4v lapsi yksin kotona

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 10:14"][quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 08:29"]

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 17:50"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 16:08"] [quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 15:15"]Ekaluokkalaisen uskaltaisin hetkeksi jättää yksin, mutta en missään nimessä nukkuessa, vaan silloin että tietää missä olen ja milloin tulen. Ja että osaa tarvittaessa soittaa jos hätä tulee. Nelivuotiasta en ikipäivänä jättäisi yksin. [/quote] Hetkeksi? Tuon ikäisen pitäisi selvitä yksinään jo monta tuntia koulun jälkeen vanhempien ollessa töissä. [/quote] Jotkut ihmiset osaa järjestellä elämänsä niin ettei ekaluokkalaisen tarvi olla yksin koulun jälkeen monta tuntia. Eli ei, ekaluokkalaisen ei pidä selvitä yksinään. Sitä aletaan vasta harjoitella. [/quote] Jotkut osaa järjestellä? Miten osaaminen tähän liittyy? Kaikilla ei ole mahdollisuutta järjestellä joten on hyvä, että jo ennen kouluikää harjoitellaan yksin olemista. Kuka tahansa ekaluokkalainen kyllä selviää yksin jos on pakko ja monessa perheessä on. Mutta hei kiva jos teidän 7-vuotiaan ei tarvitse olla yksin. Se on kuitenkin eri asia kykenisikö hän siihen.

[/quote]

Kuten sanoin, homma on vaan järjestelykysymys. Riippuu ihan siitä onko vanhemmilla tahtoa vai ei. Joillakin ei ole ja se tarkoittaa sitten sitä että pieni lapsi on tuntikausia yksin kotona oman onnensa nojassa. Ja syynä vain ja ainoastaan se että vanhempia ei kiinnosta hoitaa lastensa asioita kuntoon. Sitten kehutaan kuinka meidän lapsi oli reipas. No, olihan se kun ei ollut muuta vaihtoehtoa. Kun te ette hoitaneet hommianne ja olleet vanhempia.
[/quote]
No voi sentään. Miten selität sen, että meidän tyttö olisi voinut koulun jälkeen mennä iltapäivähoitoon joka oli järjestetty eka sekä tokaluokkalaisille mutta hän halusi tulla kotiin? Melko reipas tyttö. :) Toki nämä 5-vuotiaaksi asti imetetyt lässylapset ovat asia erikseen mutta hekin pärjäisivät ellei ylisuojelevainen äiti olisi heitä pilannut tuollaisella höösäämisellä.

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 15:12"]

En ikinä jättäisi! 7 vuotiaan vasta voi jättää.

[/quote]

Lapset ovat erilaisia. Joitakin ei voi jättää edes vielä 7-vuotiaanakaan.

Oma tyttäremme pyysi 5-vuotiaana, että hänen ei tarvitsisi lähteä mukaan kauppaan. Sanoin, että se tarkoittaa hänen jäämistään yksin kotiin siksi aikaa. Kysyin, eikö häntä pelottaisi. Tyttö katsoi minua kummastuneen ja kysyi :"Täällä kotonako? Mikä täällä voisi pelottaa?" 

Sai sitten jäädä. Oli ikäistään kypsempi, erittäin rauhallinen tapaus ja kauppa oli lähellä. Poikaamme ei olisi olisi tullut mieleenkään jättää samanikäisenä yksin.

4-vuotiasta en jättäisi yksin. Koskaan ei voi olla, että ei herää. Jos herääkin, pelästyy varmasti yksinoloaan ja siitä voi jäädä trauma.

AP, eikö sinulla ole ketään naapuria, joka katsoisi lastasi lenkkeilysi ajan?

