja pääkaupunkiseudulla on sen verran hyvin toimiva julkinen liikenne, ettei täällä edes välttämättä tarvitse autoa.

Mun miehellä ja yhdellä ystävällä on auto, ja onhan se kieltämättä kätevä tapa liikkua paikasta toiseen. Mutta itse en edelleenkään edes haaveile ajokortista.

Rapiat kolmekymmentä vuotta ajanut henkilöautoa melkoisen paljon säännöllisesti, mutta viimeisempien vuosien aikana olen vähentänyt merkittävästi ajamiskertojani, kun ei ole ollut tarpeellista ajaa, ja terveysongelmat haittaavat, joudun näet silloin tällöin napsimaan niin vahvoja reseptikipulääkkeitä, etten uskalla ajaa ns. huumattuna, vaikka eivät olekkaan kolmiolääkkeitä, mutta silti.   Onneksi minulla on puoliso, joka toimii meistä kahdesta kuskina, jos jonnekin tulee tarvetta lähteä pitemmälle kuin paikallisiin kauppoihin.  Tämän hetkinen autommekin on melkoisen uutta mallistoa ja sillä on todellakin miellyttävä ajella, joten tykkäisin kyllä autoamme ajaa, mutta kun tilanteeni on mikä on, niin minkäs teet.

En ole ikinä pelännyt autolla ajaa, ja on tullut ajeltua lyhyitä ja pitkiä reissuja kelissä kuin kelissä.     Pidin tässä taanoin noin vuoden tauon kuskin paikalta, mutta sitten tuli tilanne, että mun oli pakko olla kuskina jonkin aikaa, ja eihän se ajotaito mihinkään ainakaan vuodessa ollut kadonnut, se on kuin polkupyörällä ajaminenkin, että ei mitään ongelmaa startata ja siitä vaan tien päälle, liikkeennesäännöt eivät kuitenkaan ole muuttuneet, mutta autot aina vaihtuu uudempaan, niin ainahan siinä aikansa menee, kun tottuu löytämään uudesta autosta jokaisen nappulan ja toiminnon, vaikka ei ne niin paljon ehdi muuttua muutamassa vuodessa. Nykyiset autot ovat niin automatisoituneet, että ei tarvitse kuin nappia painaa, niin liikennesäännöthän ovat kasetilla päässä muutenkin, niin ei muuta kuin istuu penkkiin ja kädet rattiin, ja menox!  Talvikelit ovat vaan aika-ajoin hieman haastavat riippuen tiestä, vaikka hyvät nastarenkaat auton alla olisikin.

ei ole korttia ja bussikuski tuskin ilahtuisi jos ottaisin sen auton

Mulla ei ole varaa sellaisiin autoihin mistä olisi kiinnostanut. Toyotat ja Fiatit ei kiihota eli mielummin olen ilman. Pyörällä pääsee!

M28

Vierailija kirjoitti:

Edellinen ajo oli inssi eilen. Meni läpi! :D

Omaa autoa ei ole, eikä oikeastaan mahdollisuuksia sellaisen hankkimiseenkaan ennen kesää, joten en tiedä, milloin seuraavan kerran pääsen ajamaan. Pakko varmaan ottaa jotain ajotunteja sitten just ennen ku ostaa auton, että voi vähän virkistellä muistia ennen katastrofeja.

Isot onnittelut!!!

Minulla on ollut kortti kohta 30 vuotta ja viimeksi olen ajanut puolitoista vuotta sitten vajaa sata km. Inhoan autolla ajoa todella syvästi. Olen erityisherkkä ja saan lähes takuuvarmasti paniikkikohtauksen varsinkin moottoritievauhdissa, taajama-alueilla hitaissa nopeuksissa uskallan ajaa ihan ok. Nykyinen työni on 45 minuutin kävelymatkan päässä, kävelen sinne mielelläni. Korona-aikana kun olin naapurikunnassa töissä ja yhtäkkiä bussiliikenne loppui lähes kokonaan jouduin pohtimaan auton leasingiä ja kävi ilmi että se on myös älyttömän kallista puuhaa verrattuna alueelliseen bussin kuukausikorttiin.

Minulla on kyllä ajokortti, mutta en ole koskaan saanut rutiinia autolla ajamiseen enkä oppinut sitä kunnolla, kun opiskeluvuosina ei ollut varaa autoon. Koska olen asunut Helsingin kantakaupungissa, niin olen pärjännyt ihan hyvin ilman autoa. Lisäksi sain sain muutama vuosi sitten etenkin hämäränäköä haittaavan näkövaurion, minkä vuoksi en nykyään uskaltaisi enkä varmaan edes saisi ajaa autoa.

Olin auto onnettomuudessa lapsena ja en ole sen jälkeen noussut autoon kuljen kyllä junalla ja lentämällä jne mutta autoihin en nouse

Paniikkihäiriö ja ahdistuskohtaukset liikenteessä

En aja, koska en omista ajokorttia.

Kävelen lähestulkoon joka paikkaan, koska se tuntuu hyvältä.