Lue keskustelun säännöt.
Millainen tilaisuus on uurnan lasku?
30.11.2021 |
Omaiseni siunattiin pari kk sitten pienimuotoisesti ja kauniisti. Läheisiä hyvin vähän. Tuhkauurna vielä laskematta. Jotenkin ajattelin, että se uurnanlasku ei ole kuin muodollisuus, kun siunaus jo kirkoss ollut. Kuitenkin muutama sukulainen kyselee ja soittelee (tunkee mukaan), että koska tämä lasku on jne. Olenko ihan hakoteillä asiasta, kun ajattelin ainoana lapsena ja läheisenä vain jonain päivänä mennä suntion kanssa ja laskea vähäeleisesti uurnan?
Kommentit (31)
Voit toimia juuri noin . Sinulla on siihen täysi oikeus ( ja noin omassa tuttavapiirissä ovat uurnan laskun tehneetkin).
Kuolemaan liittyvissä asioissa olisi mielestäni aina tärkeää muistaa kunnioittaa lähimpien ihmisten tapaa toimia. Toivottavasti myös sinun sukulaisesi muistavat sen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vain lähipiirille!! Ihan korkeintaan joku vanha sukulaistäti voidaan ottaa mukaan, jos vainaja haudataan lapsuuden kotipaikkakunnalle satojen kilometrien päähän, eikä täti päässyt muistotilaisuuteen pitkän välimatkan vuoksi.
Suntion kanssa kävellään haudalle, lasketaan uurna sinne sinne ja omaiset yleensä luovat haudan umpeen, siihen ei montaa lapiollista mene. Jätetään pari ruusua ja kynttilä haudalle ja se on siinä.
Meillä on sisarusten kanssa vielä isän uurna laskematta, sen hoidamme keskenämme. Korkeintaan lapsemme ja puolisot osallistuvat. Muistotilaisuus on pidetty jo aiemmin.
Mutta, tilaisuudesta jokainen tekee haluamansa.
Meillä se oli ainakin juuri tuollainen vähäeleinen tapahtuma. Läsnä olivat vainajan lapset puolisoineen ja vainajan äiti. Vanhin lapsista ujutti uurnan kuoppaan. Tuntui että tilaisuuden tarkoitus oli lähinnä käydä katsomassa missä hauta on.
Lasketaanko siihen päälle vielä kukkia? Tai uurnan mukaan hautaan? Siunaustilaisuudessa oli vain yksi ruusu. Ihmettelen tuota kyselyä laskusta kovin sukulaisten taholta (ovat minulle etäisiä), edesmennyttä kävivät kyllä katsomassa. Onhan aikaakin vuosi sitä laskea. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli isäni uurnanlaskussa vain äiti (leski), minä ja veljeni (lapset).
Sellainen kuin siitä tehdään.
Itse olen ollut vain sellaisissa uurnahautauksissa, joissa on ollut myös siunaus. Vainaja on siis mennyt ensin tuhkattavaksi ja vasta sitten on pidetty hautajaiset siunauksineen.
Melko tavalliset hautajaiset siis ovat olleet, ainoa ero on ollut että haudataan uurna eikä arkkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos kerran hautajaiset muistotilaisuuksineen on jo pidetty, niin eihän sinun enää mitään toista muistotilaisuutta tarvi järjestää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä se oli ainakin juuri tuollainen vähäeleinen tapahtuma. Läsnä olivat vainajan lapset puolisoineen ja vainajan äiti. Vanhin lapsista ujutti uurnan kuoppaan. Tuntui että tilaisuuden tarkoitus oli lähinnä käydä katsomassa missä hauta on.
Eihän se nyt eleisyydessä juurikaan eroa arkkuhautaamisesta. Arkku monttuun, kukkia ja vähän hiekkaa päälle, sen jälkeen muistotilaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me laskettin äitini uurna porukalla: vainajan äiti, puoliso, lapset puolisoineen ja perheineen. Sisaruksia äidilälni ei ollut niin tuo ei noussut kynnyskysymykseksi. Mutta en olisi kieltänyt, jos joku muu olisi mukaan halunnut.
Uurnanlaskussa ei yleensä ole mukana kuin kaikkein lähimmät. Oletteko siis pitäneet vain siunaustilaisuuden? Meillä oli siunaustilaisuus ja muistotilaisuus, jonka päätteeksi vain lähimmät laskivat uurnan. Ehkä sukulaiset kaipaavat muistotilaisuutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasketaanko siihen päälle vielä kukkia? Tai uurnan mukaan hautaan? Siunaustilaisuudessa oli vain yksi ruusu. Ihmettelen tuota kyselyä laskusta kovin sukulaisten taholta (ovat minulle etäisiä), edesmennyttä kävivät kyllä katsomassa. Onhan aikaakin vuosi sitä laskea. ap
Ei tarvitse uurnan mukaan laittaa mitään; kolo on pieni(valmiiksi tehty), joka peitellään saman tien. Mukana on suntio, joka osaa kertoa mitä tehdään. Voit itse esim. täyttää kolon osittain vieressä olevasta multakasasta ja jättää loput suntiolle.