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 10:23"]

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 10:14"][quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 08:29"] [quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 17:50"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 16:08"] [quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 15:15"]Ekaluokkalaisen uskaltaisin hetkeksi jättää yksin, mutta en missään nimessä nukkuessa, vaan silloin että tietää missä olen ja milloin tulen. Ja että osaa tarvittaessa soittaa jos hätä tulee. Nelivuotiasta en ikipäivänä jättäisi yksin. [/quote] Hetkeksi? Tuon ikäisen pitäisi selvitä yksinään jo monta tuntia koulun jälkeen vanhempien ollessa töissä. [/quote] Jotkut ihmiset osaa järjestellä elämänsä niin ettei ekaluokkalaisen tarvi olla yksin koulun jälkeen monta tuntia. Eli ei, ekaluokkalaisen ei pidä selvitä yksinään. Sitä aletaan vasta harjoitella. [/quote] Jotkut osaa järjestellä? Miten osaaminen tähän liittyy? Kaikilla ei ole mahdollisuutta järjestellä joten on hyvä, että jo ennen kouluikää harjoitellaan yksin olemista. Kuka tahansa ekaluokkalainen kyllä selviää yksin jos on pakko ja monessa perheessä on. Mutta hei kiva jos teidän 7-vuotiaan ei tarvitse olla yksin. Se on kuitenkin eri asia kykenisikö hän siihen. [/quote] Kuten sanoin, homma on vaan järjestelykysymys. Riippuu ihan siitä onko vanhemmilla tahtoa vai ei. Joillakin ei ole ja se tarkoittaa sitten sitä että pieni lapsi on tuntikausia yksin kotona oman onnensa nojassa. Ja syynä vain ja ainoastaan se että vanhempia ei kiinnosta hoitaa lastensa asioita kuntoon. Sitten kehutaan kuinka meidän lapsi oli reipas. No, olihan se kun ei ollut muuta vaihtoehtoa. Kun te ette hoitaneet hommianne ja olleet vanhempia. [/quote] No voi sentään. Miten selität sen, että meidän tyttö olisi voinut koulun jälkeen mennä iltapäivähoitoon joka oli järjestetty eka sekä tokaluokkalaisille mutta hän halusi tulla kotiin? Melko reipas tyttö. :) Toki nämä 5-vuotiaaksi asti imetetyt lässylapset ovat asia erikseen mutta hekin pärjäisivät ellei ylisuojelevainen äiti olisi heitä pilannut tuollaisella höösäämisellä.

[/quote]

Lapsellasi on ilmeisesti ongelmia sosiaalisissa taidoissa ja siksi ei halunnut iltapäiväkerhoon. Tai on tajunnut että odotat häneltä reippautta ja toimii sen mukaan. 

Kumma juttu muuten että monissa muissa maissa lapsia ei saa jättää yksin alle 10v, mutta meillä Suomessa on oikein suositeltavaa alkaa karaista lasta tuntikausien yksinolemiseen melkeinpä heti tissinsyömisen loputtua. Vanhemmat jotka kuuntelee lastaan ja toimii tämän edun mukaisesti syyllistetään ja haukutaan hyysäreiksi. Muualla maailmassa te karaisijat olisitte käräjillä vastaamassa lapsen heittelillejätöstä, Suomessa se on kehuttavaa toimintaa. Kummasti meillä sitten tämä nuorempi ikäluokka (1970-luvulla syntyneistä alkaen) vetää psyykelääkeittä kouratolkulla jotta selviää elämästä. Olisko tällä mitään yhteyttä? Lapsi joka kasvaa turvattomissa oloissa kokee turvattomuutta myös aikuisena. Ja vetää siihen ahdistukseen lääkkeitä. Surullista.

Mulla kolme vuotias poika, jonka jätin kahdeksi minuutiksi kotiin, kun kävin hakemassa maitoa kaupasta (itseasiassa hieman alle kaksi minuuttia, otin aikaa). Oli aikainen aamu ja poika katseli sohvalla viltin alla telkkaria. Yhden maitopurkin hain. On hieman huono omatunto, mutta toisaalta, tunnen ja tiedän oman poikani, että tuossa ajassa ei kyllä olisi mitään sattunut. Pojalle kerroin, mihin menen ja sanoi, että joojoo.

