Ei helvetti musta tuntuu, että mun maailma kaatuu!!!

Otahan nyt ihan rauhallisesti. Kerkeätte hankkia apua. Pullot on keksitty. Siitä, mistä aita on matalalin voi mennä usein. Lapset tottuvat ja kasvavat. Hengittelehän nyt ihan rauhassa. 

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 17:16"]

Itken vain täällä. Miehelle en ole uskaltanut edes kertoa vielä. Tänään oli ultra ja odotan KAKSOSIA! Siis oikeesti hajoan! Esikoisen vauva aika oli yhtä helvettiä! Heräs tunnin kahden välein yötäpäivää 5kk:n ikään asti, nännit oli ihan verillä, niinkuin olis raastettu jollain raastinraudalla rikki. Se kipu, se unettomuus, se epätoivo. Musta tuntuu etten selviä! Ranteetauki fiilis ;(. Vaikka juu, onhan nyt jo helpottanut kun esikoinen on jo 3v ja rakas toki. Miten mä selviän??? Kaksosten äitejä linjoilla?

[/quote]

Piti siis mennä panemaan ilman ehkäisyä vaikka tiesit, ettei vauvojen vanhemmuus ole sinun juttusi? Niin makaa kuin petaa.

Heh heh, lastenleikkiä. Minulla putkahti viime vuonna viitoset. Univelkaa kymmenen vuotta.

Ootko täällä Ap? Miten menee? Ootko jo ehtinyt sopeutua ajatukseen vai vieläkö panikoit? Miten miehesi suhtautui uutiseen? :)

Up

Abortti? Adoptio?

ymmärrän pelkosi mutta ajattele, teille on tulossa kaksi TERVETTÄ lasta ja sinä itket surusta. Tuli kurja olo itseni puolesta kun ollaan miehen kanssa yritetty lasta jo 2,5 vuotta :( ja joku itkee terveitä kaksosiaan. Ymmärrän kyllä tunteesi. Olisin itsekkin peloissani jos kuulisin odottavani kaksosia. Kaikki järjestyy kyllä, rauhoitu ja nauti vauvoistasi.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 13:05"]

Abortti? Adoptio?

[/quote]No just.

Tuo 11 on niin oikeassa siinä että kun alusta selviää niin myöhäisestä taaperoiästä alkaen on jopa helpompaa. Kaksoset heräävät yhdessä ja aloittavat heti omat leikit, vanhemmat saa nukkua :)
Aina viihtyvät keskenään. Kun joku on kylässä saa vanhemmat keskittyä vieraisiin ja seurusteluun.

Toi tunnin välein heräily ei oo kuitenkaan niin normaalia, että nää kaksosetkin niin valvois. Lapsia on erilaisia. Kysy jo etukäteen neuvolasta mitä apua on mahdollista saada ja tutustu paremmin monikkoperhejuttuihin. Kyllä se rankinkin aika menee ohi. Onnea!

5kk kärsit univelkaa..?? ei jukoliste oot päässy helpolla..meillä heräiltiin 5kk iässä vielä 10kertaa ja 4vuotiaana heräsi enää kerran yössä..revi siitä univelkaa..

tee voittavasi että vauvat pysyvät mahassa pitkille viikoille! pois töistä rv 24+, esikoine omatoimiseksi (mahd vähän nostelet)

Onnittelut! Usko pois, mutta asioilla on tapana järjestyä :)♡

Oi kun ihanaa. Minä olen aina toivonut kaksosia! En koskaan saanut. Meillä nyt neljä lasta ja lapsiluku täynnä. Kaksosetkin oli kerran tilauksessa, mutta raskaus ei jatkunut. 

Up

Mikä vaikeus on kaksosissa, kun on mies ja vieläpä oma äiti apuna.

Mulla on kaksi lasta puolentoista vuoden ikäerolla eikä ollut miehen lisäksi koskaan ikinä ketään, joka olisi auttanut. Mies teki vielä reissuhommaa. Minä hoidin lapsia. Yksin. Olin kotona 4 vuotta ja olin niin yksinäinen kuin ihminen voi olla. Muutettiin vielä miehen työn perässä, joten ei päässyt minkäänlaista sosiaalista verkkoa syntymään. Jos minulla olisi edes joskus ollut joku katsomassa lapsia, olisi elämäni ollut luksusta.

Nyt kun lapseni ovat jo isoja, ihmettelen, miten pärjäsin niin hyvin. Olin vuosia aika katkera, että yksin piti pärjätä, mutta pääsin siitäkin sitten yli. Tosin ero tuli, kun ei vain jaksettu enää olla yhdessä, siis elämä oli niin rankkaa, että ei ehditty koskaan olla kahdestaan.

Elämä helpottui hiukan eron jälkeen, kun sain olla joka toinen viikonloppu yksin. Pari vuotta meni voimia keräillessä.

