Miten toimia kun lapsi saa kaupassa huutoraivarin?

Sanoisin että ei, karkkia ei nyt osteta. Ja jos ei lopeta huutamista niin lähdetään kaupasta pihalle ja kotia. Ja myös tekisin niin, ihan rauhallisesti tenava kainaloon ja ulos. Kun muksu olisi rauhoittunut (jossakin vaiheessa) kertoisin että joka kerta kun saa raivarit, toimitaan samalla tavalla eli lähdetään kaupasta pois.

Ei lapseni ole koskaan tehnyt niin, mutta jos mukana olisi myös toinen vanhempi, niin saisi lähteä autoon odottamaan. Yksin jos olisin, niin nappaisin kainaloon ja menisin kassan kautta autolle. Seuraavan herkkupäivän joutaisi sitten perua käytöksen takia, niin jospa jatkossa osaisi käyttäytyä.

No,etukäteen ENNENKUIN lähdette kauppaan,sanot että ostatte nämä ja nämä ja nämä mutta EI KARKKIA,sitten joskus että hei,ostetaankin karkkia tänään...ei ollut ikinä ongelmia...samallai leluhyllyillä,mennään katsomaan leluja,muttei osteta tällä kertaa

Yksi varoitus, että jos huuto ei lopu, lähdetään pois. Jos jatkuu, lapsi kainaloon ja ulos. Ostoskärryn voi jättää siihen käytävälle. Yleensä tarvitsee tehdä vain kerran. En ole vielä tavannut lasta, joka ei seuraavalla kerralla uskoisi varoitusta.

Paiskaa itse maahan, ala kirkua ja potkia.

Helpointa on käydä kaupassa niin, että ei koskaan osta karkkia eikä mene karkkihyllyn luokse. Jos joku meille karkkia tuo, sitä saa lapset vapaasti syödä, mutta toistaiseksi ei ole hoksanneet, että sitä saa lähimarketistakin. Lapset on 2v ja 4v.

Hirveän tärkeää olisi ymmärtää, että se itkupotkuraivari ei ole manipulointia vaan kehittymättömyyttä. Lapsi ei pysty käsittelemään sitä, että hänen iso tahtonsa ei toimi.

Minulla on ollut kolme täsmälleen samoin kasvatettua lasta. Kukaan ei ole saanut karkkia ostosreissuilla. Kaksi ei saanut itkupotkuraivareita kaupassa, yksi sai lukemattomia kertoja.

Eli tärkeää on muistaa, että se raivari ei ole sinun vikasi eikä lapsen vika. Voit kantaa lapsen autoon tai tehdä ostokset loppuun, sen mukaan mitkä ovat käytettävissä olevat aikuisresurssit ja mikä siinä tilanteessa helpointa on.

Voit toki myös ostaa namia. Itse en sitä koskaan tehnyt, mutta en usko että sekään lasta peruuttamattomasti pilaa.

Vierailija kirjoitti:

Yksi varoitus, että jos huuto ei lopu, lähdetään pois. Jos jatkuu, lapsi kainaloon ja ulos. Ostoskärryn voi jättää siihen käytävälle. Yleensä tarvitsee tehdä vain kerran. En ole vielä tavannut lasta, joka ei seuraavalla kerralla uskoisi varoitusta.

Aika helppoja lapsia olet siis tavannut.

-9.

Tärkein asia: vie lapsi pois kaupasta.

Vierailija kirjoitti:

Paiskaa itse maahan, ala kirkua ja potkia.

Tää on kuulemma hyvä keino. :D Olen nähnyt kun siististi pukeutunut nelikymppinen mies on heittäytynyt karkkihyllyllä maahan ja alkanut huutokarjua että haluaa karkkia.

Lapsi hiljeni kyllä heti ja tuijotti isäänsä järkyttyneenä. :D

Vaatii vaan aikamoisen pokan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paiskaa itse maahan, ala kirkua ja potkia.