Poika on myös jäänyt kotiin jo ties kuinka kauan, kun vien roskat. Siinä menee noin 10-20 sekuntia. Asutaan omakotitalossa. Tietysti poika jäänyt aina turvalliseen paikkaan jne.

Poika jää myös autoon, kun käyn tankkaamassa ja pikaisesti maksamassa sisällä. Joskus haluaa tulla mukaan ja saakin tulla mukaan. Kunhan asema sellainen, että ikkunasta näkee kaiken olevan OK.

4 vuotias oli omasta halustaan yksin sen 5min kun hain pesutuvasta kuivat pyykit. Asumme kerrostalossa ja samassa kerroksessa asuu tuttu lapsiperhe.

Ehkä olen hysteerinen mutta periaatteessa voisin vaikka liukastua ja kolauttaa pääni pyykinhakureissulla joten en olisi uskaltanut jättää ilman tietoa naapureiden kotona olosta. Toki voisin vaikka kaatua kotonakin ja olisin kahden lapsen kanssa.

Jos lapsi nukkuu niin en lähde minnekään. Olisi kamalaa jos lapsi herää ja tajuaa olevansa yksin. Meillä joskus herännyt eikä heti löytänyt minua (olin partsilla nysväämässä kesäkukkien kanssa). Lapsi hätääntyi parissa minuutissa ja meni vaatehuoneeseen itkemään. Tämän jälkeen olla käyty läpi että mitä pitää tehdä jos eksyy, jos ei näe tuttua aikuista jne. 

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 10:32"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 15:12"]

En ikinä jättäisi! 7 vuotiaan vasta voi jättää.

[/quote]

Lapset ovat erilaisia. Joitakin ei voi jättää edes vielä 7-vuotiaanakaan.

Oma tyttäremme pyysi 5-vuotiaana, että hänen ei tarvitsisi lähteä mukaan kauppaan. Sanoin, että se tarkoittaa hänen jäämistään yksin kotiin siksi aikaa. Kysyin, eikö häntä pelottaisi. Tyttö katsoi minua kummastuneen ja kysyi :"Täällä kotonako? Mikä täällä voisi pelottaa?" 

Sai sitten jäädä. Oli ikäistään kypsempi, erittäin rauhallinen tapaus ja kauppa oli lähellä. Poikaamme ei olisi olisi tullut mieleenkään jättää samanikäisenä yksin.

4-vuotiasta en jättäisi yksin. Koskaan ei voi olla, että ei herää. Jos herääkin, pelästyy varmasti yksinoloaan ja siitä voi jäädä trauma.

AP, eikö sinulla ole ketään naapuria, joka katsoisi lastasi lenkkeilysi ajan?
[/quote]
Miksi kysyit häneltä "eikö sinua pelottaisi?" Tämä on just tätä. Teit siis yksin kotona olemisesta pelottavaa. Lapsi ei siis ollut edes ajatellut sitä että kotona yksin olemisessa voisi olla jotakin pelottavaa. No onneksi tyttösi oli fiksumpi kuin sinä ja uskalsi silti jäädä.

Meillä on jätetty eskari-ikäinen yksinää kotiin 10-20 minuutiksi (kaupasta maitoa hakiessa tai kun hakenut miestä juna-asemalta tms.)

Nyt kun kuopus on 3,5 vuotta ja esikoinen 10 vuotta niin ollaan jätetty nämä keskenään kotiin katsomaan piirrettyjä tms. tuoksi samaksi ajaksi.

Koskaan ei jätetä yksin kotiin nukkumaan kumpaakaan. 10-vuotias saa toki olla kotona yksin useita tunteja. 

