Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä ihmisiä, jotka eivät aja autoa? Miksi ette aja?
Kommentit (58)
Helsingin kantakaupungissa auto on tarpeeton. Julkinen liikenne toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on perheessä vain yksi auto ja yksi kuski, vaikka kolmehenkinen perhe olemme.
Ne muut kuin minä eivät aja, koska toisella sairaus, toiselta puuttuu ajokortti.
Se ajokortin puuttuminen johtuu siitä että hän ei ole yrityksistä huolimatta läpäissyt ajokoetta. Kohta ollut 2 vuotta ajokokelaana mutta korttia ei ole saanut .Joutui teoriakokeenkin uusimaan koska kerran suoritettu koe oli vanhentunut.
Osaatko neuvoa millä konstilla hän saisi ajokortin? Pitääkö lahjoa?
Vierailija kirjoitti:
Ihan muiden turvallisuuden takia. Mulla on varmaan joku diagnosoimaton ADD, kun sitä on muutenkin ehdoteltu. En vaan saa keskityttyä liikenteessä, vaikka kuinka skarppaan. Huomikyky ei millään riitä kaiken sen havainnoimiseen, jota pitäis havainnoida yhtäaikaa. En myöskään osaa jotenkin hallita autoa, en tiedä mistä ongelmasta se johtuu, mutta tosi vaikea esim. arvioida esim. kapealla tiellä kääntyessä milloin on vielä tiellä ja milloin enää ei.
Minullakin varmaan tuo. Autokoulu oli yhtä painajaista. Olis kaikkien kannalta ollut parempi, kun kouluttaja olis heti sanonut, että kannattaa jättää heti kesken. Jotain semmoista kyllä sen kasvoilta luin. Hirveesti meni vaan rahaa hukkaan. En ymmärrä, että miksi näistä hahmotushäiriöistä yms. ei puhuta enemmän. Ja ärsyttää, kun juuri minulla pitää olla tämä ongelma. Kaikilla muilla on auto ja ajokortti, melkeinpä "vauvasta vaariin", tai ainakin "nuorista muoriin". Vanhemmatkin on ihmeissään, kun ne on semmosia, että "tykkään ajella omaksi ilokseni". On rasittavaa olla ajotaidoton miespuolinen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on perheessä vain yksi auto ja yksi kuski, vaikka kolmehenkinen perhe olemme.
Ne muut kuin minä eivät aja, koska toisella sairaus, toiselta puuttuu ajokortti.
Se ajokortin puuttuminen johtuu siitä että hän ei ole yrityksistä huolimatta läpäissyt ajokoetta. Kohta ollut 2 vuotta ajokokelaana mutta korttia ei ole saanut .Joutui teoriakokeenkin uusimaan koska kerran suoritettu koe oli vanhentunut.
Osaatko neuvoa millä konstilla hän saisi ajokortin? Pitääkö lahjoa?
Ihme, että täällä on edes joku muukin, joka ei onnistunut autokoulussa. Tunnen aina olevani ainoa. Muut oppi asiat tuosta vaan, itse en oppinut lisätuntienkaan jälkeen. Teoriakoe kyllä onnistui, mutta ajaminen ei...
Edellinen ajo oli inssi eilen. Meni läpi! :D
Omaa autoa ei ole, eikä oikeastaan mahdollisuuksia sellaisen hankkimiseenkaan ennen kesää, joten en tiedä, milloin seuraavan kerran pääsen ajamaan. Pakko varmaan ottaa jotain ajotunteja sitten just ennen ku ostaa auton, että voi vähän virkistellä muistia ennen katastrofeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on perheessä vain yksi auto ja yksi kuski, vaikka kolmehenkinen perhe olemme.
Ne muut kuin minä eivät aja, koska toisella sairaus, toiselta puuttuu ajokortti.
Se ajokortin puuttuminen johtuu siitä että hän ei ole yrityksistä huolimatta läpäissyt ajokoetta. Kohta ollut 2 vuotta ajokokelaana mutta korttia ei ole saanut .Joutui teoriakokeenkin uusimaan koska kerran suoritettu koe oli vanhentunut.
