Lue keskustelun säännöt.
Onkohan minulla asperger...? t. teini (piiitkä, todella pitkä avautuminen)
28.02.2015 |
Luin yhtä as-ketjua ja jäi häiritsemään :D Ja tiedän, että tähänkin ketjuun saattaa tulla niitä "onko kaikki pakko diagnisoida"-jankkaajia, mutta jäi nyt vain häiritsemään.
"Asperger-potilaalle on usein ominaista alttius jatkaa yksityiskohtaista, monotonista tai nopeaa puhumista huomaamatta lainkaan, että toinen ei kuuntele tai haluaisi vaihtaa aihetta. " Tämä D: En vain tajua niitä merkkejä.
" Hän voi kaihtaa silmiin katsomista ja olla ei-sanallisilta tunneilmaisultaan hyvin niukka tai kömpelö. " En tykkää katsoa muita silmiin ja mun puhe tökkii välillä paljonkin, vaikka ajatukset menee normaalisti. En änkytä, mutta puhuminen tökkii ja välillä hermostun sen takia.
" Vaikeus tunnistaa toisten tunteita ja vaikeus ilmaista omia tunteitaan johtaa helposti erilaisiin vaikeuksiin sosiaalisessa vastavuoroisuudessa. " Tämä. En osaa ilmaista tunteitani. Varsinkaan kasvokkain, puhumalla. Mielummin vaikka kirjoitan viestin.
"Räplään" käsiäni, jos olen hermostunut ja joskus ihan huomaamatta muutenvain. Koskettelen myös kasvojani ja käsiäni silloin.
Minulla on iso mielenkiinto matikkaa ja numeroita kohtaan ja sen lisäksi sairauksiin (flunssasta rankempiin). Luen todella paljon kirjoja. Olen lukenut ylipäänsä ihan kaikkea terveyteen liittyviä juttuja (mm _vuorokauden_ sisään olen lukenut sydänkohtauksista, diabeteksestä, ichtyosis vulgariasta (älä googlaa, jos olet herkkä), erilaisista geenivirheistä, jne), kiinnostuin tuollaisista asioista jo ala-asteella. Muistan, että luin joko kolmannella, tai neljännellä luokalla läpi kaikki käsiini saamat, äitini (lääkäri) opiskeluaikaiset kirjat ja tein niistä omia muistiinpanoja.
Nykyään on jo ihan normaalia, että kaverit tulevat kysymään minulta kaikkea terveyteen yms liittyvää. E-pillerian aloittamisesta ja lopettamisesta, crohnin taudista, keliakiasta ja sen ruokavaliosta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta ymsymsyms. Ohjaan heidät kyllä lääkärinkin luokse, jos tilanne vaatii, mutta minä kuulemma tiedän kaikesta.
Mielenkiintoa löytyy myös päihteitä, huumeita ja mielialahäiriöitä kohtaan. Omia kokemuksia ei ole, mutta luen noista _paljon_.
Minun pitäisi myös tietää päivän kulku tarpeeksi ajoissa, tai saatan mennä "lukkoon" ja sit ei onnistu enää mikään. Helposti pystyn suunnittelemaan mun kalenterin tuntien tarkkuudella viikkojen päähän ja sellainen suunnittelu on mimulle tärkeää.
Tein myös nettitestin ( :D kyllä...) aspergerista ja sain tulokseksi: " Käytit testin tekemiseen 2 minuuttia 27 sekuntia ja testipistemääräsi on 145 eli sinulla on todennäköisesti Aspergerin syndrooma.
Asperger testin tulos vaihtelee asteikolla 53 - 159 . Tämä testi ei riitä lääketieteellisen diagnoosin tekemiseen! "
Eniten mua hämää tässä se, että vaikka olen todella ujo, niin pystyn kyllä toimimaan sosiaalisissa tilanteissa, jos se sitä vaatii ja olen myös pakottanut itseni ulos mukavuusalueeltani ja olen mm ollut edustamassa kouluani ja puhumassa useamman sadan ihmisen edessä luentoni aikana, vaikkakin näiden ja ihan normaalien sosiaalisten tilanteiden jälkeen minulla kestää "palautua" ennalleen ja vetäydyn yleensä joksikin aikaa omiin oloihini näiden jälkeen.