10-vuotias ei saa laittaa kaasuhellalla ruokaa ollessaan yksin, vain mikroa saa käyttää.
KUn lapset keskenään kotona, ei saa käyttää mitään terävää (saksia, veistä jne.) eikä käyttää kaasuhellaa.

4-vuotiasta en jättäisi yksin kotiin lainkaan.

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 10:36"][quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 10:23"]

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 10:14"][quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 08:29"] [quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 17:50"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 16:08"] [quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 15:15"]Ekaluokkalaisen uskaltaisin hetkeksi jättää yksin, mutta en missään nimessä nukkuessa, vaan silloin että tietää missä olen ja milloin tulen. Ja että osaa tarvittaessa soittaa jos hätä tulee. Nelivuotiasta en ikipäivänä jättäisi yksin. [/quote] Hetkeksi? Tuon ikäisen pitäisi selvitä yksinään jo monta tuntia koulun jälkeen vanhempien ollessa töissä. [/quote] Jotkut ihmiset osaa järjestellä elämänsä niin ettei ekaluokkalaisen tarvi olla yksin koulun jälkeen monta tuntia. Eli ei, ekaluokkalaisen ei pidä selvitä yksinään. Sitä aletaan vasta harjoitella. [/quote] Jotkut osaa järjestellä? Miten osaaminen tähän liittyy? Kaikilla ei ole mahdollisuutta järjestellä joten on hyvä, että jo ennen kouluikää harjoitellaan yksin olemista. Kuka tahansa ekaluokkalainen kyllä selviää yksin jos on pakko ja monessa perheessä on. Mutta hei kiva jos teidän 7-vuotiaan ei tarvitse olla yksin. Se on kuitenkin eri asia kykenisikö hän siihen. [/quote] Kuten sanoin, homma on vaan järjestelykysymys. Riippuu ihan siitä onko vanhemmilla tahtoa vai ei. Joillakin ei ole ja se tarkoittaa sitten sitä että pieni lapsi on tuntikausia yksin kotona oman onnensa nojassa. Ja syynä vain ja ainoastaan se että vanhempia ei kiinnosta hoitaa lastensa asioita kuntoon. Sitten kehutaan kuinka meidän lapsi oli reipas. No, olihan se kun ei ollut muuta vaihtoehtoa. Kun te ette hoitaneet hommianne ja olleet vanhempia. [/quote] No voi sentään. Miten selität sen, että meidän tyttö olisi voinut koulun jälkeen mennä iltapäivähoitoon joka oli järjestetty eka sekä tokaluokkalaisille mutta hän halusi tulla kotiin? Melko reipas tyttö. :) Toki nämä 5-vuotiaaksi asti imetetyt lässylapset ovat asia erikseen mutta hekin pärjäisivät ellei ylisuojelevainen äiti olisi heitä pilannut tuollaisella höösäämisellä.

[/quote]

Lapsellasi on ilmeisesti ongelmia sosiaalisissa taidoissa ja siksi ei halunnut iltapäiväkerhoon. Tai on tajunnut että odotat häneltä reippautta ja toimii sen mukaan. 

Kumma juttu muuten että monissa muissa maissa lapsia ei saa jättää yksin alle 10v, mutta meillä Suomessa on oikein suositeltavaa alkaa karaista lasta tuntikausien yksinolemiseen melkeinpä heti tissinsyömisen loputtua. Vanhemmat jotka kuuntelee lastaan ja toimii tämän edun mukaisesti syyllistetään ja haukutaan hyysäreiksi. Muualla maailmassa te karaisijat olisitte käräjillä vastaamassa lapsen heittelillejätöstä, Suomessa se on kehuttavaa toimintaa. Kummasti meillä sitten tämä nuorempi ikäluokka (1970-luvulla syntyneistä alkaen) vetää psyykelääkeittä kouratolkulla jotta selviää elämästä. Olisko tällä mitään yhteyttä? Lapsi joka kasvaa turvattomissa oloissa kokee turvattomuutta myös aikuisena. Ja vetää siihen ahdistukseen lääkkeitä. Surullista.
[/quote]
Voi hyvänenaika sentään. :D Et ole tosissasi? Lapseni voi oikein hyvin, ei ole minkäänlaisia ongelmia ilmennyt hänellä vaikka 7-vuotiaana halusi huom HALUSI olla kotona koulunjälkeen yksin. Nyt jo 12-vuotias. Toisin kuin sinun lapsellasi niitä ongelmia luultavasti tulee olemaan tuollaisen hyysäriäidin hoivissa. Voi lapsi parkaa. Varmaan nolottaa toista.

