Huostaanotetulla voi olla kymmeniä sijoituspaikkoja. Linkki. Mitä heille käy laitoskierteen jälkeen?

Olen itse lastenkodissa ollut lapsi, jolla ei ollut koskaan mitään ongelmia siellä paikassa. Jouduin laitokseen koska kotioloni olivat niin pahat. Olen luonteeltani kiltti ja olen sitä edelleen. En vain jaksa noita häiriköitä, jotka eivät osaa olla missään. Heitä oli meilläkin, mutta sijoitettiin eteenpäin. Usein aiheuttivat ongelmia ja kiusasivat muita lapsia. En siis kovinkaan helposti tunne empatiaa heitä kohtaan.

Sijoituksessa melkein 3 vuotta, mutta vika 8 kk väkivaltaisessa lapsuuden kodissa. Mitään jälkihuoltoa tai varoja saati kämppää en saanut. Tästä reilu 10 vuotta. Itse lähdin karkuun.

Vierailija kirjoitti:

Näissä pitäisi aina vähän erotella se alkusyy miksi sinne laitokseen on joutunut. Että onko sinne joutunut siksi, että vanhemmat on alkkiksia, mutta itse on ihan normaali. Vai siksi, että on käytöshäiriöinen. Toki joskus ja usein nämä kulkevat käsi kädessä, mutta ei aina. 

En jaksanut lukea tuota juttua, mutta jos lasta pallotellaan eri laitosten välillä, lienee kyse siitä että lapsi ei sopeudu noihin paikkoihin ja käyttäytyy poikkeuksellisen haastavasti. Sitten on taas niitä, joita ei ole sijoitettu käytösongelmien, vaan vanhempien kyvyttömyyden vuoksi. He yleensä pärjäävät samassa paikassa hyvin. 

Tuon jutun ensimmäinen lapsi sijoitettiin ensin opettajapariskunnalle ja sitten laitoksiin siksi, että hän sai hallitsemattomia aggressiivisia kohtauksia aivan kuin isänsäkin. Hänen äitinsä ei pystynyt enää hoitamaan häntä. (oli ottanut eron väkivaltaisesta isästä)

Vierailija kirjoitti:

ddd kirjoitti:

jälkihuolto-oikeus kestää 25-ikävuoteen asti. Sen jälkeen ovat omillaan. 

Miettikää. Nämä saavat äänestää, ja heitä hoidetaan aikuisina.

Aivan hullu maa, ei ihme, että rahat loppuu.

Olin itse jälkihuollossa 21-vuotiaaksi saakka (siihen aikaan se oli se raja). Jos olet tästä kateellinen, voisin hyvin vaihtaa paikkoja kanssasi. Saisit minun lapsuuteni kaikkine pahoinpitelyineen, äidin mielisairaalakeikkoineen ja isän ryyppyputkineen ja traumoineen. Mutta ah, saisit olla jälkihuollon asiakas. Käypä diili? On käsittämätöntä miten pihalla jotkut ovat todellisuudesta.

huumeita rikollisuutta ja vankilaa. ei niistä muuhun ole.

ainoa tapa ehkäistä lasten kärsimystä, olisi rajoittaa nistien, varkaiden ja muun pohjasakan lisääntymistä

Huostaanottojen melkeinpä pahin ongelma ja varjopuoli on juuri tuo, että kaikki ne lapsen tai nuoren _hyvätkin_ turvaverkot käytännössä heikkenevät ja katkeavat ja tilalle tulee valtiolliset laitokset tai muut käyttäytymishäiriöiset ja erittäin vaikeista oloista tulevat, joilla on iso riski joutua rikosten tai päihteiden pariin.

Lapsen eristäminen omasta perheestään ja läheisistään (monesti kavereistaankin) uuteen ympäristöön aiheuttaa myös aina trauman, jopa silloin, jos suunta on parempaan. Laitosnuorilta ei myöskään odoteta juuri mitään, joten itseääntoteuttava ennustekin johtaa syrjäymisen suuntaan.

