Sinä, joka menet vanhempiesi luo valmiiseen jouluun

Yksin vanhempieni luokse, siellä myös sisarus perheensä kanssa. Autan viime hetken valmisteluissa, tyyliin salaatin teossa ja pöydän kattamisessa ja autan myös siivoamisessa, mutta muuten menen valmiiseen pöytään. Sisarus ja puolisonsa eivät osallistu muuhun kuin vahtimaan etteivät lapset aiheuta tuhoa.

Menen tällä viikolla, koska pääsen sieltä nopeammin töihin ja pystyn tekemään ylitöitä niin paljon kun niitä vain annetaan. Auttelen huushollin pidossa jaksamisen mukaan.

Me käydään aattona kummankin vanhempien luona. Olen sanonut, että kahvittelut riittää, koska me syödään kotona. Siitä huolimatta anoppi odottaa meitä pitäen ruokia lämpimänä tuntikausia ja odottaa, että me syödään iltaseitsemältä. Minä kieltäydyn joka kerta, anoppi pahoittaa mielensä ja sama toistuu vuodesta toiseen. Jouluruoka on raskasta enkä halua syödä itseäni kipeäksi, mutta kun ei usko, niin menköön sitten noin. En myöskään tiskaa kylässä, kun saan tehdä sitä kotona ihan riittämiin.

Yksi iso syy, ettei huvita mennä lasten isovanhemmille jouluaatoksi on juurikin se, ettei niillä järki anna periksi antaa kenenkään muun tehdä mitään. Mummo kyllä on kuukahtaa jo ihan tavallisenkin päivällisen laiton jälkeen, jos joutuu yhtään isommalle porukalle laittamaan, mutta auttaa ei saa kukaan paitsi vaari. Kokee nöyryyttäväksi kai sitten sen, ettei selviäisi yksin. Ja vaari se taas osaa saman verran keittiöhommia kuin ankkalammesta haettu sorsa. Pääasia, että ”lapset” saa olla lapsia, vaikka vanhin ”lapsista” on jo 50v. Oma psyyke ei kestä katsella joulutaakan alla väsymyksestä sekoilevaa ja kuukahtavaa vanhusta, vaikka omiaan ei näytä haittaavan. Ja ihan oikeasti en itsekään aika paljon nuorempana jaksaisi sitä muonitusurakkaa, mitä mummo kuvittelee häneltä vaadittavan. Vaikka ongelmitta saankin meillä jouluruoat valmiiksi.

Olen tottunut itse omassa lapsuusperheessä siihen, että kaikki tekee ja osallistuu ja tämä passaus- ja martyyrikulttuuri on vaikeaa katseltavaa, varsinkin kun se passaaja ihan oikeasti siitä jo nykyään kärsii. Passaaja nykyisin onkin onneksi tyytyväinen, kun ei olla siellä palveltavina, tämän sentään on sanonut. Että hänelle on onneksi kyllä helpompaa näin, vaikka Tietysti Olette Tervetulleita, eihän hän nyt sitä tarkoittanut…

Niin, ei mennä. Jos menisin, veisin itsetehdyt rosollit ja laatikot (erikoisruokavalion takia) ja jtn kakkua nyt ainakin. Ja viinit. Ihanilta kuulostaa ne semmoiset yhdessä tehdyt isot joulut, olkaa onnelisia te, joilla se toimii.

Menemme koko lapsuudenperheen (+kaikkien puolisot ja lapset) voimin vanhempieni mökille jouluksi. Vanhempamme maksavat kaikki jouluruoat, mutta kaupassakäynnin ja ruoanlaiton sekä muut valmistelut hoidamme me lapset (olemme noin kolme-nelikymppisiä).

Tämä on ollut kaikille hyvä ja toimiva vaihtoehto. Vanhemmat ovat varakkaita joten parin päivän safkat 10 hengelle eivät ole heille mikään ongelma, me nuorempi polvi taas tykkäämme tehdä ruokaa ja se on hyvä vastalahja ruoka-aineiden hankinnasta. Teemme usein jouluisin kaikkea erityistä ja hienoa ruokaa, jota vanhempamme eivät itse keksisi kokeilla.

Taloushommat hoidamme mökillä tasaisesti, eli pihatyöt, saunan lämmityksen, siivouksen, keittiön laiton jne. Näin vältetään se että joku kuormittuisi yhteisestä joulusta liikaa.

Vierailija kirjoitti:

En osallistu oikein mitenkään. Vähän voin ruoanlaitossa auttaa, mutta siinäpä se. Ja aatosta tapaniin lokkeilen porukoilla. :D M33

Vanhemmillesi: JSS

Vierailija kirjoitti:

En, lapsuuden perhe asuu toisessa kaupungissa +200km päässä, omat lapset viettävät joulun äitinsä ja heidän perheen kanssa. Minä teen töitä joulunpyhät. M31

Melkoisesti olet jo ehtinyt sössimään noin nuoreksi mieheksi.