En jättäis 4 v. yksin kuin korkeintaan roskapussin ulosviennin ajaksi. Joskus harvoin 9, 8 ja 6 vuotiaat jäävät kolmistaan katsomaan tv:tä kun piipahdan lähikaupassa (max. 10 min.). Mutta ajatus siitä että menevät esim. ottamaan syömistä ja ruoka menee väärään kurkkuun eikä aikuinen ole paikalla, tai jos itselle sattuu jotakin kotimatkalla eikä kukaan tiedä että kotona on lapsi yksin, pelottaa sen verran että mielummin otan kaikki tai nuorimman mukaani tai sitten jätän menemisen myöhemmäksi kun mies on kotona.

Eilen lueskelin ketjua jossa kysyttiin milloin minkäkin ikäisen lapsen voi jättää tekemään sitä tai tätä/minkäkäisen antaisi olla tyttöystävällään yötä jne.

Järkytyin kun isoin osa vastaajista ilmoitti voivansa jo 5 vuotiaan jättää pihaan valvomatta leikkimään.

Meillä ikäistään huomattavasti järjellisesti edellä oleva 5 vuotias tyttö enkä todellakaan jätä pihalle leikkimään valvomatta! Tuon ikäisen katoamiseen ei mene kuin se 30 sekuntia ja jos lähdet etsimään eri suuntaan kuin minne lapsi on lähtenyt, kasvaa välimatkanne huomaamatta ja lapsi voi ehtiä vaikka mihin.

Jollemme miehen kanssa jaksa ulkoilla, lapsi pysyy sisällä.

Ei, en pyyhi 15 vuotiaan esikoisen pyllyä mutta minusta ihan terve järjenkäyttö on sallittua.

Kauppareissun ajaksi jätän 15 vuotiaan sisaruksen joskus vahtimaan tuota 5 vuotiasta tai siksi aikaa että kusetan pikaisesti koirat.

En todellakaan jättäisi yksin lenkkini ajaksi. Harrastan liikuntaa sen 6 x viikossa. Jollei mies tai mummo tai naapuri tai kaveri voi vahtia lasta, jumppaan kotona tai nostelen kahvakuulaa.

En jättäisi neljävuotiasta yksin ollenkaan, edes koiralenkin ajaksi. Meillä yksinoloa harjoiteltiin n. 7-v alkaen, mutta silloinkin n. 15-20 minuuttia kerrallaan. Lapsi oli ip-kerhossa 1.-2. luokat, josta haettiin kotiin. Kolmannellakaan luokalla ei vielä juurikaan ollut koulun jälkeen yksin, koska tulemme kotiin vasta viiden maissa ja mielestäni 5 tuntia on vielä 9-vuotiaallekin liian pitkä aika. Meillä onneksi mummo lähellä, joten meni sinne 3 päivänä viikossa (lyhyimmät päivät), kerran viikossa harrastuskerhoon ja kerran viikossa kaverin (vuoden vanhempi)  kanssa kanssa vuorotellen meillä tai kaverin kotona. Vasta nelosella yksin kotona koulun jälkeen parina päivänä viikossa. Suomessa jätetään ihan liian pieniä lapsia yksin.