Ihminen laitostuu pienestä pitäen pelkkien käytösongelmaisten kanssa, ilman sitä hyvää, mitä vajavaisessakin omassa suvussa voisi olla. Nimittäin alkkisvanhempienkin (monesti vain toinen on alkkis) suvuissa voi olla niitä järkeviä isovanhempia, setiä, tätejä ja serkkuja ystäväpiireineen. Siitä olisi enemmän ponnahduslautaa kuin jostain laitoksesta tai koulukodista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä pitäisi aina vähän erotella se alkusyy miksi sinne laitokseen on joutunut. Että onko sinne joutunut siksi, että vanhemmat on alkkiksia, mutta itse on ihan normaali. Vai siksi, että on käytöshäiriöinen. Toki joskus ja usein nämä kulkevat käsi kädessä, mutta ei aina. 

En jaksanut lukea tuota juttua, mutta jos lasta pallotellaan eri laitosten välillä, lienee kyse siitä että lapsi ei sopeudu noihin paikkoihin ja käyttäytyy poikkeuksellisen haastavasti. Sitten on taas niitä, joita ei ole sijoitettu käytösongelmien, vaan vanhempien kyvyttömyyden vuoksi. He yleensä pärjäävät samassa paikassa hyvin. 

Tuon jutun ensimmäinen lapsi sijoitettiin ensin opettajapariskunnalle ja sitten laitoksiin siksi, että hän sai hallitsemattomia aggressiivisia kohtauksia aivan kuin isänsäkin. Hänen äitinsä ei pystynyt enää hoitamaan häntä. (oli ottanut eron väkivaltaisesta isästä)

Niin arvelinkin. Tuotahan se on. Ei kaikki sijoitetut lapset kuitenkaan ole mitään raivopäisiä psykoja, vaan moni on kiltti ja yhteistyökykyinen. Laitos voi olla ensimmäinen turvallinen paikka, jossa saa normaalin päivärytmin, täysijärkiset aikuiset ja turvallisuuden tunteen. Minua kohdeltiin aina hyvin ja luulen että se pelasti minut. Harmittaa lukea näitä yleistyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Näissä pitäisi aina vähän erotella se alkusyy miksi sinne laitokseen on joutunut. Että onko sinne joutunut siksi, että vanhemmat on alkkiksia, mutta itse on ihan normaali. Vai siksi, että on käytöshäiriöinen. Toki joskus ja usein nämä kulkevat käsi kädessä, mutta ei aina. 

En jaksanut lukea tuota juttua, mutta jos lasta pallotellaan eri laitosten välillä, lienee kyse siitä että lapsi ei sopeudu noihin paikkoihin ja käyttäytyy poikkeuksellisen haastavasti. Sitten on taas niitä, joita ei ole sijoitettu käytösongelmien, vaan vanhempien kyvyttömyyden vuoksi. He yleensä pärjäävät samassa paikassa hyvin. 

Päihdeperheistä huostaanotetaan pieniä lapsia ja pienet lapset automaattisesti sijoitetaan perhehoitoon. Usein tilanne kuitenkin on, että raskauden aikana on mennyt päihteitä ja heti lapsen synnyttyä ehtii tapahtua ties mitä turvattomuutta aiheuttavaa härdeliä, väkivaltaa, asunnon tuhoamista jne ennen kuin lapsi on huostassa. Lapsen kasvaessa käytöshäiriö paljastuu, joka voi johtua raskauden ajan päihteistä tai sitten kiintymyssuhde on jo tuhoutunut varhaislapsuudessa kotona. Etukäteen ei tiedä kuka lapsi on normaali ja miten lapsi kehittyy ja millaisen paikan hän tarvitsee. 

Vierailija kirjoitti:

Huostaanottojen melkeinpä pahin ongelma ja varjopuoli on juuri tuo, että kaikki ne lapsen tai nuoren _hyvätkin_ turvaverkot käytännössä heikkenevät ja katkeavat ja tilalle tulee valtiolliset laitokset tai muut käyttäytymishäiriöiset ja erittäin vaikeista oloista tulevat, joilla on iso riski joutua rikosten tai päihteiden pariin.

Lapsen eristäminen omasta perheestään ja läheisistään (monesti kavereistaankin) uuteen ympäristöön aiheuttaa myös aina trauman, jopa silloin, jos suunta on parempaan. Laitosnuorilta ei myöskään odoteta juuri mitään, joten itseääntoteuttava ennustekin johtaa syrjäymisen suuntaan.