Osaatko neuvoa millä konstilla hän saisi ajokortin? Pitääkö lahjoa?
Ihme, että täällä on edes joku muukin, joka ei onnistunut autokoulussa. Tunnen aina olevani ainoa. Muut oppi asiat tuosta vaan, itse en oppinut lisätuntienkaan jälkeen. Teoriakoe kyllä onnistui, mutta ajaminen ei...
Niin, mun mielestäni koko yhteiskunta on päin p-rsettä suunniteltu koska kaikilla pitää olla ajokorti ja auto, muuten ei ole minkään arvoinen. Onneksi asumme pk-seudulla joten ajokokelaamme pystyy liikkumaan itsenäisesti myös julkisilla. Mutta se ajokortittomuus kyllä rajoittaa tai voi ainakin tulevaisuudessa koitua ongelmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei onnistunut ajokortin suorittaminen hahmotushäiriön takia. On sen verran lievä, että en tiedä olisko onnistunut automaattivaihteisen ajaminen, jos olis käynyt 100 lisätuntia. Ja lievyyden vuoksi ehdittiin "diagnosoida" tyhmyydeksi. Mutta jää rahaa paljon enemmän muuhun, kun ei tarvitse autoilla. Eikä tarvitse ottaa siivoojan hommia vastaan.
Minä sain ajokortin hahmotushäiriöstä huolimatta (otin paljon lisätunteja, ja ajoin kortin pikkukaupungissa), mutta en de facto pysty silti ajamaan. Tai voisin minä autoa ajaa, pystyn esimerkiksi ajamaan pyöräkuormaajaa ja traktoria -kunhan ei ole muuta liikennettä! Aivoni kerta kaikkiaan eivät suostu uskomaan, että muulla liikenteellä on mitään tekemistä kanssani. Tämä on pyöräillessä -ja jopa kävellessä- ongelma, aina suojatietä ylittäessäni odotan joko kaikki autot kilometrin päästä tai sitten juoksen ihan niiden edestä aiheuttaen vaaratilanteita.
Auto on muutenkin hankalampi kuin nuo isommat koneet, sieltä ei näe mihinkään, et tiedä missä vehkeen kulmat ovat, ja ennen kaikkea, ET ISTU KESKELLÄ. En kerta kaikkiaan kykene tietämään, missä se auto on.
Minun kohdallani tätä ei kukaan meinaa uskoa, koska "mutta sähän olet niin fiksu!". Niinpä. Ei silläkään mitä hyvänsä pysty kompensoimaan.
Sikäli tämä on surullista, että moni minua kiinnostava ammatti on poissuljettu, kun työpaikoille pääseminen vaatisi välttämättä ajokorttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on perheessä vain yksi auto ja yksi kuski, vaikka kolmehenkinen perhe olemme.
Ne muut kuin minä eivät aja, koska toisella sairaus, toiselta puuttuu ajokortti.
Se ajokortin puuttuminen johtuu siitä että hän ei ole yrityksistä huolimatta läpäissyt ajokoetta. Kohta ollut 2 vuotta ajokokelaana mutta korttia ei ole saanut .Joutui teoriakokeenkin uusimaan koska kerran suoritettu koe oli vanhentunut.
Osaatko neuvoa millä konstilla hän saisi ajokortin? Pitääkö lahjoa?
Joo, lahjomalla vaan ajotaidoton kuski itsenäisesti liikenteeseen. Jos ei useista yrityksistä huolimatta pääse autokoulua läpi, niin sille on syynsä ettei korttia saa. Neuvoni on siis lisää ajotunteja ja uusi inssiyritys, jos ei inssistä vaan pääse niin sitten on ilman korttia.