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 10:36"]

Lapsellasi on ilmeisesti ongelmia sosiaalisissa taidoissa ja siksi ei halunnut iltapäiväkerhoon. Tai on tajunnut että odotat häneltä reippautta ja toimii sen mukaan. 

-- Vanhemmat jotka kuuntelee lastaan ja toimii tämän edun mukaisesti syyllistetään ja haukutaan hyysäreiksi. -- Kummasti meillä sitten tämä nuorempi ikäluokka (1970-luvulla syntyneistä alkaen) vetää psyykelääkeittä kouratolkulla jotta selviää elämästä. Olisko tällä mitään yhteyttä? Lapsi joka kasvaa turvattomissa oloissa kokee turvattomuutta myös aikuisena. Ja vetää siihen ahdistukseen lääkkeitä. Surullista.

[/quote]

Miksi oletat, että ihmiset, jotka jättävät lapsensa yksin ajaksi X, eivät kuuntelisi lastaan tai toimi tämän edun mukaisesti? Aika vahvasti teet päätelmän lapsesta, jota et tunne. On mielestäni melko törkeää mollata lasta, että hänellä olisi ongelmia sosiaalisissa taidoissa tai että lapsella on vahva miellyttämisen halu. Itsekin jäin tuon ikäisenä kotiin ihan mielelläni yksin. Vika ei ollut sosiaalisissa taidoissani tai miellyttämisen halussani, vaan ihan yksinkertaisesti siinä, että nautin jo tuolloin yksinolostani - ja nautin vielä aikuisenakin.

Uskoisin myös, että turvaton olo lapselle tulee ihan jostain muusta, kuin siitä, että hänet jätetään yksin kotiin. Esimerkiksi oma lapseni ei hätääntyisi siitä, että hän heräisi ja olisi yksin. Olen sitä tietysti itsekin ihmetellyt, mutta ymmärtänyt, että koti on hänelle itsessään jo turvapaikka, jossa ei tarvitse hätääntyä.
Yleensä puhutaan, että vanhemmat kyllä voi joustaa tilanteessa, kuin tilanteessa. Mutta tosi asia on, että kun oma lapseni on 7-vuotias, joutuu hän koulun jälkeen menemään joko iltapäiväkerhoon, jos sellaista edes järjestetään, tai olemaan yksin kotona kello viiteen asti. Työni yksinkertaisesti vain on sellaista, että sitä tehdään klo 8-16 + työmatkat, eikä mahdollisuutta lyhyempään työpäivään tai edes siihen, että voisin kotona tehdä töitä.

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 10:55"]

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 10:36"]

Lapsellasi on ilmeisesti ongelmia sosiaalisissa taidoissa ja siksi ei halunnut iltapäiväkerhoon. Tai on tajunnut että odotat häneltä reippautta ja toimii sen mukaan. 

-- Vanhemmat jotka kuuntelee lastaan ja toimii tämän edun mukaisesti syyllistetään ja haukutaan hyysäreiksi. -- Kummasti meillä sitten tämä nuorempi ikäluokka (1970-luvulla syntyneistä alkaen) vetää psyykelääkeittä kouratolkulla jotta selviää elämästä. Olisko tällä mitään yhteyttä? Lapsi joka kasvaa turvattomissa oloissa kokee turvattomuutta myös aikuisena. Ja vetää siihen ahdistukseen lääkkeitä. Surullista.

[/quote]

Miksi oletat, että ihmiset, jotka jättävät lapsensa yksin ajaksi X, eivät kuuntelisi lastaan tai toimi tämän edun mukaisesti? Aika vahvasti teet päätelmän lapsesta, jota et tunne. On mielestäni melko törkeää mollata lasta, että hänellä olisi ongelmia sosiaalisissa taidoissa tai että lapsella on vahva miellyttämisen halu. Itsekin jäin tuon ikäisenä kotiin ihan mielelläni yksin. Vika ei ollut sosiaalisissa taidoissani tai miellyttämisen halussani, vaan ihan yksinkertaisesti siinä, että nautin jo tuolloin yksinolostani - ja nautin vielä aikuisenakin.