Menen mummolle mutta vastaan silti. En vie mitään varsinaista ruokaa, jotain itsetehtyä leivonnaista/karkkia saatan viedä. Autan jos on jotain autettavaa, yleensä tullessani ruuat on jo uunissa. Katan kyllä vähintään pöytää. Autan laittamaan tavaroita takaisin jääkaappiin ja tiskejä koneeseen. Menen yksin ja viivyn muutaman tunnin.

Järjestän joulun omalle perheelle ja aikuisille lapsille. Toivotan tervetulleeksi valmiiseen jouluun enkä odota keneltäkään mitään valmisteluja tai tuomisia ja olen sen myös ääneen sanonut. Minulle riittää kunhan tulevat paikalle <3

Vaikka olen aikuinen joudun monista syistä johtuen asumaan yhä vanhempani luona. Toinen vanhempani on kuollut jo kauan sitten. Joudun jo ihan arkenakin tekemään paljon kotitöitä. En pidä joulusta, enkä oikein jouluruoastakaan. Lapsuudessa ja nuoruudessa ihan tarpeeksi noita söin. Vanhempani varmaan laittaa itselleen jotain jouluruokaa. Itse en aio noita tehdä, enkä syödäkään. Itse syön jotain. Viime jouluaattona söin pakastepizzaa ja katsoin suoratoistopalvelua. Jotakin samanlaista ajattelin tällekin vuodelle.

Mennään aattona meidän perhe ja 4 sisarusta perheineen.

Viedään kaikki mukanamme jotakin, autetaan laittamisessa, ja jälkien korjaamisessa. Äiti kyllä silti tekee suurimman osan ruuista edelleen.

Minkä verran osallistut jouluvalmisteluihin? Vietkö mennessäsi ruokia tai autatko ruuanlaitossa paikan päällä? Jälkien korjaamisessa? Ja kuinka isolla porukka menet (puoliso, lapsia)? Entä kuinka kauan viivyt?

Lapseton sinkkunainen täällä, en vie mennessäni ruokia (koska matkustan julkisilla), eivätkä vanhempani varmasti tätä hyväksyisikään - tekisivät saman määrän ruokaa vaikken olisikaan mukana joulua juhlimassa, kinkkuineen kaikkineen. :) Menen mahdollisuuksien mukaan muutaman päivän ennen aattoa, jotta voin auttaa leipomisessa, siivoamisessa ja muissa mahdollisissa puuhissa. Viivyn niin kauan kuin mahdollista, koska näemme vain muutaman kerran vuodessa. Vanhempani puuhailevat tosi mielellään (mm. lämmittävät ulkosaunan joka päivä ihan normielämässäkin), laittavat ruokaa jne. joten näihin en sekaannu, mutta tietysti korjaan ja katan pöydän ynnä muuta avustavaa työtä.

Emme osallistu mitenkään valmisteluihin tai edes vie mitään. Näin on ollut aina. Minä + 2 lasta.

Osallistun toki jos pyydetään, isäni/äitini haluaa tarjota ja järkätä itse ja kutsuvat vain valmiiseen pöytään :)

Meillä ei vielä nuoriso perheineen ole tajunnut että meillekin olisi ihana lahja päästä joskus valmiiseen pöytään. Tänne tullaan ennen joulua tapaamaan sukulaisia pikkujoulubrunssille ja aattona klo 12 joulua viettämään. Suklaata, viiniä ja glögiä toki tuomisina mutta ei varsinaista osallistumista joulukustannuksiin/valmisteluihin. Osa jää yöksi joten mun jouluni alkaa joulupäivänä klo 12 kun kaikki ovat lähteneet.

On ihanaa saada olla yhdessä jouluna mutta voisivat joskus ajatella meitäkin, ikää heillä kuitenkin jo 31-40v.

Minkä verran osallistut jouluvalmisteluihin?

En ollenkaan, äiti tykkää tehdä asiat juuri omalla tavallaan eikä hyväksy apua, vaikka sitä on tarjottu.

---

Vietkö mennessäsi ruokia tai autatko ruuanlaitossa paikan päällä? Jälkien korjaamisessa?

En vie omia ruokia, äiti loukkaantuisi siitä. Saan auttaa jossain pikkuasioissa keittiössä ja korjaan ruoat pöydästä + laitan astiat pesukoneeseen. Muuten pätee tuo aiemman kohdan vastaus.

---

Ja kuinka isolla porukalla menet (puoliso, lapsia)?

Puolison kanssa kahdestaan.