Aika vähän, kaupungissa yleensä sähkäpyörällä. Autoillessa menee vaan hermo kun joutuu ajamaan jonossa ja pysähtymään valoihin, eikä parempi auto auta asiaa yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajoin ajokortin parikymppisenä, mutta en suorittanut kakkosvaihetta. Tajusin, että en vaan hahmota liikennettä. Millä nopeudella tuo auto tulee, ehdinkö sitä ennen, mahtuuko auto hyvin tuosta välistä jne. Toki siinä olisi jonkin verran varmaan kehittynyt harjoittelemalla, mutta en tiedä montako ruumista olisi ehtinyt tulla. Minun on edelleenkin esim. vaikea hahmottaa kattilaan jääneestä ruoasta, että minkä kokoisen rasian se tarvitsee, jotta voin laittaa jääkaappiin tms. Siis saakeli asia, jonka parissa olen kohta viisikymppisenä tekemisissä monta kertaa viikossa. Olikohan se viime kesänä, kun luin lehdestä jostain autokoulunopettajasta, joka teki sitten jotain neurologisia tutkimuksia lisäksi, ja hän sanoi, että kaikista ei ole kuskeiksi, että se pitäisi vaan hyväksyä! Minulle aina vain toitotettiin, että rohkeasti vaan, se on itsetunnosta kiinni. Just joo.
Noin minullekin sanottiin. On naurettavaa, että niinkin muita vaarantavaan puuhaan kuin autonrattiin halutaan väkisin pakottaa ihmisiä, jotka eivät siihen kykene, ja pidetään laiskana ja että et vain yritä tarpeeksi. Minua ainakin painostettiin tosi paljon ajamaan kortti, minkä sainkin ajettua, ja sen jälkeen "harjoittelet nyt vaan".
Autokoulunopettajilla pitäisi olla ammattitaitoa tunnistaa tällaiset tapaukset, ettemme suotta haaskaisi rahojamme lisätunteihin.
-se hahmotushäiriöinen, joka kyllä pärjää pyöräkuormaajan kanssa. Kunhan ei ole muita kuin minä ja kuormaaja.
En ole ajanut kuuteen vuoteen. Mies vaihtoi auton automaattivaihteiseen vastustuksestani huolimatta enkä ole sitä edes testannut. Nyt en enää uskaltaisi ajaa millään autolla, koska en enää luota ajotaitoihini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena olin niin köyhä, ettei ollut varaa ajaa ajokorttia saati ostaa/ylläpitää autoa. Nykyään mulla on näkökenttäpuutoksia enkä edes saisi korttia.
DM1 ja hiilariherkkyys. Lisäksi liika liikkuminen voi seuraavana päivänä ykskaks romauttaa sokerit. Siksipä meillä yleensä mies saa hoitaa ajamiset ja sattuu vielä tykkäämään ajamisesta. Olen katsonut ajamattomuuteni olevan parempi liikenneturvallisuuden kannalta, vaikka muuten toki osaan ajaakin ja ABE- kortti ollut iät ja ajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei onnistunut ajokortin suorittaminen hahmotushäiriön takia. On sen verran lievä, että en tiedä olisko onnistunut automaattivaihteisen ajaminen, jos olis käynyt 100 lisätuntia. Ja lievyyden vuoksi ehdittiin "diagnosoida" tyhmyydeksi. Mutta jää rahaa paljon enemmän muuhun, kun ei tarvitse autoilla. Eikä tarvitse ottaa siivoojan hommia vastaan.
Minä sain ajokortin hahmotushäiriöstä huolimatta (otin paljon lisätunteja, ja ajoin kortin pikkukaupungissa), mutta en de facto pysty silti ajamaan. Tai voisin minä autoa ajaa, pystyn esimerkiksi ajamaan pyöräkuormaajaa ja traktoria -kunhan ei ole muuta liikennettä! Aivoni kerta kaikkiaan eivät suostu uskomaan, että muulla liikenteellä on mitään tekemistä kanssani. Tämä on pyöräillessä -ja jopa kävellessä- ongelma, aina suojatietä ylittäessäni odotan joko kaikki autot kilometrin päästä tai sitten juoksen ihan niiden edestä aiheuttaen vaaratilanteita.
Auto on muutenkin hankalampi kuin nuo isommat koneet, sieltä ei näe mihinkään, et tiedä missä vehkeen kulmat ovat, ja ennen kaikkea, ET ISTU KESKELLÄ. En kerta kaikkiaan kykene tietämään, missä se auto on.