Uskoisin myös, että turvaton olo lapselle tulee ihan jostain muusta, kuin siitä, että hänet jätetään yksin kotiin. Esimerkiksi oma lapseni ei hätääntyisi siitä, että hän heräisi ja olisi yksin. Olen sitä tietysti itsekin ihmetellyt, mutta ymmärtänyt, että koti on hänelle itsessään jo turvapaikka, jossa ei tarvitse hätääntyä.
Yleensä puhutaan, että vanhemmat kyllä voi joustaa tilanteessa, kuin tilanteessa. Mutta tosi asia on, että kun oma lapseni on 7-vuotias, joutuu hän koulun jälkeen menemään joko iltapäiväkerhoon, jos sellaista edes järjestetään, tai olemaan yksin kotona kello viiteen asti. Työni yksinkertaisesti vain on sellaista, että sitä tehdään klo 8-16 + työmatkat, eikä mahdollisuutta lyhyempään työpäivään tai edes siihen, että voisin kotona tehdä töitä.

[/quote]

Itseasiassa sinulla on mahdollisuus (ja oikeus) tehdä lyhennettyä työaikaa (6 h) siihen asti kunnes lapsesi lopettaa toisen luokan. Tähän on työnantajan pakko suostua.

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 13:31"]

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 10:55"]

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 10:36"]

Lapsellasi on ilmeisesti ongelmia sosiaalisissa taidoissa ja siksi ei halunnut iltapäiväkerhoon. Tai on tajunnut että odotat häneltä reippautta ja toimii sen mukaan. 

-- Vanhemmat jotka kuuntelee lastaan ja toimii tämän edun mukaisesti syyllistetään ja haukutaan hyysäreiksi. -- Kummasti meillä sitten tämä nuorempi ikäluokka (1970-luvulla syntyneistä alkaen) vetää psyykelääkeittä kouratolkulla jotta selviää elämästä. Olisko tällä mitään yhteyttä? Lapsi joka kasvaa turvattomissa oloissa kokee turvattomuutta myös aikuisena. Ja vetää siihen ahdistukseen lääkkeitä. Surullista.

[/quote]

Miksi oletat, että ihmiset, jotka jättävät lapsensa yksin ajaksi X, eivät kuuntelisi lastaan tai toimi tämän edun mukaisesti? Aika vahvasti teet päätelmän lapsesta, jota et tunne. On mielestäni melko törkeää mollata lasta, että hänellä olisi ongelmia sosiaalisissa taidoissa tai että lapsella on vahva miellyttämisen halu. Itsekin jäin tuon ikäisenä kotiin ihan mielelläni yksin. Vika ei ollut sosiaalisissa taidoissani tai miellyttämisen halussani, vaan ihan yksinkertaisesti siinä, että nautin jo tuolloin yksinolostani - ja nautin vielä aikuisenakin.

Uskoisin myös, että turvaton olo lapselle tulee ihan jostain muusta, kuin siitä, että hänet jätetään yksin kotiin. Esimerkiksi oma lapseni ei hätääntyisi siitä, että hän heräisi ja olisi yksin. Olen sitä tietysti itsekin ihmetellyt, mutta ymmärtänyt, että koti on hänelle itsessään jo turvapaikka, jossa ei tarvitse hätääntyä.
Yleensä puhutaan, että vanhemmat kyllä voi joustaa tilanteessa, kuin tilanteessa. Mutta tosi asia on, että kun oma lapseni on 7-vuotias, joutuu hän koulun jälkeen menemään joko iltapäiväkerhoon, jos sellaista edes järjestetään, tai olemaan yksin kotona kello viiteen asti. Työni yksinkertaisesti vain on sellaista, että sitä tehdään klo 8-16 + työmatkat, eikä mahdollisuutta lyhyempään työpäivään tai edes siihen, että voisin kotona tehdä töitä.

