Apua!!! 14v tyttöni raskaana!!!
Syksystä lähtien seurustellut poikaystävänsä kanssa. Tyttöni v2000 ja poikaystävä v1999 syntynyt. Olin netissä tyttöni puhelimella (luvan kanssa). Hänelle tuli viesti, koitin pyyhkäistä sen pois mutta vahingossa painoin viestiä ja avasin keskustelun. Tyttöni keskusteli parhaan kaverinsa kanssa hänen raskaudestaan! Otin asian puheeksi tyttäreni kanssa mutta hän vain suuttui minulle viestien lukemisesta eikä asia kuulemma kuulu minulle. Ovet paukkuen täältä ulos lähti. Noniin, apuja tarvitsen. Miten puhun tytölle, kun hän palaa? Pitäisikö olla yhteydessä pojan vanhempiin? Tyttö aina ollut kiltti ja vastuullinen mutta puolisen vuotta mennyt vähän huonommin, kun hänen isänsä lähdettyä alkoi pieni mielenosoitus.
Kommentit (37)
Eka ajatus on että ei kai ole minun poikani tyttöystävä
Adoptio on eettisesti paras valinta todennäköisesti. Mutta vain tyttäresi voi tehdä valinnan tässä. Ja sinä voit tukea.
Onnea mummulle! Nyt voi näyttää pahalta mutta lapsen synnyttyä kaikki alkaa varmasti näyttää valoisammalta.
Miksi se pieni lapsi edes harrasti seksiä.. :(
Mä todellakin toivon, että jos ikinä näin kävisi pojalleni, niin se tyttö toimisi samoin kuin oma tyttäreni
T:toi ylempi kirjoittaja
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 19:47"]
Eka ajatus on että ei kai ole minun poikani tyttöystävä
[/quote]
Miksei ap kasvattaisi tuota vauvaa. Voisi ottaa kasvattilapsekseen. Ei taetrisi tytön kantaa huonoa omatuntoa abortista.
Onneksi olkoo n. Taidat olla nuori tuleva mummo.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 19:40"]Tuohan on lapsi itsekin. Ei hän pysty tuollaista päätöstä tekemään. Ei pysty ottamaan huomioon kikkia vauvan saannin vaikutuksia.
Pitäiskö neuvoa vanhanajan konsti, että on piilossa loppuajan ja synnyttää salaa ja sinä kasvatat lapsen omanasi.
[/quote]
On toki totta, että hän on lapsi vielä... toisaalta, silloin kun lapsi astuu "aikuisten elämään", on myös valmis ottamaan vastuun teoistaan.. karuu totuus sekin on. Olen sitä mieltä, mitä osa tässä kirjoitti kans, et jos asia tosiaan pitää paikkaanssa... olet tukena päätös mikä päätös. Sinun tehtäväsi on nyt kertoa mitä tapahtuu. Eli jos lapsen pitää ja olet valmis auttamaan, niin hieno juttu. Sillä helppoa ei tuu olemaan kenelläkään. Jos tuttö päätyy toiseen ratkaisuun, muista mainita, et suuri riski ettei hän enää välttämättä tuu koskaan saamaan lasta. Ja jossain elämän vaiheessa jokainen nainen halua tulla äidiksi. Ole tukena, hänellä on varmaan aika lailla pää sekaisin muutenkin. "Isältä" ei tarvi tukea odottaa. Tuskin ottaa vastuuta. Myöhemmässä iässä saa ehkä miehen joka huolii hänet lapsenkin kanssa. Kunhan tyttö on muuten ihmiseksi. Ja opiskelua kannattaa jatkaa...
No minkä ikäinen sitten sinun laskujesi mukaan sitten?
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 21:37"]Vuonna 2000 syntynyt 14-vuotias?
[/quote]
Niin? Vuonna 2000 syntyneet ovat vielä 14 tai osa on jo ehtinyt täyttää 15.
ONNEKSI OLKOON :) SINUSTA TULEE MUMMU ! KAIKKI VARMASTI JÄRJESTYY JA VIELÄ ILOKSI KÄÄNTYY !
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 21:42"][quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 21:37"]Vuonna 2000 syntynyt 14-vuotias?
[/quote]
Niin? Vuonna 2000 syntyneet ovat vielä 14 tai osa on jo ehtinyt täyttää 15.
[/quote]
Ot, mutta mihin aika on mennyt?? Vasta olin millennium-ilotulitusta katsomassa.
Porvoossa taas sattuu ja tapahtuu
Sano mitä sanot kunhan pointti on se, että olet hänen tukenaan päätti mitä tahansa.
Välillä voisitte auttaa ilkkumisten sijaan
Oma tyttäreni oli samassa tilanteessa 2v sitten ollessaan juuri 16v ja poikaystävä 17v ja kertoivat tästä meille. Mulle oli täysin shokki, mustako mummi 37-vuotiaana? Onneksi pystyin pitämään oman ammatillisuuteni (nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa teen duunia) ja kehotin heitä miettimään tarkkaan ovatko valmiita "juu ollaan ollaan, x menee töihin...." ja tyttäreni omat haaveet koulutuksesta ja matkustelusta ainakin lähivuosina kaatuu. Sanottiin mieheni kanssa kuitenkin olevamme tukena, mutta emme tule olemaan toisia vanhempia emmekä rahoittajia, koska meillä on muut ajatukset kunhan lapsemme ovat täysi-ikäisiä eli noin neljäkymppisinä eli vuorotteluvapaavuosi ulkomailla ja tämän tyttäremme tiesi jo aikaisemmin. Päätös siis heidän
Tyttärelleni tulikin todella kamalat raskauspahoinvoinnit seuraavalla viikolla kuten minullakin molemmissa raskauksissa ja teki viikon jälkeen päätöksen ettei todellakaan pidä lasta. Se neljä viikkoa joita lapseni, siis todellakin lapseni (taantui ihan pieneksi) joutui kärsimään raskauspahoinvoinnista ennen keskeytystä oli ihan kauheaa kateltavaa. Nyt 2vuotta myöhemmin tytär pitää täysin absurdina, että hänellä olisi 1.5vuotias lapsi ja täysin kiinni siinä ja ero "isään" tuli 6kk myöhemmin
Ei muuta kuin tsemppiä ja pitkää pinnaaa