---

Entä kuinka kauan viivyt?

Aaton, yöksi menemme kotiin.

Vierailija kirjoitti:

En mene. Nimittäin äitini 75vuotta ei oo järjestänyt joulua enää kymmeneen vuoteen. Ja silloinkin kun järjesti käytiin perheen kanssa muutama joulu siellä ja muuten laitettiin itse tai olimme mieheni veljen luona joulupöydässä.

Ei taida tämän kirjoittaja ymmärtää, että mielipidettä ei pyydetty niiltä, jotka eivät toimi otsikossa kuvatulla tavalla. Mutta mitä vaan kunhan pääsee AV:lla avautumaan, arkielämässä kun kukaan ei jaksa tyhjänjauhajaa kuunnella.....

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa ettei kenenkään ole pakko mennä. Saatte tehdä joulunakin kuten huvittaa.

Niin ei ole.   Mutta niin kauan kun vanhat vanhempani elävät ja asuvat kotona, haluamme sinne mennä.

Minä ja sisar perheinemme laitamme aattopäivänä kaikki ruuat ja katamme pöydän.

Viemme myös tiettyjä ruokatarvikkeita mukanamme.

Pääosan ovat vanhemmat jo ostaneet valmiiksi, isä käyttää aina äitiä kaupassa ja mukana ostoksilla.

Kinkku pistetään uuniin myöhään aatonaaton iltana, ja siellä se muhiin kypsäksi.

Minä siskoni valvotaan kinkku uunissa, ja hörpimme glögiä, ja jutellaan kaikkia asioita pitkin yötä.

Me lähdetään myöhään joulupäivän iltapäivällä ajelemaan kotiin.  Sisar miehineen jää vielä pariksi päiväksi.

Sillä tulee vielä aika, ettei enää ole vanhempien omakotitaloa, jonka pihalle sytytetään kauniit joululyhdyt ja kokoonnutaan viettämään yhdessä joulua.

Jos mennään appivanhemmille, viedään aina jotain ruokaa mukana, usein esim lohta, terriiniä, pateeta tms ja joskus myös kakkua. Autetaan ruokien laittelussa sen minkä pyytävät, mutta anoppi kyllä aika lailla tykkää itse huseerata keittiössä sekä jouluna että muulloinkin. Me ollaan yleensä siellä kaksi yötä, kaksi pientä lasta ja kaksi aikuista ja koira. Jos mennään äitini luokse, viedään jotain syömistä mennessä ja autetaan kyllä kattamisessa ym, ollaan joitain tunteja koska ei yöksi mahdu.

Äitini on tehnyt jo vuosia sitten selväksi, ettei halua minua eikä perhettäni kotiinsa jouluna eikä juuri muulloinkaan. Ollaan siis keskenämme kotona, eikä edes soitella vanhemmilleni. Lastamme varmasti välillä harmittaa tilanne, mutta parempi tämä ratkaisu kuin jouluinen riitely luonnevikaisen äitini kanssa.

Jos minulla olisi joku mukavampi ihminen äitinä, menisin mielelläni ja auttaisin toki kaikessa. Mutta näin tunnevammaiseksi kasvatettuna, en osaa oikein edes kaivata mitään jouluista lähimmäisenrakkautta ja olen mielummin oman perheeni kanssa koko joulun.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei vielä nuoriso perheineen ole tajunnut että meillekin olisi ihana lahja päästä joskus valmiiseen pöytään. Tänne tullaan ennen joulua tapaamaan sukulaisia pikkujoulubrunssille ja aattona klo 12 joulua viettämään. Suklaata, viiniä ja glögiä toki tuomisina mutta ei varsinaista osallistumista joulukustannuksiin/valmisteluihin. Osa jää yöksi joten mun jouluni alkaa joulupäivänä klo 12 kun kaikki ovat lähteneet.

On ihanaa saada olla yhdessä jouluna mutta voisivat joskus ajatella meitäkin, ikää heillä kuitenkin jo 31-40v.

Onko asia otettu puheeksi lasten kanssa? Eivät he ole ajatusten lukijoita. Me mentiin vuosia meidän isälle käymään kun ajattelin että isällä on hirveän kurjaa jos joutuu olemaan jouluna yksin. Yhtenä jouluna ei jostain syystä päästy ja pahoittelin kovasti. Isä sanoi että oikeastaan parempi, koska on aina halunnut lähteä jouluksi etelään, muttei pääse koska on pelännyt että meille lapsille tulee paha mieli.

Sen koommin ei ole menty isälleni jouluksi, vaan isä viettää joulut matkustelemassa. Tänä vuonna esim purjehtii Karibialla. Puhukaa lapsille, nekään eivät ole ajatusten lukijoita.