anoppi soitti ja haukkui minut

Mulle kävi niin että koko miehen suku hylkäs mut ja hänen ukkinsa nöyryytti mua julkisesti fecebookissa että miehen exä olisi kuulema parempi miniä. En ole sen koommin enää väleissä ollut ja raskasta on kun lapsella on vielä välit isovanhempiinsa niin esim synttärit on aika karmeita päiviä

Ihan hirveitä sukulaisia teillä. Kyllä tuossa puolison pitäisi puolustaa, oli asia miten tahansa.

M42

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:05"]Ihan hirveitä sukulaisia teillä. Kyllä tuossa puolison pitäisi puolustaa, oli asia miten tahansa.

M42
[/quote]
Tiedän mutta kun ei niin ei. Joskus tulee turhautunut olo kun kukaan ei puolusta
Numero 5

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:06"]

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:05"]Ihan hirveitä sukulaisia teillä. Kyllä tuossa puolison pitäisi puolustaa, oli asia miten tahansa. M42 [/quote] Tiedän mutta kun ei niin ei. Joskus tulee turhautunut olo kun kukaan ei puolusta Numero 5

[/quote]

Minä en katselisi miestä joka ei puolusta. Meillä mies katkaisi välit äitiinsä ja siskoonsa kun kohtelivat minua toistuvasti törkeästi ja haukkuivat ja anoppi vaati pieniä lapsia yökylään, tai hän ei ole enää mummi...

Nyt anoppi itkee joka paikassa kuinka ilkeä miniä kieltää näkemästä lapsenlapsia. On pyytänyt, jos saisi tavata lapsia, mutta entä siinä vaiheessa kun alkaa taas kiristämään mummiudellaan joko meitä saati lapsia, tai kohtelee minua lasten nähden kuin roskaa, puhuu paskaa selän takana jne. Onneksi lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät tule muistamaan mummiaan. Tavatkoon häntä sitten paljon isompina jos haluavat. Pahaa hänestä ei lasten kuullen puhuta, jos joskus kysyvät sanotaan että mummi kyllä rakastaa, mutta on liian sairas että voisi tavata. Hänellä on paljon diagnosoituja (ja myös diagnosoimattomia, minun mielestäni,mutten toki ole ammattilainen) mt-ongelmia.

Vaikeata tilanteita nämä anoppiongelmat, mutta kaikkea ei tarvitse sietää ja lapsia on suojeltava joskus jopa sukulaisilta. 

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:32"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:06"]

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:05"]Ihan hirveitä sukulaisia teillä. Kyllä tuossa puolison pitäisi puolustaa, oli asia miten tahansa. M42 [/quote] Tiedän mutta kun ei niin ei. Joskus tulee turhautunut olo kun kukaan ei puolusta Numero 5

[/quote]

Minä en katselisi miestä joka ei puolusta. Meillä mies katkaisi välit äitiinsä ja siskoonsa kun kohtelivat minua toistuvasti törkeästi ja haukkuivat ja anoppi vaati pieniä lapsia yökylään, tai hän ei ole enää mummi...

Nyt anoppi itkee joka paikassa kuinka ilkeä miniä kieltää näkemästä lapsenlapsia. On pyytänyt, jos saisi tavata lapsia, mutta entä siinä vaiheessa kun alkaa taas kiristämään mummiudellaan joko meitä saati lapsia, tai kohtelee minua lasten nähden kuin roskaa, puhuu paskaa selän takana jne. Onneksi lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät tule muistamaan mummiaan. Tavatkoon häntä sitten paljon isompina jos haluavat. Pahaa hänestä ei lasten kuullen puhuta, jos joskus kysyvät sanotaan että mummi kyllä rakastaa, mutta on liian sairas että voisi tavata. Hänellä on paljon diagnosoituja (ja myös diagnosoimattomia, minun mielestäni,mutten toki ole ammattilainen) mt-ongelmia.