Stereotypioin nyt, anteeksi, mutta olen pitänyt aspergereita sellaisina hiljaisina, finninaamaisina nörttipoikina, jotka eivät ole nähneet päivänvaloa pitkään aikaan, koska ovat niin kiinni tietokoneissaan siinä, missä minä olen hygieniastani huolta pitävä ja aktiivisesti kuntoileva nuori nainen D: Näin btw Rillit Huurussa Sheldon on ihana hahmo <3 "Vähän" aspermainen, mutta ihana! :D
Ajatuksia, tai mitään? Olisikohan minulla asperger, tms?
(Ja ps, tässä avaksessa oli n.3744 (noin, en jaksa laskea tarkkaan :D ) merkkiä otsikko mukaan lukien, numerot <3 )
Kommentit (29)
Hei! Tunnen lukuisia aspergereita ja mikäli tekstisi on aitoa, olet vähintäänkin vahvasti asperger piirteinen. Mikäli hankaluudet häiritsevät, voit hankkia itsellesi diagnoosin ja sen avulla kuntoutusta. Ilman asperger statusta ei kuntoutukseen pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:54"]Ihana sä ainakin olet :)
[/quote]
Kiitos! :) En vain ymmärrä, että millä tapaa :D
ap
Voi hyvin olla että on, kuulostat aika lailla siltä. Käy ihmeessä kouluterkkarilla juttelemassa asiasta, niin se kertoo sinulle varmasti lisää :)
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:57"]Hei! Tunnen lukuisia aspergereita ja mikäli tekstisi on aitoa, olet vähintäänkin vahvasti asperger piirteinen. Mikäli hankaluudet häiritsevät, voit hankkia itsellesi diagnoosin ja sen avulla kuntoutusta. Ilman asperger statusta ei kuntoutukseen pääse.
[/quote]
Mietin vain, että mitkä hankaluudet? Ja olenko kuntoutuksen tarpeessa?
Isoin ongelmani on ujous, mutta olen tehnyt sen kanssa todella paljon töitä viimeaikoina, mm. en vielä vuosi sitten olisi uskonut, että pitäisin esitelmää luokkani edessä, saati sitten sitä, että olisin edustamassa kouluani, tai puhumassa useammalle sadalle ihmiselle kaikkien edessä, mitä olen tehnyt jo pari kertaa tänä vuonna. Luokassa esitelmiä on vähintään kuukausittain. Etten oikein tiedä mitä minussa pitäisi "kuntouttaa" tms.
Sen unohdin sanoa, jos se mihinkään vaikuttaa, että olen vuelä alle 18-v.
ap
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 18:01"]Voi hyvin olla että on, kuulostat aika lailla siltä. Käy ihmeessä kouluterkkarilla juttelemassa asiasta, niin se kertoo sinulle varmasti lisää :)
[/quote]
Voisin käydä. Mietin vain onko as-diagnoosista miten paljon haittaa :/ Ennakkoluulot (joihin itsekkin sorrun) ovat kovat.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:59"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:54"]Ihana sä ainakin olet :) [/quote] Kiitos! :) En vain ymmärrä, että millä tapaa :D ap
[/quote]
Sun kirjoitus oli niin ihanan aitoa, mä symppaan sua.
Pitäisikö sun mennä asiassa eteenpäin ja hommata se diagnoosi, saist asiallisempaa tukea ja apua kuin mitä täältä ikinä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa kysellä vaikka kouluterveydenhoitajalta, mitä kautta voisit päästä testeihin (jos siis haluat diagnoosin.) Minä diagnosoin itseni kahdeksanvuotiaana Wikipediasta (Ei ole paras mahdollinen lähde, mutta hei, olin kahdeksan.) ja sain virallisen diagnoosin vuosi sitten. Testeissä haastatellaan lähinnä vanhempiasi ja muita, jotka ovat tunteneet sinut lapsesta saakka.
t. kohta 16v as-teini.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 18:04"][quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:59"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:54"]Ihana sä ainakin olet :) [/quote] Kiitos! :) En vain ymmärrä, että millä tapaa :D ap
[/quote]
Sun kirjoitus oli niin ihanan aitoa, mä symppaan sua.