Tää on kuulemma hyvä keino. :D Olen nähnyt kun siististi pukeutunut nelikymppinen mies on heittäytynyt karkkihyllyllä maahan ja alkanut huutokarjua että haluaa karkkia.

Lapsi hiljeni kyllä heti ja tuijotti isäänsä järkyttyneenä. :D

Vaatii vaan aikamoisen pokan.

Jep se vaatii pokkaa mutta myös toimii. 

Vierailija kirjoitti:

Puuttukaa näihin, mä en raskaan duunipäivän jälkeen jaksaisi kuunnella äpärien kiljuntaa ja kirkumista. 

Onpas siinä lapsirakas ihminen.

Lapsi ei koskaan saanut huutoraivaria kaupassa. Ja ei todellakaan ole rauhallinen tapaus ja oli usein mukana ostoksilla. On ihan turha käydä sotia, joilla ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä. Jos lapsi haluaa katsoa leluja, katsotaan leluja, jos haluaa, että ostetaan lelu, niin sitä voidaan harkita. Jos lelua ei voi nyt ostaa, niin se kerrotaan lapselle ja mietitään, voisiko sen toivoa syntymäpäivälahjaksi tai jouluna. Tai voisiko siihen säästää tekemällä kotitöitä. Karkkien kohdalla ollaan mietitty, tarvitaanko niitä, eli onko kotona vielä karkkeja, jos on, ei tarvitse ostaa, jos ei ole, niin ostetaan.

Poistun kaupasta huutavan ipanan kanssa. Toimin järjestelmällisesti joka kerta näin, jos lapsi (lapset) saa huutoraivarin. Myöhemmin keskustelen rauhassa kaikista niistä herkuista ja makupaloista, jotka jäivät kauppaaan, koska ipanat käyttäytyivät huonosti ja jouduttiin lähtemään. Omien lasten kanssa tämä toimii, eikä huutoraivareita tule enää. Olen joutunut poistumaan kaupasta vain yhden kerran riehuvan ipanan kanssa. Ne tavarat jäävät kauppaan. Uusi onni seuraavalla kauppareissulla. Kyllä ne lapset muistaa ja osaavat käyttäytyä fiksusti, kun tietävät, että seurauksia tulee, jos ei olla nätisti.

Viet lapsen pois siitä karkkihyllyn edestä ja torut huonosta käytöksestä. Kaupasta ei tarvitse poistua.

Jos lapsi kieltäytyy kävelemästä, niin voit esimerkiksi kantaa lasta olkapäällä/kainalossa tai istuttaa lapsen kauppakärryihin tai rattaisiin.

Kaupparaivareita ajatellen yksi hyvä apuvälinen ovat lastenvaljaat. Niillä saa lapsen tarvittaessa kiinnitettyä kärryjen istuimeen taikka kärryjen pieleen jos lapsi suostuu kävelemään.

Eräs sukulaiseni hoiti lapsensa ensimmäisen (ja viimeisen) kunnollisen markettiraivarin siten, että hän jäi kädet puuskassa nojailemaan pakastealtaan reunaan ja katseli lattialla selällään potkivaa ja kirkuvaa lastaan niin pitkään, että raivari paloi loppuun. Oli kuulemma hävettänyt kamalasti, mutta toisaalta oli myös tullut sanatonta vertaistukea. Lapsi ei tuon jälkeen saanut markettiraivareita, kun tiesi, ettei niillä saanut kauppareissua loppumaan eikä muutakaan haluamaansa. Lapsi on nyt oikein hyvin käyttäytyvä opiskelijanuori.

Vierailija kirjoitti:

Mä käskytän tuollaiset ulos.

Ei kenenkään tarvitse sietää tuollaista käytöstä omalla työmaallaan.

Terv. Myyjä

Asiakas on aina oikeassa. Myös pieni asiakas.

Huono ohje, että kaupasta lähdetään, jos huutaa. Montaakaan lasta ei kiinnosta käydä ostoksilla ja tuohan on loistava keino päästä pois.

Sanoisin että jos huudat, seuraavana karkkipäivänä vain äiti ja isä saavat herkkuja.