Ihminen laitostuu pienestä pitäen pelkkien käytösongelmaisten kanssa, ilman sitä hyvää, mitä vajavaisessakin omassa suvussa voisi olla. Nimittäin alkkisvanhempienkin (monesti vain toinen on alkkis) suvuissa voi olla niitä järkeviä isovanhempia, setiä, tätejä ja serkkuja ystäväpiireineen. Siitä olisi enemmän ponnahduslautaa kuin jostain laitoksesta tai koulukodista.

Kannattaa sitä hyvää sukulaisuutta tarjota ennenkuin nuori on sijoitettu.

Missä ne tädit ja sedät piileskelee ennen huostaanottoa?

myös vaikeasti sairaiden lapsia huostaan otetaan. saavat kuitenkin tavata lapsia. toi pallottelu on kamalaa.tunnen vaikeasti sairastuneen äidin, jonka lapset sijaishoidossa.

sukulaisilla olisi halua auttaa ja tukea lapsia,esim pappa haluaisi antaa synttärilahjat ym. sijaisperhe saattaa kieltää. vaikka koko suku alkoton ja hyvis ammateis.osa sijaisperheistä antaa papan tavata kun lapset toivoo tätä.

oliko joku laki että pitäisi kysyä suvulta jos joku vois ottaa sijaislapsesksi ei toimi joku tämmönen lause jossain ollu joskus?tietääkö joku? sosiaalialan koulutusta löytyy myös ja olisi parempi jos voisi pitää sukulaiset tuttavapiirissä.ei ihme, että tulee psyykkisiä ongelmia kun viedään kaikki lapselta.

myös nämä sairaan lapset normaaleja ,tulee mieleen bisne,s ei minkään hyvän kasvun takaaminen.

ei ole aikaa tai halua selvittää sosiaalityöntekijällä asioita.suku tarjosi apua ennen huostaanottoa ja olisi joillain ollut haluakin, ottaa lapset,kun joutuu virhakoneistoon mitään inhimillisyyttä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

myös vaikeasti sairaiden lapsia huostaan otetaan. saavat kuitenkin tavata lapsia. toi pallottelu on kamalaa.tunnen vaikeasti sairastuneen äidin, jonka lapset sijaishoidossa.

sukulaisilla olisi halua auttaa ja tukea lapsia,esim pappa haluaisi antaa synttärilahjat ym. sijaisperhe saattaa kieltää. vaikka koko suku alkoton ja hyvis ammateis.osa sijaisperheistä antaa papan tavata kun lapset toivoo tätä.

oliko joku laki että pitäisi kysyä suvulta jos joku vois ottaa sijaislapsesksi ei toimi joku tämmönen lause jossain ollu joskus?tietääkö joku? sosiaalialan koulutusta löytyy myös ja olisi parempi jos voisi pitää sukulaiset tuttavapiirissä.ei ihme, että tulee psyykkisiä ongelmia kun viedään kaikki lapselta.

myös nämä sairaan lapset normaaleja ,tulee mieleen bisne,s ei minkään hyvän kasvun takaaminen.

ei ole aikaa tai halua selvittää sosiaalityöntekijällä asioita.suku tarjosi apua ennen huostaanottoa ja olisi joillain ollut haluakin, ottaa lapset,kun joutuu virhakoneistoon mitään inhimillisyyttä ei ole.

Laki määrää selvittämään läheisverkoston ennen vieraalle sijoittamista. Papan synttärilahjat eivät vielä ole tae että pappa tarjoaisi lapsille turvallisen vakaan arjen ja hoivan. Monesti sukulaissijoitukset ovat mutenkin ongelmallisia. On sukuriitoja ja vaikeuksia rajata, esim. päihtynyttä vanhempaa. Salaa annetaan tavata lasta vaikka missä kunnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huostaanottojen melkeinpä pahin ongelma ja varjopuoli on juuri tuo, että kaikki ne lapsen tai nuoren _hyvätkin_ turvaverkot käytännössä heikkenevät ja katkeavat ja tilalle tulee valtiolliset laitokset tai muut käyttäytymishäiriöiset ja erittäin vaikeista oloista tulevat, joilla on iso riski joutua rikosten tai päihteiden pariin.

