Kertokaa keppihevosharrastuksesta. Miksi he eivät harrasta saman tien oikeita hevosia? Tuntuu tylsältä ajatukselta,
että hyppii ja ravaa joku keppi-pää jalkojensa välissä. Mitä ihmettä siitä voi saada? Jopa myöhäisteinit harrastavat keppihevosia.
Mitä keppihevosharrastaja oikeastaan tekee harrastuksensa tiimoilta? Siis oikein fanaatikko.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Antakaa lasten olla lapsia. Ei aikuisten tarvitse ymmärtää kaikkea.
Nimenomaan. Kyseessä on aika tervehenkinen harrastus kuitenkin. Monesti siihen liittyy paljon liikuntaa kuten "koulu/este/maastoratsastusta".
Kylillä rööki huulessa ehtii pyöriä myöhemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Antakaa lasten olla lapsia. Ei aikuisten tarvitse ymmärtää kaikkea.
Mutta ne nuoret aikuisharrastajat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa lasten olla lapsia. Ei aikuisten tarvitse ymmärtää kaikkea.
Mutta ne nuoret aikuisharrastajat!
Siinäpähän harrastaa, ei siitä kellekään haittaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa lasten olla lapsia. Ei aikuisten tarvitse ymmärtää kaikkea.
Mutta ne nuoret aikuisharrastajat!
Mielestäni kaikki saa tehdä mitä haluaa (lain puitteissa, kunhan ei vahingoita ketään).
Itsekään en enää keppareista innostuisi mutta jos vaikka joku ikäisenikin niitä harrastaisi niin siitä vaan.
Pointsit siitä, että ei murehdi mitä muut ajattelee. :)
N30
Syntymäkiero ? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kepin hankaaminen jalkovälissä tuntuu paremmalta.
Miten sairaana synnyit ja aloitko heti seksijutut ?
Totuus sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa lasten olla lapsia. Ei aikuisten tarvitse ymmärtää kaikkea.
Mutta ne nuoret aikuisharrastajat!
Siinäpähän harrastaa, ei siitä kellekään haittaa ole.
Niin vois kysyä että.
Haittaako jos nainen (keppihevosta).
Niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastin keppihevosia ikävuodet 9-15v. Oli tosi kiva harrastus. Kävin myös oikeilla talleilla mutta vanhemmat eivät halunneet sijoittaa hevosharrastukseeni pennin jeniä(vaikka rahaa kyllä oli).
Sanoivat myös, että ratsastus on liian vaarallista.
Keppihevostelusta ja sen ympärille rakentuneesta käsityöharrastuksesta ja yhteisöllisyydestä on hyvät muistot lähes näin 20vuotta jälkeenpäin. Tietty mielummin olisin käynyt (myös?) ratsastamassa oikeilla hepoilla. Moni kaveri, joka keppihevosteli, kävi myös ratsastustunneilla.
Olin muuten luullut, että keppihevostelu on verrattain uusi harrastus, mutta näköjään sitä on ollut myös 20 vuotta sitten. ap
Juu. Jotenkin tuntuu, että silloin siitä alkoi tulla juurikin sellainen käsityö/roolipeli(?)harrastus, mitä se on nykyään. Silloinkin oli jo esim. SM-kisoja keppareille. :D
keppihevonen itsessään ei ole mikään uusi keksintö mutta juurikin se, että niistä yritetään tehdä aidon näköisiä ja sitä tallielämää tavallaan "roolipelataan", on uudehko juttu.
Ennen keppari oli juurikin jossain pikkupoikien villinlännenleikeissä oleva asuste johon ei sen enempää kiinnitetty huomiota.
Selitä vähän tuota roolipelijuttua, jos viitsit. En ymmärrä roolipeleistä mitään. Millä tavalla keppihevonen liittyy roolipeleihin ja netissäkö nämä roolipelit tapahtuvat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastin keppihevosia ikävuodet 9-15v. Oli tosi kiva harrastus. Kävin myös oikeilla talleilla mutta vanhemmat eivät halunneet sijoittaa hevosharrastukseeni pennin jeniä(vaikka rahaa kyllä oli).
Sanoivat myös, että ratsastus on liian vaarallista.
Keppihevostelusta ja sen ympärille rakentuneesta käsityöharrastuksesta ja yhteisöllisyydestä on hyvät muistot lähes näin 20vuotta jälkeenpäin. Tietty mielummin olisin käynyt (myös?) ratsastamassa oikeilla hepoilla. Moni kaveri, joka keppihevosteli, kävi myös ratsastustunneilla.
Olin muuten luullut, että keppihevostelu on verrattain uusi harrastus, mutta näköjään sitä on ollut myös 20 vuotta sitten. ap
Juu. Jotenkin tuntuu, että silloin siitä alkoi tulla juurikin sellainen käsityö/roolipeli(?)harrastus, mitä se on nykyään. Silloinkin oli jo esim. SM-kisoja keppareille. :D
keppihevonen itsessään ei ole mikään uusi keksintö mutta juurikin se, että niistä yritetään tehdä aidon näköisiä ja sitä tallielämää tavallaan "roolipelataan", on uudehko juttu.
Ennen keppari oli juurikin jossain pikkupoikien villinlännenleikeissä oleva asuste johon ei sen enempää kiinnitetty huomiota.
Selitä vähän tuota roolipelijuttua, jos viitsit. En ymmärrä roolipeleistä mitään. Millä tavalla keppihevonen liittyy roolipeleihin ja netissäkö nämä roolipelit tapahtuvat?
Noh, en nyt ole roolipelien asiantuntija, joku tulee varmaan valittamaan, että ei keppihevostelu sitä ole... :D Mutta siis.