Vaikeata tilanteita nämä anoppiongelmat, mutta kaikkea ei tarvitse sietää ja lapsia on suojeltava joskus jopa sukulaisilta. 
[/quote]
Itse en ole ollenkaan vanhempien kanssa väleissä koska lapsuudessani oli alkoholisti perhe ja en luota heihin niin mies ei halua että lapsella ei olisi ollenkaan isovanhempia mutta itse olen sitä mieltä että se ei lapselle ole vahingoksi sen enempää kuin että onko sisaruksia vai ei.
Numero 5

Oletko miettinyt mikä motivoi anopin soittamaan. Todennäköisesti miehesi on ruikuttanut äidilleen kotitöistä ja tähdentänyt kuinka ahkera hän on, ja kuinka surkean laiska akka sillä on...

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:35"]

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:32"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:06"] [quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:05"]Ihan hirveitä sukulaisia teillä. Kyllä tuossa puolison pitäisi puolustaa, oli asia miten tahansa. M42 [/quote] Tiedän mutta kun ei niin ei. Joskus tulee turhautunut olo kun kukaan ei puolusta Numero 5 [/quote]   Minä en katselisi miestä joka ei puolusta. Meillä mies katkaisi välit äitiinsä ja siskoonsa kun kohtelivat minua toistuvasti törkeästi ja haukkuivat ja anoppi vaati pieniä lapsia yökylään, tai hän ei ole enää mummi... Nyt anoppi itkee joka paikassa kuinka ilkeä miniä kieltää näkemästä lapsenlapsia. On pyytänyt, jos saisi tavata lapsia, mutta entä siinä vaiheessa kun alkaa taas kiristämään mummiudellaan joko meitä saati lapsia, tai kohtelee minua lasten nähden kuin roskaa, puhuu paskaa selän takana jne. Onneksi lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät tule muistamaan mummiaan. Tavatkoon häntä sitten paljon isompina jos haluavat. Pahaa hänestä ei lasten kuullen puhuta, jos joskus kysyvät sanotaan että mummi kyllä rakastaa, mutta on liian sairas että voisi tavata. Hänellä on paljon diagnosoituja (ja myös diagnosoimattomia, minun mielestäni,mutten toki ole ammattilainen) mt-ongelmia. Vaikeata tilanteita nämä anoppiongelmat, mutta kaikkea ei tarvitse sietää ja lapsia on suojeltava joskus jopa sukulaisilta.  [/quote] Itse en ole ollenkaan vanhempien kanssa väleissä koska lapsuudessani oli alkoholisti perhe ja en luota heihin niin mies ei halua että lapsella ei olisi ollenkaan isovanhempia mutta itse olen sitä mieltä että se ei lapselle ole vahingoksi sen enempää kuin että onko sisaruksia vai ei. Numero 5

[/quote]

Meillä on onneksi minun vanhempani, jotka osallistuvat aktiivisesti lastenlastensa elämään. Tämä oli osasyy anopin raivoon... 

Minä olen myös sitä mieltä, että ei isovanhempia on parempi kuin surkeat ja haitalliset isovanhemmat. Toki ihanne olisi, että lapsella olisi iso turvaverkko taustalla, mutta aina ei elämä onnistu niin.

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:46"]

Oletko miettinyt mikä motivoi anopin soittamaan. Todennäköisesti miehesi on ruikuttanut äidilleen kotitöistä ja tähdentänyt kuinka ahkera hän on, ja kuinka surkean laiska akka sillä on...

[/quote]

Mahdollista, mutta meillä ainakin anoppi valitti äidilleni, kuinka mieheni joutuu tekemään kaiken ja minä vain laiskottelen. Tämä siis iltapäivällä, kun aamupäivällä olin kertonut hänelle mieheni tehneen lapsille lounaan...

t. Ei-ap

Aina kun näitä lukee niin olen niin onnellinen että minulla on ihana ja kaikkein tärkeintä täysijärkinen anoppi! Jos vaan onnistuu ap niin anna mennä toisesta korvasta ulos, ei taida olla kaikki muumit laaksossa sun anopilla. Ikävää on kyllä kun lapsetkin joutuu kärsiä. :(

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:57"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:35"]