Lapsen eristäminen omasta perheestään ja läheisistään (monesti kavereistaankin) uuteen ympäristöön aiheuttaa myös aina trauman, jopa silloin, jos suunta on parempaan. Laitosnuorilta ei myöskään odoteta juuri mitään, joten itseääntoteuttava ennustekin johtaa syrjäymisen suuntaan.

Ihminen laitostuu pienestä pitäen pelkkien käytösongelmaisten kanssa, ilman sitä hyvää, mitä vajavaisessakin omassa suvussa voisi olla. Nimittäin alkkisvanhempienkin (monesti vain toinen on alkkis) suvuissa voi olla niitä järkeviä isovanhempia, setiä, tätejä ja serkkuja ystäväpiireineen. Siitä olisi enemmän ponnahduslautaa kuin jostain laitoksesta tai koulukodista.

Kannattaa sitä hyvää sukulaisuutta tarjota ennenkuin nuori on sijoitettu.

Missä ne tädit ja sedät piileskelee ennen huostaanottoa?

Meidän suvussa sukulaiset eivät halunneet koskea pitkällä tikullakaan vanhempieni ongelmiin. "Hoitakoon pentunsa" oli kommentti ja lopputuloksena hirveitä kärsimyksiä lapselle. Isovanhemmat olivat ainoat, jotka yrittivät, mutta eivät ikänsä vuoksi enää pystyneet mahdottomiin. Niinpä sitten mentiin laitokseen kun ei muutakaan ollut. Nyt aikuisiällä olen vältellyt näiden kohtaamista, koska muistan nuo sanat hyvin ja ihmettelen miten he siihen pystyivät vaikka suunnilleen tiesivät mitä kotona tapahtuu. Olisivat edes jotakin yrittäneet, mutta ei. Yksin jätettiin selviämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

myös vaikeasti sairaiden lapsia huostaan otetaan. saavat kuitenkin tavata lapsia. toi pallottelu on kamalaa.tunnen vaikeasti sairastuneen äidin, jonka lapset sijaishoidossa.

sukulaisilla olisi halua auttaa ja tukea lapsia,esim pappa haluaisi antaa synttärilahjat ym. sijaisperhe saattaa kieltää. vaikka koko suku alkoton ja hyvis ammateis.osa sijaisperheistä antaa papan tavata kun lapset toivoo tätä.

oliko joku laki että pitäisi kysyä suvulta jos joku vois ottaa sijaislapsesksi ei toimi joku tämmönen lause jossain ollu joskus?tietääkö joku? sosiaalialan koulutusta löytyy myös ja olisi parempi jos voisi pitää sukulaiset tuttavapiirissä.ei ihme, että tulee psyykkisiä ongelmia kun viedään kaikki lapselta.

myös nämä sairaan lapset normaaleja ,tulee mieleen bisne,s ei minkään hyvän kasvun takaaminen.

ei ole aikaa tai halua selvittää sosiaalityöntekijällä asioita.suku tarjosi apua ennen huostaanottoa ja olisi joillain ollut haluakin, ottaa lapset,kun joutuu virhakoneistoon mitään inhimillisyyttä ei ole.

Laki määrää selvittämään läheisverkoston ennen vieraalle sijoittamista. Papan synttärilahjat eivät vielä ole tae että pappa tarjoaisi lapsille turvallisen vakaan arjen ja hoivan. Monesti sukulaissijoitukset ovat mutenkin ongelmallisia. On sukuriitoja ja vaikeuksia rajata, esim. päihtynyttä vanhempaa. Salaa annetaan tavata lasta vaikka missä kunnossa. 