Pitäisikö sun mennä asiassa eteenpäin ja hommata se diagnoosi, saist asiallisempaa tukea ja apua kuin mitä täältä ikinä!
[/quote]
Awww!
Kuulostaa ihan järkevälle, mutta pelottaa vain as-diagnoosin "haitat".
Ja hävettää aloituksen kirjoitusvirheet, kirjoitan kännykällä ja av vähän tökkii tuollaisen hehtaaripostauksen takia D:
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 18:04"]Ei ole.
[/quote]
Millä perusteella? :)
ap
Koetko, että sun elämä on vaikeaa? Pystytkö toimimaan yllättävissä tilanteissa ilman että pasmat menee sekaisin? Siis jos joku juttu menee eri tavalla kuin olet suunnitellut. Vaikka bussista on jäänyt vuoro välistä tai pankkikortti ei toimi kaupassa. Pystytkö syömään normaalisti vai onko sulla ruokavammoja?
Jotenkin tuosta tekstistä sai sen kuvan, että olet asperger, mutta hyvin toimiva. Olet oppinut sopeutumaan ja selviät monenlaisista tilanteista. Kuitenkin voisin kuvitella, että sinulle voisi olla hyödyksi joku sellainen tukitoiminta (?), jonka kautta pystyt ymmärtämään miksi olet sellainen kuin olet ja missä asioissa sun aivot toimii eri tavalla kuin muilla. Ja ehkä vertaistuestakin olisi apua?
En ole itse asperger eikä lapsenikaan ole, mutta sivusta olen joutunut näkemään miten järkyttävän vaikeaa aspergerteinin elämä voi olla, kun ongelmiin ei ole ajoissa saatu tukea eikä ole osattu aspergeria epäillä, vaikka tiettyjä ongelmia on ollut. Ongelmatilanteissa nuoren hoitoakin saatetaan lähestyä ihan väärästä näkökulmasta jos sitä diagnoosia ei ole. Asiat helpottuvat heti kun selviää, että kyseessä on neurologinen juttu eikä vanhempien kasvatusvirhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 18:04"]Kannattaa kysellä vaikka kouluterveydenhoitajalta, mitä kautta voisit päästä testeihin (jos siis haluat diagnoosin.) Minä diagnosoin itseni kahdeksanvuotiaana Wikipediasta (Ei ole paras mahdollinen lähde, mutta hei, olin kahdeksan.) ja sain virallisen diagnoosin vuosi sitten. Testeissä haastatellaan lähinnä vanhempiasi ja muita, jotka ovat tunteneet sinut lapsesta saakka.
t. kohta 16v as-teini.
[/quote]
Olen vähän miettinytkin miten testit menee (yleensä jaksan googlata, mutta just nyt en). Onko diagnoosisi vaikuttanut millätapaa konkreettisesti elämääsi, jos saan kysyä? :)
ap
En tiedä, missä papereissa diagnoosi näkyy, mutta esimerkiksi koulussa opettajani eivät tiedä siitä. Joissakin tilanteissa virallinen diagnoosi vähentää ennakkoluuloja, ts. et ole "vain outo," vaan käytöksellesi on helpommin käsiteltävä syy.
-Aiemmin kirjoittanut 16v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EN keksi mitään, missä diagnoosista olisi haittaa, eihän sitä tarvitse kaikille kuuluttaa!
Ai niin, diagnoosista on ollut minulle apua. Jos jokin tilanne ahdistaa minua, voin sanoa suoraan, että minulla on aspergerin oireyhtymä, eikä minun tarvitse selitellä, että tavallaan on epävirallisesti. Voin myös olla varma siitä, mikä minulla on, ja minun on helpompi etsiä vertaistukea.
Toivon saavani jonkinlaisen "virallisen" statuksen myös tic-oireille, eli nykimiselle ja erään sanan pakonomaiselle toistelulle. (En voi kertoa sanaa tässä, ettei minua tunnisteta.) Olen pärjännyt koulussa tästä huolimatta, mutta jos oireeni pahenevat, tarvitaan lisäjärjestelyjä, esim. kokeen tekemistä yksin.