Minun kohdallani tätä ei kukaan meinaa uskoa, koska "mutta sähän olet niin fiksu!". Niinpä. Ei silläkään mitä hyvänsä pysty kompensoimaan.
Sikäli tämä on surullista, että moni minua kiinnostava ammatti on poissuljettu, kun työpaikoille pääseminen vaatisi välttämättä ajokorttia.
Niinpä, ikävää (myötätuntoista energiaa sinne täältä). Minun sisko ajoi aikoinaan 18-v. ajokortin, mutta hän ei ole käyttänyt rahojaan autoon, vaan kaikenlaisiin muihin kiinnostuksen kohteisiin ja sijoittanut osakkeisiin. Eikä käytä edes julkisia liikennevälineitä, vaan pyöräilee säässä kuin säässä... Eli eipä ne kaikki autoilijatkaan näköjään autojen pariin hakeudu XD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajoin ajokortin parikymppisenä, mutta en suorittanut kakkosvaihetta. Tajusin, että en vaan hahmota liikennettä. Millä nopeudella tuo auto tulee, ehdinkö sitä ennen, mahtuuko auto hyvin tuosta välistä jne. Toki siinä olisi jonkin verran varmaan kehittynyt harjoittelemalla, mutta en tiedä montako ruumista olisi ehtinyt tulla. Minun on edelleenkin esim. vaikea hahmottaa kattilaan jääneestä ruoasta, että minkä kokoisen rasian se tarvitsee, jotta voin laittaa jääkaappiin tms. Siis saakeli asia, jonka parissa olen kohta viisikymppisenä tekemisissä monta kertaa viikossa. Olikohan se viime kesänä, kun luin lehdestä jostain autokoulunopettajasta, joka teki sitten jotain neurologisia tutkimuksia lisäksi, ja hän sanoi, että kaikista ei ole kuskeiksi, että se pitäisi vaan hyväksyä! Minulle aina vain toitotettiin, että rohkeasti vaan, se on itsetunnosta kiinni. Just joo.
Noin minullekin sanottiin. On naurettavaa, että niinkin muita vaarantavaan puuhaan kuin autonrattiin halutaan väkisin pakottaa ihmisiä, jotka eivät siihen kykene, ja pidetään laiskana ja että et vain yritä tarpeeksi. Minua ainakin painostettiin tosi paljon ajamaan kortti, minkä sainkin ajettua, ja sen jälkeen "harjoittelet nyt vaan".
Autokoulunopettajilla pitäisi olla ammattitaitoa tunnistaa tällaiset tapaukset, ettemme suotta haaskaisi rahojamme lisätunteihin.
-se hahmotushäiriöinen, joka kyllä pärjää pyöräkuormaajan kanssa. Kunhan ei ole muita kuin minä ja kuormaaja.
Niin, ehkä ne tunnistaa, mutta ovat päättäneet olla hiljaa, koska ovat tunnistaneet myös oivan rahasammon.... XD
nimim. hahmotushäiriöisenä lukuisia lisätunteja ajanut, mutta silti ihan kortiton
En syntynyt kulta lusikka suussa. Pienen perinön sain alaikäisenä.Meni minun elämiseeni lastenkoti maksut ja niiden nurkissa joiden luona asuin palkkioksi,Eli ei rahaa koskan ollut ajokortin satika auton. Oneksi pääkaupunki seutu on nopea hyvä julkinen liikenne.Mutta ei siten lähdetä merta edemäs kalan ostoksille autotomana. Eli Ikea jää välin kuin moni muukin iso liike.Hinta laatsuhde kun katsoo ja kuljetus päälle kun ei autoa. Niin mietii tarkasti mitä ostaa ja kytää muita liiketä joissa ilmanen esim.kotiin tuonti eri kampanja aikoina. Niin että nähnyt livenä tuoten minkä ostaa.Niin ei saa sikaa säkissä,
Vierailija kirjoitti:
Ajoin ajokortin parikymppisenä, mutta en suorittanut kakkosvaihetta. Tajusin, että en vaan hahmota liikennettä. Millä nopeudella tuo auto tulee, ehdinkö sitä ennen, mahtuuko auto hyvin tuosta välistä jne. Toki siinä olisi jonkin verran varmaan kehittynyt harjoittelemalla, mutta en tiedä montako ruumista olisi ehtinyt tulla. Minun on edelleenkin esim. vaikea hahmottaa kattilaan jääneestä ruoasta, että minkä kokoisen rasian se tarvitsee, jotta voin laittaa jääkaappiin tms. Siis saakeli asia, jonka parissa olen kohta viisikymppisenä tekemisissä monta kertaa viikossa. Olikohan se viime kesänä, kun luin lehdestä jostain autokoulunopettajasta, joka teki sitten jotain neurologisia tutkimuksia lisäksi, ja hän sanoi, että kaikista ei ole kuskeiksi, että se pitäisi vaan hyväksyä! Minulle aina vain toitotettiin, että rohkeasti vaan, se on itsetunnosta kiinni. Just joo.