Kepparit menee ehkä siihen liva-action eli larppaus roolipelikategoriaan.
Eli jollain porukalla sovitaan, että kuvitellaan, "leikitään", jotain.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Live-roolipelaaminen
keppihevosilla on esim. sovittuna luonteenpiirteet, joiden mukaan ratsastaja toimii. Ratsastajat ovat omia itsejään, mutta joku voi esim. larpata ratsastuksen opettajaa tai valjasseppää tms.
Keppihevonenhan itsessään on kangasta tikun päässä ja tässä se mielikuvitus sitten onkin poikaa. Kun on vilkas mielikuvitus, niin kyllä sen kepparin pystyy kuvittelemaan oikeaksi. :D
Se on astetta "vakavampaa" leikkimistä", kuvitellaan, että kepparit on oikeita ja niistä pidetäänkin hyvää huolta. Niitä myös ruokitaan, viedään ulkoilemaan aitaukseen jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastin keppihevosia ikävuodet 9-15v. Oli tosi kiva harrastus. Kävin myös oikeilla talleilla mutta vanhemmat eivät halunneet sijoittaa hevosharrastukseeni pennin jeniä(vaikka rahaa kyllä oli).
Sanoivat myös, että ratsastus on liian vaarallista.
Keppihevostelusta ja sen ympärille rakentuneesta käsityöharrastuksesta ja yhteisöllisyydestä on hyvät muistot lähes näin 20vuotta jälkeenpäin. Tietty mielummin olisin käynyt (myös?) ratsastamassa oikeilla hepoilla. Moni kaveri, joka keppihevosteli, kävi myös ratsastustunneilla.
Olin muuten luullut, että keppihevostelu on verrattain uusi harrastus, mutta näköjään sitä on ollut myös 20 vuotta sitten. ap
Juu. Jotenkin tuntuu, että silloin siitä alkoi tulla juurikin sellainen käsityö/roolipeli(?)harrastus, mitä se on nykyään. Silloinkin oli jo esim. SM-kisoja keppareille. :D
keppihevonen itsessään ei ole mikään uusi keksintö mutta juurikin se, että niistä yritetään tehdä aidon näköisiä ja sitä tallielämää tavallaan "roolipelataan", on uudehko juttu.
Ennen keppari oli juurikin jossain pikkupoikien villinlännenleikeissä oleva asuste johon ei sen enempää kiinnitetty huomiota.
Selitä vähän tuota roolipelijuttua, jos viitsit. En ymmärrä roolipeleistä mitään. Millä tavalla keppihevonen liittyy roolipeleihin ja netissäkö nämä roolipelit tapahtuvat?
ja jotkut kai myös käyttävät myös nettiä apuna tässä keppariroolipelaamisessa.
Itselläni oli keppareiden lisäksi myös vihko- ja virtuaalitalleja joissa "pelaaminen" tapahtui netissä ja siihen osallistui myös tuntemattomia ihmisiä.
En näe harrastuksessa juuri mitään huonoja puolia.
-jotkut opettelevat sen myötä tekemään vaativiakin käsitöitä
-siitä saa halutessaan hyvinkin tehokasta liikuntaa, tämän voi todeta esim kepparikisoissa
-omaehtoisuus: laji on suurelta osin nuorten harrastajiensa ohjailemaa, ei aikuisten
(se on myös jotain, mitä nuoret itse haluavat tehdä, eikä harrastus, johon vanhemmat pakottavat toteuttaakseen omia haaveitaan lastensa kautta)
-hevosharrastus on kallis ja vanhempien iso satsaus siihen pakollinen, kepparien kanssa tätä ongelmaa ei ole, vaan se on kaikkien ulottuvilla, paneutumisen ja satsauksen määrän voi päättää itse.
-yhteisöllisyys, joka luultavasti juontuu suurelta osin kahdesta edellisestä kohdasta. Yhdessä uppoutuminen lajiin, joka kenellekään sen ulkopuoliselle ei ole tärkeä, mutta ryhmässä siihen voi uppoutua niin pitkälle kuin haluaa.
-pienenä kirsikkana kakun päälle: vanhempien sukupolvien paheksunta. Mammat ja papat jakelevat kauhistelevia ja öhö-öhö-öhötteleviä kommentejaan, kuinka "noin isot ihmiset leikkii kuin pikkulapset, eikö ne tajua hävetä" "luuleeko ne oikeasti että tuo on oikea hevonen" "eivät taida tajuta miten tyhmältä näyttävät", ja sitten tietysti tiettyjen tyyppien
"pitäiskö niiden saada oikeaa keppiä jalkojen väliin, ehe, ehe" -jutut, joita on ollut jo täälläkin.
Eli tiivistettynä: he harrastavat lajia, jossa ei rationaalisesti ajateltuna ole mitään pahaa tai vaarallista. Se kuitenkin provosoi joitakin vanhemman polven ihmisiä näyttämään huonoimmat puolensa. Keppariharrastajat voivat siis tehdä pesäeroa niihin, jotka yrittävät määräillä, räksyttää ja näyttää mikä on heidän paikkansa maailmassa.
Kun eräs suomen suurimmista sovinisteista jakoi jutun, jossa taivasteli miten idioottimaista on keppihevostelu, tulin siihen tulokseen, että nyt ovat harrastajat todella onnistuneet jossain. Vaikka tuskin he näitä juttuja miettivät, kunhan harrastavat vaan.
p.s. monesta suositusta urheilulajista voisi kysellä "mitä järkeä niissä on". Silti ne ovat kiinnostavia sekä harrastajille että seuraajille.
Antakaa lasten olla lapsia. Ei aikuisten tarvitse ymmärtää kaikkea.