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:32"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:06"] [quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 08:05"]Ihan hirveitä sukulaisia teillä. Kyllä tuossa puolison pitäisi puolustaa, oli asia miten tahansa. M42 [/quote] Tiedän mutta kun ei niin ei. Joskus tulee turhautunut olo kun kukaan ei puolusta Numero 5 [/quote]   Minä en katselisi miestä joka ei puolusta. Meillä mies katkaisi välit äitiinsä ja siskoonsa kun kohtelivat minua toistuvasti törkeästi ja haukkuivat ja anoppi vaati pieniä lapsia yökylään, tai hän ei ole enää mummi... Nyt anoppi itkee joka paikassa kuinka ilkeä miniä kieltää näkemästä lapsenlapsia. On pyytänyt, jos saisi tavata lapsia, mutta entä siinä vaiheessa kun alkaa taas kiristämään mummiudellaan joko meitä saati lapsia, tai kohtelee minua lasten nähden kuin roskaa, puhuu paskaa selän takana jne. Onneksi lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät tule muistamaan mummiaan. Tavatkoon häntä sitten paljon isompina jos haluavat. Pahaa hänestä ei lasten kuullen puhuta, jos joskus kysyvät sanotaan että mummi kyllä rakastaa, mutta on liian sairas että voisi tavata. Hänellä on paljon diagnosoituja (ja myös diagnosoimattomia, minun mielestäni,mutten toki ole ammattilainen) mt-ongelmia. Vaikeata tilanteita nämä anoppiongelmat, mutta kaikkea ei tarvitse sietää ja lapsia on suojeltava joskus jopa sukulaisilta.  [/quote] Itse en ole ollenkaan vanhempien kanssa väleissä koska lapsuudessani oli alkoholisti perhe ja en luota heihin niin mies ei halua että lapsella ei olisi ollenkaan isovanhempia mutta itse olen sitä mieltä että se ei lapselle ole vahingoksi sen enempää kuin että onko sisaruksia vai ei. Numero 5

[/quote]

Meillä on onneksi minun vanhempani, jotka osallistuvat aktiivisesti lastenlastensa elämään. Tämä oli osasyy anopin raivoon... 

Minä olen myös sitä mieltä, että ei isovanhempia on parempi kuin surkeat ja haitalliset isovanhemmat. Toki ihanne olisi, että lapsella olisi iso turvaverkko taustalla, mutta aina ei elämä onnistu niin.
[/quote]
Samaa mieltä olen minäkin että aina ei mene niinkuin haluaa mutta asian kanssa on opittava elämään. Mies haluaa vapaa iltoja että voi viedä pojan vanhemmilleen mutta ei ymmärrä sitä että otan mieluummin rauhan itelleni kuin ne vapaa illat koska minä romahan tähän taakkaan vielä joskus
Numero 5

Mistä anoppi tietää teidän kotityöjakonne? Ei meillä kukaan ulkopuolinen tiedä, kuka laittaa ruuat tai kuka siivoaa, joten missä se on se alkuperäinen syyllinen, joka asian otti esille? Ettei vain mies olisi äidilleen maininnut, että sinulle töiden jakaminen on sitä, että mies  tekee.

Mistä noita hirviöanoppeja riittää? Onneksi oma anoppi (ei vielä virallisesti) opettanut poikansa erittäin siistiksi, joka tosin hieman ärsyttää sillä välillä valittaa minulle pikku jutuista.

Vaimoja saa uusia, mutta on vain yksi äiti. Ette te varmaankaan halua, että teidän poikanne kuuntelee jotain kantturaa eikä omaa äitiä? :)

Et sitten tullut maininneeksi anopille, että hänen pitäisi olla ylpeä kasvatustuloksestaan, kun pojasta ei tullutkaan laiskaa vätystä.ö

Olisimmekohan me tulevat anopit sitten aikanamme vähän viisaampia? Olen kurkkuani myöten täynnä näitä tarinoita äideistä, jotka eivät yksinkertaisesti osaa päästää lastaan elämään itsenäistä elämää, vaan näkevät tarpeelliseksi käydä siivoskelemassa, kokkailemassa ja hoitamassa askareita omalle kullanmurulleen, ja sitten lopun aikaa pitävät lukua, että lapsen puoliso sitten varmasti tekee kaiken ja vielä enemmän heidän rakkaan kullanmurunsa eteen ja täyttävät äidin laatukriteerit. Miksi me naiset käyttäydymme näin? Miksi emme osaa luottaa siihen, että se aikuinen lapsi osaa kyllä ihan itse siivota kotinsa ja kokata ruokansa?