-Sama 16v
Ihan normaali olet. Joka toinen teini diaknosoi itsellään aspergerin... Kyllä ne joilla on ongelmia erottuvat porukasta jo lapsena.
Luettelit ensimmäisessä viestissä monta asiaa, jotka eivät suju mielestäsi hyvin. Ne ovat niitä hankaluuksia, joihin kuntoutuksella saa lieventymistä.
(Tuli useampi kysymys, joten vastaan lainaukseen)
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 18:08"]Koetko, että sun elämä on vaikeaa? Pystytkö toimimaan yllättävissä tilanteissa ilman että pasmat menee sekaisin?
" Siis jos joku juttu menee eri tavalla kuin olet suunnitellut. Vaikka bussista on jäänyt vuoro välistä "
= Tämä on mennyt ok sen takia, että minulla on puhelimessa ylhäällä kahden vuorokauden bussiaikataulut ja osaan oikeastaan muistan ulkoakin, etten edes hermostu, jos myöhästyn bussista tms, koska alle minuutissa selvitän seuraavat bussit :)
" tai pankkikortti ei toimi kaupassa. " = Tämä tapahtui viimeksi tänään :D Tarkemmin siskolle, mutta en edes ajatellut asiaa, vaan maksoin omalta kortilta ostokset ja muutenkin pidän käteisenä aina mukana n.20-25e.
" Pystytkö syömään normaalisti vai onko sulla ruokavammoja? " = Olen sairastanut n.3v syömishäiriötä, aina välillä lopetan syömisen kokonaan, ja sitten välillä taas ahmin, mutta sen jälkeen, kun n. 2v sitten aloin harrastamaan kuntoilua aktiivisesti myös syömishäiriö on alkanut hellittää otettaan :) Koskaan mitkään tietyt ruoka-aineet eivät ole olleet ongelma, vaan pelkäsin vain lihoavani ja sellaista.
Ainoat tälläiset "pasmat sekaisin" laittava tilanne on yleensä just se, jos minulle tulee muutos mun aikatauluun ihan ykskaks. Sekin on toisin viimeaikoina mennyt paremmaksi, mm just tänään lähdin 4,5min varoitusajalla ensin kauppaan, sit lataa bussikortin ja sit pariks tunniks kaupoille siskon kanssa, vaikka tän päivän piti mennä ihan eri tavalla. Eikä ollut edes pakko tms, halusin lähteä mukaan ^^
Jotenkin tuosta tekstistä sai sen kuvan, että olet asperger, mutta hyvin toimiva. Olet oppinut sopeutumaan ja selviät monenlaisista tilanteista. Kuitenkin voisin kuvitella, että sinulle voisi olla hyödyksi joku sellainen tukitoiminta (?), jonka kautta pystyt ymmärtämään miksi olet sellainen kuin olet ja missä asioissa sun aivot toimii eri tavalla kuin muilla. Ja ehkä vertaistuestakin olisi apua?
= Vertaistukea oikeastaan kait on tarjolla, koska mun kaverilla on asperger. Minä kuitenkin ymmärrän jo nyt (jos minulla siis edes on asperger) miksi olen tälläinen, osaksi mielenkiintoni vuoksi eri ms-tauteihin yms vastaaviin ja miksi käyttäydyn tavalla x tilanteessa y ja miksi ajattelen tavalla z, kun muut näkevät asian y tavalla q.
En ole itse asperger eikä lapsenikaan ole, mutta sivusta olen joutunut näkemään miten järkyttävän vaikeaa aspergerteinin elämä voi olla, kun ongelmiin ei ole ajoissa saatu tukea eikä ole osattu aspergeria epäillä, vaikka tiettyjä ongelmia on ollut. Ongelmatilanteissa nuoren hoitoakin saatetaan lähestyä ihan väärästä näkökulmasta jos sitä diagnoosia ei ole. Asiat helpottuvat heti kun selviää, että kyseessä on neurologinen juttu eikä vanhempien kasvatusvirhe.
[/quote]
ap
Ääää tein kappalejaot, mutta jotain meni vikaan D:
ap
Ihana sä ainakin olet :)