Nimenomaan tämä! Menin autokouluun 18-vuotiaana, tämä oli 1980-luvun loppupuolella pikkukaupungissa ja silloin ajan henki oli että tottakai kaikilla pitää olla ajokortti ja kaikki sen ajavat heti kun voivat. Teoriakokeessa pärjäsinkin loistavasti mutta inssin feilasin kolme kertaa ja sen jälkeen päätin että tämä on tässä, ja että on kertakaikkiaan turvallisempaa että en aja. En vain ymmärrä liikennettä, sen virtaa yms. Kun olen jalankulkija niin se on ihan ok koska pahimmassa tapauksessa vahingoitan vain itseäni, mutta auton ratissa olisin takuuvarmasti jossain vaiheessa päätynyt telomaan jonkun. Kaikki eivät ole musikaalisesti lahjakkaita, miksi kaikkien kuvitellaan pystyvän ajamaan autoa?
Ihan hyvin olen ilman korttiakin pärjännyt. Olen aina asunut paikoissa joissa ei autoa joka tapauksessa kannattaisi pitää, kun julkinen liikenne toimii niin hyvin.
En oo ikinä ajanut. 18 v. en halunnut käyttää varsin isoa summaa rahaa korttiin, kun auton ostaminen olisi ollut järjetöntä sekä taloudellisesti että ekologisesti katsoen Helsingissä asuessa. Ilman omaa autoa taas ei olis kertynyt kokemusta kovin paljoa, ja kohta en olis enää uskaltanut ajaa.
Nyt päälle 30 v. oon asunut Helsingin lisäksi parissa eri maassa, mutta aina keskustassa, niin autoa olis tarvinnut vielä vähemmän kuin Suomessa.
Arjessa kortittomuus ja autottomuus ei yleensä tunnu mitenkään. Välillä haaveilen, että olisi kiva osata ajaa, niin voisi vuokrata auton jollekin lomareissuille, mutta realistisesti ottaen, ei se edelleenkään onnistu ilman sitä arjessa hankittua ajokokemusta.
Ajoin ajokortin parikymppisenä, mutta en suorittanut kakkosvaihetta. Tajusin, että en vaan hahmota liikennettä. Millä nopeudella tuo auto tulee, ehdinkö sitä ennen, mahtuuko auto hyvin tuosta välistä jne. Toki siinä olisi jonkin verran varmaan kehittynyt harjoittelemalla, mutta en tiedä montako ruumista olisi ehtinyt tulla. Minun on edelleenkin esim. vaikea hahmottaa kattilaan jääneestä ruoasta, että minkä kokoisen rasian se tarvitsee, jotta voin laittaa jääkaappiin tms. Siis saakeli asia, jonka parissa olen kohta viisikymppisenä tekemisissä monta kertaa viikossa. Olikohan se viime kesänä, kun luin lehdestä jostain autokoulunopettajasta, joka teki sitten jotain neurologisia tutkimuksia lisäksi, ja hän sanoi, että kaikista ei ole kuskeiksi, että se pitäisi vaan hyväksyä! Minulle aina vain toitotettiin, että rohkeasti vaan, se on itsetunnosta kiinni. Just joo.