minkä ikäisenä lapsesi lopetti yösyönnit?

Sai korviketta ja kiinteitä jo tuossa iässä, unikoulu lopetti yösyötöt

esikoinen söi rintaa vielä tuossa vaiheessa, kuopus ei. Esikoiselle pidettiin unikoulu.

ai mut se ei ookaan mun lapsi...

Lapsella nyt ikää 1 v 4 kk. Imetin ekat 6 kk ja sitten korvikkeelle. NYt toki juo jo tavallista maitoa.

tässä vain mietin et koittaisko muuttaa asiaa jotenkin, kun 10 kk syö vielä 2-3 kertaa yöllä... -ap

ei se kirpaise kuin pari päivää mutta on sen väärti. Nyt lapsesi vain hyppyyttää sua.

korvikevauva. Unikoulutin. Yksi yö riitti. Tosin vatsatauti toi vähän takapaikkia, mutta unikoulutin sitten uudestaan.

juo 2 dl ja nukkuu hyvin aamuun asti. Jos en anna maitoa, niin heräilee 1-3 tunnin välein karjumaan. Mies ei millään jaksa kuunnella sitä ja hermostuu ja on väsynyt töissä. tiedän, omaa lasikuuttani en lopeta maidon antamista, mutta ainakin nyt toistaiseksi jatkamme näin, koska lapsenn lääkkeiden kannalta (tekosyy, tiedän) on hyvä että hän juo paljon. Pitäs vaan ottaa itseä niskasta kiinni ja huudattaa pari yötä lasta.



viesti siis siltä jonka lapsi 1 v 4 kk ja edelleen juo kerran yössä.

Huudattamaan en rupea, se kun on (anteeksi vain niille, jotka sitä silti ovat tehneet...) oikeasti vahingollista vauvalle. Vauva ei huutaen opi sitä, ettei yöllä syödä - vain sen, ettei hänen huutoonsa kukaan vastaa. Siksi huudatus on " tehokasta" , mutta karmaisevaa. Ennemmin varmaan antaisin vaikka unilääkettä, sekin olisi pitkällä tähtäimellä taatusti vähemmän vahingollista.



Onko siis kellään kokemuksia tassuttelusta sen pehmeimmässä muodossa? Jos se ei tepsi, täytynee vain kestää. Esikoinen nukkui yönsä paremmin vauvana, tämä toinen heräilee 2-5 krt yössä nyt lähes 10-kuisena edelleen. Kerran yössä tarvitsee maitoa, muuten tankkailu lienee vain tapa nukahtaa...

mun tekee niin pahaa kun vauva itkee, että en tiedä onko musta huudattamaan sitä. eikö vauvasta tunnu että sen hätää ei kuunnella, jos huutaa ja itkee?



toinen syy miksi vielä olen syöttänyt öisin, on että nukahtaa samantien kun olen imettänyt ja näin oon saanut itsekin nopeammin jatkaa unia. välillä olen yrittänyt rauhoitella tutilla ja paijailemalla, mutta silloin ei rauhoitu vaan tulee huutoa ja itkua joka menee ihan hysteeriseksi.



en tiedä, kai se jossain vaiheessa itsekin lopettaisi yösyönnit, tuskin kukaan koululainen enää tissillä käy :) mut kyllä tässä tuo unikoulukin otetaan harkintaan.



ap

Voi pyhä sylvi sentään. Omapahan on pienokaisesi, mutta mitähän tuosta tulee kun mitään et uskalla lapsesi mielen vastaisesti tehdä...

olet kyllä ymmärtänyt huudattamisen väärin: ei se tarkoita, ettei huutoon vastattaisi, ei vain anneta sitä maitoa. Eli menin paikalle kun huusi, rauhoittelin, lähdin pois. Kuuntelin muutaman minuutin huutoa ja menin uudelleen rauhoittamaan. Odotin taas ehkä minuutin pidempään jne... Ei näitä kertoja tarvitse kovin montaa. Eikä lapseni vaikuta yhtään häiriintyneeltä, päinvastoin. Uniongelmaton hyväntuulinen taapero meillä on.

Ajattele miten pelottavaa sillä on tulevaisuudessa, kun se öisin herää eikä koskaan uskalla yksin nukahtaa.

mieluummin unilääkettä kuin unikoulua. Ei ole ihan kaikki tuolla mammalla kotona. Sääliksi käy lasta.

Joi korviketta kaksi kertaa yössä ja minä päätin että nyt saa loppua, ei jaksanut nousta enää. Kaksi yötä meni itkiessä mutta sen jälkeen on nukkunut yöt kokonaan.:)

jos ei itse kestä kuunnella itkua, kannattaa antaa unikoulu isän, mummin tai kummin tehtäväksi

sain niin pahan migreenin että pakko ottaa iltayöstä lääke. Mies sanoi että kyllä hän yhden yön jaksaa kantaa ja lohduttaa vauvaa.

Pari kertaa itki yöllä mutta vesipullo/vellipullo ei kelvannut.

Seuraavana yönä ei enään edes itkenyt tisua. Imetän edelleen, sekä iltatisut että herätessä aamulla.

Jälikäteen olemme todenneeet että onneksi tuli niin paha migreenikohtaus että en kestänyt ilman lääkettä. Nyt nukumme kaikki yömme hyvin ja aamulla olemme pirteitä.

10 kk iässä nukkui ilman tuotakin, 11 kk iässä lopeti itse rinnan ottamisen (ei huolinut vaikka kuinka tarjosi, 1,5 vk tarjottiin, kokeiltiin hereillä, unisena jne, mutta kun ei niin ei)

Ensinnäkin unikoulun yhteydessä puhutaan yleensä VAUVASTA, joka ei todellakaan vielä ymmärrä kaikkia vanhempiensa aivoituksia. Hän kokee jäävänsä yksin, jos huutoon ei vastata (=" en ole arvokas" ). Kaikki tutkimukset todistavat, että ensimmäisen vuoden aikana on erityisen tärkeää vastata vauvan viesteihin ja antaa syliä ja turvaa mahdollisimman paljon.



Kolmen ekan vuoden aikana syntyy perusturvallisuus, eikä vauvavaihe todellakaan ole merkityksettömin aika tuossa kolmen vuoden pätkässä. Unikoulua en raakana versiona tekisi minkään ikäiselle lapselle, mutta vähiten puhetta ymmärtämättömälle vauvalle.



Sellainen veriso, jossa ollaan lähellä ja rauhoitellaan kuulostaa sentään vähän fiksummalta. Siksi kyselin tassuttelusta.



-17 (tai jotain)



PS. Ekan vuoden aikana opitaan, mitä VOI tehdä. Sen jälkeen on loppuelämä aikaa opetella vanhempien avustuksella myös, mitä EI voi tehdä...

anna iltamaito vaikka olkkarissa kun on vielä täysi valaistus ja sitten pesette hampaat ja nukkumaan omaan sänkyyn. Meillä lapsi nukahtaa kun pidän sitä kädestä kiinni (sänky on kiinni meidän sängyssä) ja pötkötän itsekin omassa sängyssä. Yöllä jos herää niin lapsi kurkkaa että nukun vieressä ja jatkaa unia tai sitten haluaa että pidän kädestä, sen voin tehdä ja nukkua itsekin.