Minulla on myös tällainen anoppi, ja hänen kanssaan tästä aiheesta on omat taistelut käyty. Ja ihan ne samat valituksenaiheet täälläkin: minä vain "makaan kotona" tekemättä mitään, kun miesparka "raataa" töissä (huomatkaa! Lyön vetoa, että nuo sanat on jokainen samasta asiasta kärsinyt kuullut!). Ja mikäli en itse ymmärrä siivota, hän tulee ja siivoaa sitten itse... meidän kotimme. Ja kun teimme säännöt selviksi, anoppi otti asenteen "My way or highway". Hän ei siis ole syystä tai toisesta enää lainkaan käynyt meillä kylässä, ja vierailutkin tapahtuvat yleensä ainoastaan poikansa kanssa ilman minua. Harmillista, että näin on, mutta toisaalta: minä en pidemmän päälle olisi jaksanut sitä, että kodin ulkopuolinen ihminen tulee omin avaimin haluamiinsa kellonaikoihin laatimaan minulle kodin askareet ja varmistelee, että pidän varmasti hänen pojastaan tarpeeksi hyvää huolta. 

Omat vanhempani eivät tätä tee, eivät minulle eivätkä miehelleni. Eli olen ihan itse joutunut siivoamaan asuntoni ja tekemään ruokani, ja kylästä he lähtevät vieraina, ilman tiskaamisia ja puolestani siivoamisia. Ja hyvä niin: pitäähän aikuisen osata elää aikuisen ihmisen elämää. Niin tyttärien kuin poikienkin.

Kerro anopille, että voi hakea poikansa turvaan. Pitää kodissaan, kuin herran kukkarossa, hotellissa täysihoidossa. Kyllähän se mies pilalle menee, jos perheensä eteen jotakin tekee ;)

Mäkin veikkaan, että mies on mennyt ruikuttamaan... Eihän se anoppi muuten tietäisi? Työttömien sopiikin tehdä kotityöt jos puoliso töissä. Huhhuh.

Mulla meni olkapää kun lapsi oli vuoden ikäinen. Mies kävi koulussa 9 tuntia päivässä matkat mukaan lukien ja olin yksikätisenä lapsen kanssa kotona ja sain iltaisin pahoja ahdistuskohtauksia kun mietin seuraavaa päivää. Mies pyysi äidiltään hoito-apua niin anopin vastaus oli "et sinä voi kaikkea vastuuta aina ottaa" tarkotti tämän miehelleni. Apua ei saatu ja mies kävi koulussa ja minä yksikätisenä kotona niin kauan että paranin. Eli mieshän se kaiken hoiti anopin mielestä

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 07:54"]

Olen kuulema itsekeskeinen, laiska, en kelpaa äidiksi, paha ihminen ja idiootti. Ja miksi? Koska hänen poikansa joutuu tekemään kotitöitä! Mies on siis tällä hetkellä työtön, minä käyn töissä, lapset kouluikäisiä. Anopin mielestä minun tulisi töiden jälkeen siivota, tehdä ruokaa, pestä pyykkiä.. Meillä mies tekee nuo päivän aikana kun minä olen töissä, se tekee minusta kuulemma kelvottoman äidin..

[/quote]

Päivän anoppiknoppi. Odotan appianekdoottia.

No jotkut näistä mummoista lukee rivien välistä perhetilanteita. Jos kerrot ilahtuneena anopille, että mies on taitava laittamaan ruokaa x, anoppi kokee kehusi negatiivisena ja kääntää sen tähän mies joutuu-muottiin. Tai hän utelee hyväntahtoisen oloisena päivämme kulkua kerätäkseen faktaa: siellä kullannuppua riistetään mitä ehditään. Ei tarvi miehen marista edes ja tarkkana saa olla kertomuksissa.