Voit toki jättää haudalle kukkia, kynttilän, havuja tms, jos haluat.
Sinuna kävisin kahdestaan suntion kanssa laskemassa uurnan - ja sukulaisille kertoisin vasta sen jälkeen, jos utelevat. Jos joku loukkaantuu, niin ihan kaikessa rauhassa vaan..
Me tehtiin juuri noin kuin ap oli ajatellut, siis minä ja siskoni. Siunaustilaisuus muistotilaisuuksineen oli erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen toimii oman tahdon mukaiseti!Jotkut ovat urnan laskussa läheisineen. Jotkut otavat isoman porukan eli vainajan ystävät siihen mukaan. Jotkut antavat viranomaisen hoitaa asian.Katsovat muisto juhla riitti!
Uurnanlaskusta voi tehdä minkä sorttisen tykkää. Vainaja on kuitenkin jo siunattu ja tuhkattu aiemmin, tomu ja tuhka vain sijoitetaan paikkaansa. Meillä meni niin, että lähimmät oli mukana, vainajan eno kantoi uurnan, itse laskin sen montuun. Laulettiin virsi, kaksi. Montun peitti eno, itse itkin ryystin sen verran, etten toisten tekemisistä tiedä. Jollain oli pieni kukkapuska, sen laittoi peitetyn montun päälle. Ei siihen ole siis mitään kaavaa, vaan sen voi päättää itse.
Vierailija kirjoitti:
Uurnanlaskusta voi tehdä minkä sorttisen tykkää. Vainaja on kuitenkin jo siunattu ja tuhkattu aiemmin, tomu ja tuhka vain sijoitetaan paikkaansa. Meillä meni niin, että lähimmät oli mukana, vainajan eno kantoi uurnan, itse laskin sen montuun. Laulettiin virsi, kaksi. Montun peitti eno, itse itkin ryystin sen verran, etten toisten tekemisistä tiedä. Jollain oli pieni kukkapuska, sen laittoi peitetyn montun päälle. Ei siihen ole siis mitään kaavaa, vaan sen voi päättää itse.
Kaavaa ei ole, mutta uurnalehtoon ei ole tarkoitus tunkea suurella porukalla. Joussakin seurakunnissa max. 5 ihmistä, joissakin ohjeistetaan vain lähimmäiset.
Anopin uurna laskettiin lähimpien kesken (lapsi+puoliso ja lapsenlapsi). Haudalle laitoimme pienen kukkakimpun, sekä kynttilän palamaan.
Meillä oli uurnanlasku arkena keskellä päivää, paikalle tuli ne läheiset (äidin sisarukset ja muutaman heidän lapsi =minun serkku) joille sopi töiden suhteen. Sisarukset olivat olivat läheisiä, olisi ollut ikävä kieltää, vaikka rehellisesti olisin laskenut uurnan yksin oman perheen kanssa. Mentiin laskun jälkeen äidin kotiin, olin tilannut leipomosta kakun ja pientä suolaista, juotiin kahvit ja ihmiset lähtivät omille teilleen sen jälkeen.
Ja siis uurna laskettiin aika pian siitä kun äiti saatiin tuhkattua. Mun mielestä olis ollut hassua jättää hautausta odottaan. Mutta näissä ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uurnanlaskusta voi tehdä minkä sorttisen tykkää. Vainaja on kuitenkin jo siunattu ja tuhkattu aiemmin, tomu ja tuhka vain sijoitetaan paikkaansa. Meillä meni niin, että lähimmät oli mukana, vainajan eno kantoi uurnan, itse laskin sen montuun. Laulettiin virsi, kaksi. Montun peitti eno, itse itkin ryystin sen verran, etten toisten tekemisistä tiedä. Jollain oli pieni kukkapuska, sen laittoi peitetyn montun päälle. Ei siihen ole siis mitään kaavaa, vaan sen voi päättää itse.
Kaavaa ei ole, mutta uurnalehtoon ei ole tarkoitus tunkea suurella porukalla. Joussakin seurakunnissa max. 5 ihmistä, joissakin ohjeistetaan vain lähimmäiset.
Se on ihan up yours, niinkuin eräs mäkikotka sanoi. Kuka mitenkin. Tästä on ihan turha yrittää sen enempää vääntöä. Kertomastani uurnan laskusta on nyt päivälleen 5vuotta, enkä mä mitään vakiokaavaa edes sanonut esittäväni. Uurnaahan ei ole pakko edes laskea, voi pitää vaikka keittiön pöydällä vuoden, niinkuin eräs leski teki. Mutta, kukin tavallaan.
Sä teet niinkuin parhaaksi näet.