Kuitenkin ehkä hieman tämä ja monet muut elämän vastoinkäymiset ovat tunteitani leikanneet. En voi luottaa keneenkään enkä mihinkään. Apua ei saa, vaikka pyytäisi. Näin se vaan joillakin on. Välillä asuimme kaupungissa, jossa toimi Mll. Otimme sieltä pariksi tunniksi hoitajan, kun yritimme hoitaa parisuhdetta. Lapsi meinasi jo ihan meidän läsnäollessamme tippua pahasti sohvalta. Sain kiinni. Oli aika pitkä kaksituntinen kodin ulkopuolella.

Kyllä on joillakin elämä helppoa. Olisipa ollut minullakin.

Miten muuten kahden lapsen hoito eroaa kaksosista?

Up

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 17:49"]

Täällä kaksosten äiti. Mun kaksoset on jo isoja, melkein 14v, mutta vauva-ajan selviytymisnikseistä on jäänyt jotain mieleen.

1. Siitä yli mistä aita on matalin. 

2. Pyydä apua rohkeasti. Suurin osa ihmisistä auttaa mielellään ja saavat siitä iloa itselleen. Siis ihan arjen pikkujutuissakin; jos sulla on joku kylässä, niin pyydät vaikka viemään roskapussin lähtiessään.

3. Kaikki kikkakolmoset ja -viitoset käyttöön. Jos teillä on mahdollisuus käyttää esim ruokakaupan kotiinkuljetusta, niin käytä ihmeessä, jos koet sen helpottavan arkea. Jos taas kuulut samaan ryhmään kuin minä ja koet kaupassa käynnin YKSIN ilman yhtään lasta mukanasi henkireikänä, ota niistä kaikki irti. Josta päästäänkin kohtaan

4. Isän rooli arjessa on merkittävä. Sitä ei voi monikkoperheessä tarpeeksi korostaa. Isän on ymmärrettävä, että koko perheen hyvinvoinnin vuoksi hän todellakin osallistuu kotitöihin ja lastenhoitoon työpäivänsä jälkeen kaikin mahdollisin tavoin, vaivojaan laskematta. Tässä kohtaa äidin on osattava tarvittaessa pitää puoliaan, ja otettava silloin tällöin sitä omaa aikaa, vaikka sitten pitkitetyn kaupassa käynnin muodossa. 

5. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on hieno keksintö.

6. Joissain kunnissa on kodinhoitopalveluja monikkoperheille. Ota selvää kaikesta kotiavusta, jonka voit saada. Myös yksityisen siivoojan palkkaaminen esim joka toinen viikko on yllättävän iso apu.

7. Höllää kriteerejä. Pienet villakoirat nurkissa eivät vahingoita ketään. Yhtä puolivalmisteista väsättyä jumbokattilallista ruokaa voi ihan hyvin syödä 3 päivää putkeen. On hyvä, jos vauvoilla on neuvolakäynnillä sukat suunnilleen samaa paria, mutta kotioloissa; mitä väliä?

8. Kuivausrumpu, tiskikone ja mikroaaltouuni, nuo mielenterveyden pelastajat <3

9. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä: vaikka esikoisenne oli huono nukkuja, se ei tarkoita että automaattisesti nämä kaksosetkin ovat sitä. He saattavat olla iloisia, aurinkoisia, helppoja ja hyväunisia lapsia. Usein kaksoset viettävät elämänsä ensipäivinä vähän aikaa keskolassa, jossa heidät ikäänkuin ajastetaan samaan rytmiin muun hoidon ohessa. Tämä yhteen koordinoitu rytmi kannattaa ehdottomasti säilyttää. Jos lapset pääsevät suoraan vierihoitoon, kysy henkilökunnalta neuvoja, miten saada lapset samaan rytmiin. Myös monikkoperheyhdistyksistä saat apua ja käytännön neuvoja.

Tsemppiä ja onnea! :)

[/quote]

Ai, että. Joskus tämä palsta näyttää parhaista puoliaan! Liikutun tästä loistavasta viestistä enkä ole edes ap. :D

Tsemppiä ap teille. Kaikki menee hyvin. Muista pyytää apua ja äläkä tavoittele täydellisyyttä vaan tyytyväisyyttä. 

[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 17:16"]Itken vain täällä. Miehelle en ole uskaltanut edes kertoa vielä. Tänään oli ultra ja odotan KAKSOSIA! Siis oikeesti hajoan! Esikoisen vauva aika oli yhtä helvettiä! Heräs tunnin kahden välein yötäpäivää 5kk:n ikään asti, nännit oli ihan verillä, niinkuin olis raastettu jollain raastinraudalla rikki. Se kipu, se unettomuus, se epätoivo. Musta tuntuu etten selviä! Ranteetauki fiilis ;(. Vaikka juu, onhan nyt jo helpottanut kun esikoinen on jo 3v ja rakas toki. Miten mä selviän??? Kaksosten äitejä linjoilla?
[/quote]
Voi ei! Sulla on sitten vuoden päästä tiedossa yksi 4-v uhmis ja kaksi itkevää vau aa. Tsemppiä ja jaksamista!!!!

Abortti?