Lue keskustelun säännöt.
Laiha
Kommentit (10)
Mä voin syödä mitä tahansa kuinka paljon tahansa mutta paino ei nouse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska en syö liikaa ja liikun paljon.
Koska en halunnut olla enää lihava. Ällösin itseäni ja jaksaminen oli minimissään. Sitten päätin tulla laihaksi ja niinpä tein h.....sti töitä sen eteen.
Noh, en ole varsinaisesti laiha vieläkään, mutta hoikka jo kuitenkin =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pidän itsestäni laihana. paino on heitelly jopa 20 kilolla, ja kaikkein eniten tunnen itteni omaks ittekseni sillon ku oon laiha. sama juttu ku en vaikka sopeutunu suklaanruskeisiin hiuksiin vaikka kaikki muut niitä kehu ja puol vuotta pidin ne sen värisenä. sit värjäsin takas tuttuun blodiin (ei mitkään platinablondit vaan luonnostaan vaaleet, jostain syystä värjäsin ne ruskeiks ku kaikki sano et ne sopi ja sopihan ne paremminki ku nää nykyset) koska ne vaan tuntuu eniten siltä omalta jutulta.
ruoka on toki hyvää, en sitä kiellä, mut mun mielestä laihuus on kivempaa ku se et saa syödä nii paljo karkkii ku napa vetää. omalla kohalla ei vaadi kauheesti ponnisteluu pysyy hoikkana (ja siis mun bmi on 17-18, oon aika siro luonnostaan ja lekurin mukaan kaikki ok myös sillo ku bmi on ollu vähän alle sen 17 eli ei huolta) ku tietää et se on sen arvosta. ei elämä siis oo sitä et apua voinko nyt syödä puolikkaan salaatinlehden tai hampurilaisten perään kuolaamista.
on ihanaa ku viihtyy kropassaan, se on niin paras tunne, varsinki ku on ollu sen 20 kiloo lihavampi ja laihduttanu tähän. vaatteet ei hierrä, ne istuu ja vaik joittenki mielestä oon liian ruipelo tai muodoton, oon ite niin tyytyväinen kehooni just nyt ku vaa voi :) sillon ku laihdutus oli viel kesken enkä ollu tyytyväine viel kroppaa, oli kyl aika perseestä. se laihdutus on niin paljo vaikeempaa ku sillo tekee mieli lyödä ne hanskat tiskii ku tekee vaa mieli sitä karkkii. nyt ku on siin tavotteessa nii se ruuan himo ei tuu nii voimakkaana, koska viel voimakkaampi on se ihana tunne siit et on hyvä olla just tälläsena :) yllättävän nopeesti muutenki tottu niihi pienempii kalorimäärii ja nyt ku tulee nopeemmin täyteen, ei oikestaan oo eroo siihen mitä vuos ja 20 kiloo sitte. siis tarkotan et samal taval suunilleen syön, siis samaa ruokaa samois suhteissa ja samal taval tulee niit mielitekoi mut nyt syön vaan sitä ruokaa vähemmän ja ihan yhtä täys olo tulee ku aikasemmi.
toivottavasti joku nyt ees tajus täst epämääräsest lätinäst jotain, kroppa käy vielki iha ylikierroksilla turha myöhäsen juoksulenkin takii (minne ei muuten ees tarvinnu pakottautuu, menin koska oli tylsää :D) mut pää ei oo ihan samaa mieltä nii teksti nyt on vähä tällästä.
jos joku laihduttaja tätä ketjuu lukee nii iha oikeesti - se vaiva on kaiken arvosta! jokasen pitäis löytää se oma painonsa jossa keho voi hyvin, ja on itse tyytyväine. sit ku siihen pääsee, se on jotai nii ihanaa, ja miettii et minkä takii ei tehny tätä jo aiemmin. laihdutus parans myös tosi paljo elämänlaatuu loppupeleissä ku päivästä ei mee energiaa siihe läskiahdistuksee ku turvottaa ja vaatteet kiristää joka paikasta - varmasti jokanen tietää mitä tarkotan...
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 00:39"]
pidän itsestäni laihana. paino on heitelly jopa 20 kilolla, ja kaikkein eniten tunnen itteni omaks ittekseni sillon ku oon laiha. sama juttu ku en vaikka sopeutunu suklaanruskeisiin hiuksiin vaikka kaikki muut niitä kehu ja puol vuotta pidin ne sen värisenä. sit värjäsin takas tuttuun blodiin (ei mitkään platinablondit vaan luonnostaan vaaleet, jostain syystä värjäsin ne ruskeiks ku kaikki sano et ne sopi ja sopihan ne paremminki ku nää nykyset) koska ne vaan tuntuu eniten siltä omalta jutulta.
ruoka on toki hyvää, en sitä kiellä, mut mun mielestä laihuus on kivempaa ku se et saa syödä nii paljo karkkii ku napa vetää. omalla kohalla ei vaadi kauheesti ponnisteluu pysyy hoikkana (ja siis mun bmi on 17-18, oon aika siro luonnostaan ja lekurin mukaan kaikki ok myös sillo ku bmi on ollu vähän alle sen 17 eli ei huolta) ku tietää et se on sen arvosta. ei elämä siis oo sitä et apua voinko nyt syödä puolikkaan salaatinlehden tai hampurilaisten perään kuolaamista.
