En meinaa pysyä kärryillä esim. rikossarjoja katsellessani
Ei pitäis olla mitään dementoivaa sairautta. Älykkyyskin on hyvällä tasolla, olen korkeakoulutettu.
Silti vaikka Netflixistä rikossarjaa katsellessani pitää välillä pausettaa tai hypätä taaksepäin tarkistamassa jonkun hahmon nimi tai muuta infoa mikä on kerrottu aiemmin. Joudun myös ääneen lausumaan juonen käännekohtia, esim. jonkin tiedon jonka joku hahmo kertoo, että se varmasti painuisi mieleen jatkoa ajatellen.
Voikohan tällaisen selittää vain se että katson tosi harvoin rikossarjoja joissa pitää pysyä skarppina?
Olen nelikymppinen. Tavallaan huolestuttaa vähän. Muisteltiin että nuorena kun oli jotain tällaista mut vähemmän. Toisaalta nuorena katsoin lähinnä TV:tä joten ei pystynytkään skippaamaan taaksepäin tarkistelemaan yms.
Psykologisia elokuvia ja sarjoja katsellessa ei juuri ole vaikeuksia pysyä kärryillä, vaan vain tämmöisissä paljon tiedollisia yksityiskohtia sisältävissä.
Kommentit (30)
Piti olla: muistelen että nuorenakin oli jotain tällaista mut vähemmän
Vierailija kirjoitti:
Katsomasi sarjat ei taida olla kovin hyviä jos putoat kärryiltä.
Ne ovat mielestäni ihan hyviä. Ei nyt mitään valtavan intensiivisen kiinnostavia, mut sellaisia joita haluun katsoa.
Ap
Sarjojen tempo on nopeutunut koko ajan. Vanhat sarjat etenee hitaammin ihmiselle luontevammalla tavalla. Nykysarjat saattaa olla tosi sekavia.
Katsoin DVDltä ranskalaisen gangsteri -elokuvan.
SInnä oli 4-5 aivan saman näköistä henkilöä ja kesti yli puolen välin että tajusin että nehän onkin eri ihmisiä ja juoni muuttui sen syystä paljon. =D=D
Ihmettelinkin että nyt on surrealistinen elokuva kun mätkivät itsensä näköistä rosvoa nenään.. =D=D
No mulla on ongelma näitten korealaisen sarjojen kanssa. Ne tyypit on kaikki samannäköisiä (anteeksi vaan) ja nimet eivät jää mieleen mitenkään päin. Liian outoja mulle. Hung Lee Son, Mai Shon Yey, Yee Baa Diu.. Jne.
Niiden idea on nollata aivosi , eikä harrastaa tehokasta aivojumppaa. Millaista on muu elämäsi? Jos töissä on hektistä ja kaikenlaista jää päähän pyörimään nopeatempoiset rikossarjat muuttuvat aika mössöksi. Niissä on myös joka kerta niin samanlainen juonirakenne, ettei kaikkea jaksa edes tarkkaan seurata. Tietyt tehokeinot toistuvat joka kerta ja samat jännitteet roolihahmojen välillä yms.
Minä en kykene muistamaan nimiä. Pystyn sarjoja seuraamaan, mutta kysypä roolihahmojen nimiä seuraavana päivänä, hyvä jos frendien päähenkilöt muistan.
Vierailija kirjoitti:
No mulla on ongelma näitten korealaisen sarjojen kanssa. Ne tyypit on kaikki samannäköisiä (anteeksi vaan) ja nimet eivät jää mieleen mitenkään päin. Liian outoja mulle. Hung Lee Son, Mai Shon Yey, Yee Baa Diu.. Jne.
rasisti
Palaa takaisin katsomaan pikkukakkosta tai katso elokuvat (selkokielellä).
En katso rikossarjoja. Mutta katson paljon dokumentteja historiasta ym. Niissä joudun usein painamaan pysäytyksen päälle, koska liikkuva kuva ja animaatiot menevät niin nopeasti. Jos esitetään vaikka pyramidin rakennetta 3D mallina, niin siinä liikkuu jokainen kivi erikseen ja samaan aikaan kierretään kuvaa 360 astetta nopealla vauhdilla. En vaan mitenkään ehdi näkemään, millainen se pyramidi on sieltä sisältä. Siksi palaan taaksepäin useita kertoja ja pysäytän kuvan. Sitten katson pysäytyskuvasta sen pyramidin sisätiloja.
On hemmetin turhauttavaa, kun dokumenteissa tärkeintä on nopeatempoinen visuaalisuus. Uskoisin, että kukaan muukaan ei ehdi näkemään pyramidin sisätiloja siitä liikkuvasta kuvasta.
Olen terve, näköni on hyvä ja koulutus on akateeminen. Joten henkinen ja fyysinen kapasiteettini on normaali, eikä havaintokyvyssäni ole vikaa.
Itsellä on ADD ja tunnistin samoja vaikeuksia kirjoituksestasi.
Ei vaikuta minusta aivan normaalilta, lähimuistin heikkouttahan tuo on. Mettisin vakavasti lääkäriin hakeutumista, josko tajuaisi laittaa muistitesteihin. Sitäpaitsi:
” Yllättävän monella keski-ikäisellä on muistisairaus – 7 oiretta”
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/66fc9c4f-ef9d-4443-afdd-3a942…
Minä en ole koskaan oikein tykännyt katsoa elokuvia vaan olen katsonut mielummin sarjoja. Olen aina ollut huono tunnistamaan ihmisiä ulkonäöltä. Esimerkiksi työkaveria jonka kanssa olen jutellut aamusta töissä en tunnistanut illalla baarissa (toki työkaverin olin nähnyt aina työhaalareissa jne). Vasta viimeaikoina olen tajunnut että uudet sarjat tai elokuvat ovat raskaita katsoa koska en erota hahmoja jos ovat samannäköisiä. Vaikea seurata juonta kun osa ajasta menee pähkäilyyn onko tämä ruskeahiuksinen nainen sankarin vaimo vai työkaveri kun molemmat samannäköisiä.
Katson mielummin dokumentteja ym jossa ei tarvitse opetella tunnistamaan hahmoja. Eli ap voisiko sinullakin olla kyse lievästä kasvojen tunnistamisen vaikeudesta?
Mä opettelen hahmojen nimet ennen kuin alan katsomaan, helpottaa huomattavasti seuraamista ja nauttii enemmän katsomisesta kun ei tarvii miettii mikä kunkin nimi on.
Masennus? Pystytkö lukemaan romaaneja?
Klassiset dekkarit on parhaita. Ne on nimenomaan aivojumppaa. Moderneista vain Kova laki (SVU) on kohtalainen (pääsarja on roskaa).
Silti tulee usein että on pakko kelata taaksepäin. Ärsyttävintä on se että katsojalle ei näytetä vihjettä jonka hahmo näkee. Saattaa esmes vilahtaa jokin valokuva tai tekstinpätkä mutta siitä on mahdotonta saada tietoa, mikä sen merkitys on. Ainakin klassisissa dekkareissa tuo sotii lajityypin sääntöjä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Sarjojen tempo on nopeutunut koko ajan. Vanhat sarjat etenee hitaammin ihmiselle luontevammalla tavalla. Nykysarjat saattaa olla tosi sekavia.
Omakin tempo on nopeutunut. Olen noin viisikymppinen. Alon katsoa Seinfeldiä Flixistä, mutta sen ysäritahti on niin tuskastuttavan hidas, että on pakko katsoa sarjaa 1,25-kertaisella nopeudella, etten nukahda.
Katsomasi sarjat ei taida olla kovin hyviä jos putoat kärryiltä.