[/quote]

Itseasiassa sinulla on mahdollisuus (ja oikeus) tehdä lyhennettyä työaikaa (6 h) siihen asti kunnes lapsesi lopettaa toisen luokan. Tähän on työnantajan pakko suostua.

[/quote]

Jos haluaa jättää laskut maksamatta. Kyllä minäkin haluaisin tehdä lyhyempää päivää, mutta kas, työnantaja ei anna samaa palkkaa kuin täyspäiväisellä .

Minä en jättäisi missään nimessä. Meillä on harjoiteltu yksinoloa n 7-vuotiaana, kun on osattu soittaa puhelimella tarv.apua jne. Ja ip-kerhossa tai isomman sisaruksen kanssa on ekaluokkalainen viettänyt vielä iltapäivät. Nelivuotias on ihan liian pieni jäämään yksin kotiin missään tilanteessa. Eikä tätä muuta se tosiseikka että minullakin oli lapsena avain kaulassa, vietin iltoja yksin jo kuusivuotiaana ja öitäkin ekaluokalla jne. Eikä ollut kännyköitä tai tuttuja naapureita. Lapsi on lapsi ja pitäisi saada ollakin!

Alle 10 vuotiasta ei SAA jättää yksin nukkumaan. Ilmoitus lastensuojeluviranomaisille!

ton ikäsen jättäisin vaan siksi aikaa yksin kun vien roskat ja silloinkin usein on jompi kumpi sisaruksista paikalla

Vierailija kirjoitti:

Meillä 5-vuotias jää nukkumaan aamulla siksi aikaa kun käytän koiran ulkona. Hän tietää että jos herää ja mua ei näy olen koiran kanssa ulkona ja tulen ihan pian. En tee aamulla pitkää lenkkiä silloin kun joudun jättämään yksin. Helpompaa näin kun repiä niin aikaisin ylös ja tapella vaatteet päälle ja ottaa mukaan.

Mun mielestä ihan ok. Ei ole pakko tehdä elämää vaikeammaksi vain sen takia, että toisten mielestä näin ei voi tehdä. Itse oman perheensä ja lapset tuntee!

4v lapsen käytös ei ole ennalta-arvattavaa vaikka vanhempi niin luulisi. Nämä "ei se ikinä herää" tai "samassa asennossa katsoo ohjelmaa kun palaan" ovat niin nähty! Kaverini jätti 4veen katsomaan padia ja sen jälkeen etsittiin poliisien kanssa pitkin pihapiiriä minne oli hävinnyt (oli ollut "tylsää niin lähdin etsimään äitiä"). Tämä kaveri löytyi, toinen lapsi vastaavassa tapauksessa taas taas hukkui lähilampeen.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 16:08"]

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 15:15"]Ekaluokkalaisen uskaltaisin hetkeksi jättää yksin, mutta en missään nimessä nukkuessa, vaan silloin että tietää missä olen ja milloin tulen. Ja että osaa tarvittaessa soittaa jos hätä tulee. Nelivuotiasta en ikipäivänä jättäisi yksin.

Hetkeksi? Tuon ikäisen pitäisi selvitä yksinään jo monta tuntia koulun jälkeen vanhempien ollessa töissä.

Jotkut ihmiset osaa järjestellä elämänsä niin ettei ekaluokkalaisen tarvi olla yksin koulun jälkeen monta tuntia. Eli ei, ekaluokkalaisen ei pidä selvitä yksinään. Sitä aletaan vasta harjoitella.

Se on paha järjestellä, koska jos pomo sanoo että olet töissä tähän ja tähän aikaan, se on niin. Mekin oltii sisarusten kanssa monta tuntia yksin kotona, minä 9, veli 6, sisko 4. Ei sukulaisia lähellä. Vanhempien on vaan pakko käydä töissä silloin kun pomo käskee. Muuten voi lähteä duuni.