on ihanaa ku viihtyy kropassaan, se on niin paras tunne, varsinki ku on ollu sen 20 kiloo lihavampi ja laihduttanu tähän. vaatteet ei hierrä, ne istuu ja vaik joittenki mielestä oon liian ruipelo tai muodoton, oon ite niin tyytyväinen kehooni just nyt ku vaa voi :) sillon ku laihdutus oli viel kesken enkä ollu tyytyväine viel kroppaa, oli kyl aika perseestä. se laihdutus on niin paljo vaikeempaa ku sillo tekee mieli lyödä ne hanskat tiskii ku tekee vaa mieli sitä karkkii. nyt ku on siin tavotteessa nii se ruuan himo ei tuu nii voimakkaana, koska viel voimakkaampi on se ihana tunne siit et on hyvä olla just tälläsena :) yllättävän nopeesti muutenki tottu niihi pienempii kalorimäärii ja nyt ku tulee nopeemmin täyteen, ei oikestaan oo eroo siihen mitä vuos ja 20 kiloo sitte. siis tarkotan et samal taval suunilleen syön, siis samaa ruokaa samois suhteissa ja samal taval tulee niit mielitekoi mut nyt syön vaan sitä ruokaa vähemmän ja ihan yhtä täys olo tulee ku aikasemmi.
toivottavasti joku nyt ees tajus täst epämääräsest lätinäst jotain, kroppa käy vielki iha ylikierroksilla turha myöhäsen juoksulenkin takii (minne ei muuten ees tarvinnu pakottautuu, menin koska oli tylsää :D) mut pää ei oo ihan samaa mieltä nii teksti nyt on vähä tällästä.
jos joku laihduttaja tätä ketjuu lukee nii iha oikeesti - se vaiva on kaiken arvosta! jokasen pitäis löytää se oma painonsa jossa keho voi hyvin, ja on itse tyytyväine. sit ku siihen pääsee, se on jotai nii ihanaa, ja miettii et minkä takii ei tehny tätä jo aiemmin. laihdutus parans myös tosi paljo elämänlaatuu loppupeleissä ku päivästä ei mee energiaa siihe läskiahdistuksee ku turvottaa ja vaatteet kiristää joka paikasta - varmasti jokanen tietää mitä tarkotan...
[/quote]
Tuli hiki jo lukiessa tuota, en siis tajunnut puoliakaan. Kuulostat ihan Kingin Hipulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="ExoPol" time="28.02.2015 klo 00:47"][quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 00:39"]
pidän itsestäni laihana. paino on heitelly jopa 20 kilolla, ja kaikkein eniten tunnen itteni omaks ittekseni sillon ku oon laiha. sama juttu ku en vaikka sopeutunu suklaanruskeisiin hiuksiin vaikka kaikki muut niitä kehu ja puol vuotta pidin ne sen värisenä. sit värjäsin takas tuttuun blodiin (ei mitkään platinablondit vaan luonnostaan vaaleet, jostain syystä värjäsin ne ruskeiks ku kaikki sano et ne sopi ja sopihan ne paremminki ku nää nykyset) koska ne vaan tuntuu eniten siltä omalta jutulta.
ruoka on toki hyvää, en sitä kiellä, mut mun mielestä laihuus on kivempaa ku se et saa syödä nii paljo karkkii ku napa vetää. omalla kohalla ei vaadi kauheesti ponnisteluu pysyy hoikkana (ja siis mun bmi on 17-18, oon aika siro luonnostaan ja lekurin mukaan kaikki ok myös sillo ku bmi on ollu vähän alle sen 17 eli ei huolta) ku tietää et se on sen arvosta. ei elämä siis oo sitä et apua voinko nyt syödä puolikkaan salaatinlehden tai hampurilaisten perään kuolaamista.
on ihanaa ku viihtyy kropassaan, se on niin paras tunne, varsinki ku on ollu sen 20 kiloo lihavampi ja laihduttanu tähän. vaatteet ei hierrä, ne istuu ja vaik joittenki mielestä oon liian ruipelo tai muodoton, oon ite niin tyytyväinen kehooni just nyt ku vaa voi :) sillon ku laihdutus oli viel kesken enkä ollu tyytyväine viel kroppaa, oli kyl aika perseestä. se laihdutus on niin paljo vaikeempaa ku sillo tekee mieli lyödä ne hanskat tiskii ku tekee vaa mieli sitä karkkii. nyt ku on siin tavotteessa nii se ruuan himo ei tuu nii voimakkaana, koska viel voimakkaampi on se ihana tunne siit et on hyvä olla just tälläsena :) yllättävän nopeesti muutenki tottu niihi pienempii kalorimäärii ja nyt ku tulee nopeemmin täyteen, ei oikestaan oo eroo siihen mitä vuos ja 20 kiloo sitte. siis tarkotan et samal taval suunilleen syön, siis samaa ruokaa samois suhteissa ja samal taval tulee niit mielitekoi mut nyt syön vaan sitä ruokaa vähemmän ja ihan yhtä täys olo tulee ku aikasemmi.
toivottavasti joku nyt ees tajus täst epämääräsest lätinäst jotain, kroppa käy vielki iha ylikierroksilla turha myöhäsen juoksulenkin takii (minne ei muuten ees tarvinnu pakottautuu, menin koska oli tylsää :D) mut pää ei oo ihan samaa mieltä nii teksti nyt on vähä tällästä.
jos joku laihduttaja tätä ketjuu lukee nii iha oikeesti - se vaiva on kaiken arvosta! jokasen pitäis löytää se oma painonsa jossa keho voi hyvin, ja on itse tyytyväine. sit ku siihen pääsee, se on jotai nii ihanaa, ja miettii et minkä takii ei tehny tätä jo aiemmin. laihdutus parans myös tosi paljo elämänlaatuu loppupeleissä ku päivästä ei mee energiaa siihe läskiahdistuksee ku turvottaa ja vaatteet kiristää joka paikasta - varmasti jokanen tietää mitä tarkotan...
[/quote]
Tuli hiki jo lukiessa tuota, en siis tajunnut puoliakaan. Kuulostat ihan Kingin Hipulta.
[/quote]
Koska en liho