Kännisen vanhemman tapaaminen silloin tällöin on kyllä mielestäni pienempi paha kuin laitoskierre. Ja sanon tämän alkkisperheen lapsena. Itse valitsin ihan sen juopon kanssa asumisen. Olisin kyllä sijoitukseenkin varmasti päässyt ja mietin joskus jos tekisin lasun itsestäni, mutta halusin pysyä yhdessä sisarusteni kanssa. Sekinhän noissa sijoituksissa yleensä on että sisarukset erotetaan toisistaan, Kurjaa oli, mutta ei noin kurjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

myös vaikeasti sairaiden lapsia huostaan otetaan. saavat kuitenkin tavata lapsia. toi pallottelu on kamalaa.tunnen vaikeasti sairastuneen äidin, jonka lapset sijaishoidossa.

sukulaisilla olisi halua auttaa ja tukea lapsia,esim pappa haluaisi antaa synttärilahjat ym. sijaisperhe saattaa kieltää. vaikka koko suku alkoton ja hyvis ammateis.osa sijaisperheistä antaa papan tavata kun lapset toivoo tätä.

oliko joku laki että pitäisi kysyä suvulta jos joku vois ottaa sijaislapsesksi ei toimi joku tämmönen lause jossain ollu joskus?tietääkö joku? sosiaalialan koulutusta löytyy myös ja olisi parempi jos voisi pitää sukulaiset tuttavapiirissä.ei ihme, että tulee psyykkisiä ongelmia kun viedään kaikki lapselta.

myös nämä sairaan lapset normaaleja ,tulee mieleen bisne,s ei minkään hyvän kasvun takaaminen.

ei ole aikaa tai halua selvittää sosiaalityöntekijällä asioita.suku tarjosi apua ennen huostaanottoa ja olisi joillain ollut haluakin, ottaa lapset,kun joutuu virhakoneistoon mitään inhimillisyyttä ei ole.

Laki määrää selvittämään läheisverkoston ennen vieraalle sijoittamista. Papan synttärilahjat eivät vielä ole tae että pappa tarjoaisi lapsille turvallisen vakaan arjen ja hoivan. Monesti sukulaissijoitukset ovat mutenkin ongelmallisia. On sukuriitoja ja vaikeuksia rajata, esim. päihtynyttä vanhempaa. Salaa annetaan tavata lasta vaikka missä kunnossa. 

Kännisen vanhemman tapaaminen silloin tällöin on kyllä mielestäni pienempi paha kuin laitoskierre. Ja sanon tämän alkkisperheen lapsena. Itse valitsin ihan sen juopon kanssa asumisen. Olisin kyllä sijoitukseenkin varmasti päässyt ja mietin joskus jos tekisin lasun itsestäni, mutta halusin pysyä yhdessä sisarusteni kanssa. Sekinhän noissa sijoituksissa yleensä on että sisarukset erotetaan toisistaan, Kurjaa oli, mutta ei noin kurjaa.

Minä kyllä pitäisin ongelmana, että suonensisäisiä huumeita käyttävä äiti tapaa mummon luona pikkulasta salaa sosiaalityöntekijältä. Tai mummo antaa sen taaperon äidin matkaan kamakeikalle. 

Mieheni isä sijoitettiin (täysorpona) äitinsä veljen perheeseen vuosikymmeniä sitten. Sai kamalaa kohtelua.

Häntä vihattiin siellä. Rahan takia varmaan ottivat. Lähti 15-vuotiaana omilleen asumaan ja töihin, jolla maksoi asumisensa ja kaiken muun.

Hänestä kasvoi hyvin sulkeutunut. Tunteitaan ym ei koskaan kertonut. Miehestäni tuli hieman samanlainen, sillä hänen äitinsä kuoli mieheni ollessa 1.

Miehen isän 2 sisarusta meni lastenkotiin ja toisesta tuli katkera toisesta normaali. 1 sisarus meni äitinsä kaverin ainoaksi lapseksi. Hänestä tuli onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Poliisi hoitaa ja loppupeleissä vankila.

.... ja viimeisenä Mononen joissain tapauksissa ☹

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poliisi hoitaa ja loppupeleissä vankila.

.... ja viimeisenä Mononen joissain tapauksissa ☹

Näissä tapauksissa se Mononen noutaa yleensä hyvin nuoren vainajan.

Jos lasten kasvattamisessa ei onnistuta lastenkodissakaan, heistä tulee yhteiskuntaan ongelmayksilöitä.

Varmaan aivan kamalaa tuolle jutun äidille, että poika peri isänsä geenit ja oli myös raivokas riehuja.

Miehestä pääsi eroon, mutta omaa lastaan tietysti rakastaa loppuun asti.

Mitä tälle voidaan tehdä.

Ainakin vaihtuvuus pitää poistaa. Onko SOS lapsikylät hyviä.