Lue keskustelun säännöt.
Mä olen niin pettynyt
23.02.2015 |
Ollaan miehen kanssa hyvin erityyppisiä ja on aiheuttanut paljon haastettava perheessä, minä koen että saan puhua seinille kun yritän saada miehestä kumppanuutta. Haasteet näkyvät lastenkasvatuksessa, asetan rajat, raamit ja keksin tekemiset, mies monissa tilanteissa hyvin avuton ja mielellään siirtää oman vastuunsa vaikka pikkulapsille, minä olen joutunut kantamaan päävastuun. Varasin meille ajan perheneuvolasta asioiden käsittelemiseksi, puhuin penestä miehelle jo aikoja sitten. Nyt saatiin aika, ja mies ehdottomasti kieltäytyy lähtemästä. Hän ei kuulemma aio ottaa neuvoja yhdeltäkään vastaan eikä häntä moiset lässytyykset kiinnosta ja jos mulla on ongelmia niin senkus menen yksinäni. Puhuin tuhannenn kerran, että tässä olla kumppaneita ja vanhempia yhdessä, jos lapsilla vaikeaa tai mulla tms niin yhteinen juttu...mies sanoi, ettei kiinnosta eikä lähde.
Mies esim huutaa lapsille jos eivät tottele tai antaa vaan periksi eikä ohjaa missään. Saattaa puhua rumasti mulle tai lapsille, ei ymmärrä lasten ikätasoa ollenkaan. On paljon myös hyvää, mutta kaikkiaan olen erittäin turhautunut ja vastuu on minulla. Kysyin, miten osaa aikanaan murrosikäisten kanssa jos ei nytkään, vastasi "sit en osaa, entäs sitten".
Lähden siis yksin perheneuvolaan, mutta hyvin pettyneenä mieheen. En tiedä mitä tästä tulee...en saa hänestä kumppanuutta en millään, en vahvaa toista vanhempaa :((
Kommentit (9)
Miten madaltaa, tuntuu etten pysty siigen kun kysymys lasten kasvatuksesta ja huolenpidosta. Mies esim pesee lapsen hampaita 4 sekuntia, sillä hoidettu. Jättää pesemättä lapsen punoittavan pepun iltasella vaikka lapsi käy monta krt päivässä yksn potalla ja todella tärkeää edes iltapesu hoitaa. Tänään hulehdin toisen lapset iltakuviot ja aloin nukuttelemaan, varmistin vielä miehelle huudellen että pesethän lapsen iltapesut ja vastasi "joo " ja veikin vaan pesemättä sänkyyn. Näyttää pötyä puhumisen mallin lapsilleen :( ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi monessa tällaisessa keskustelussa selviää sitten puolivälissä, että ap odottaa raskaana uutta vauvaa samalle miehelle, jonka huonoa vanhemmuutta ketjussa puidaan. En vaan ymmärrä, en mitenkään, en tälläkään kertaa!
Mä odostan lasta itselleni ja lapsille sisarukseksi, en kiehelleni... Lapset haluan kuitenkin yhden ja saman miehen kanssa, vaikka skttene roaisimme niin ovat keskenään täyssisaruksia. Kun päätän että lapselle annan mahdollisuuden tulla niin tiedostan, että olen valmis ottamaan vastaan hänet vaikks yh:na. Tuo mies on jo kuitenkin kahden vanhemman lapsemme isä, se ei muutu siitä, vaikka komatta ei olisi tullutkaan. Siksi tuntuu,e että sama vaikka kolmaskin kun muuten touvon kolea lasta. Ja moeshän toivoi myös ja sanoi että osallistuu kunnolla. Siihen en kuitenkaan luottoa laittanut. Ap
Minulla sama tilanne ja kun mies töpeksi tuhannennen kerran sanoin että parempi opetella tämä juttu jos joku päivä kuolen stressiin niin osaat sitte tehä asiat. Pisti miettimään silläkin vähän..
Mä en tiedä mitä tehdä, tuntuu ettei tota pistä miettimään ja kehittymään mikään kysyin joskus mitä jos mulle kävisi jotain niin oli vaan, että no en tiiä sit miten kävis, ois se... Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä odotat tietynlaista kumppanuutta mutta mies ei sitä pysty/halua antaa.
Sinä haluat kasvattaa lapset tietyllä systeemillä ja miestä tämä ei kiinnosta.
Arki pyörii vain koska sinä sitä pyörität.
Se vaan on niin ettet väkisin saa sitä miestä väännettyä tiettyyn malliin vaikka se kuinka olisi järkevää ja niin haluaisit. Miehelle on ihan sama vaikka kuinka saarnaat ja valitat ja hän ei aio muuttua.
Nytkin saat mennä yksin perheneuvolaan mutta parempi mennä sinne edes yksin niin saat itse apua.
Kun saat oman pääsi kuntoon niin voitkin alkaa miettiä onko teidän suhde säilyttämisen arvoinen ja kannattaako asiat tulevaisuudessa hoitaa yksin kun ne nytkin käytännössä hoidat. Kannattaako miestä rehata perässä...
Kiitos 4, asia on just näin. Mulla typeryksellä sitkeästi päässä tietty perhemallia ja anhemmus ja yritänväen vängällä meitä siihen saada. Totuus, että nautin eniten olosta keskenään lasten kanssa. Mies kuitenkin osallistuu, vahvasti ohjattuna vaan opetettu siihen ja on monessa ihan ok isä, ontärkeä lapsille ja sylittelee heitä. Tuntuu pahalta rikkoa perhettä ja mietin, teenkö liian mitättömistä syistä niin ja omaa itsekkyyttäni. Meille on vieläpä tulossa kolmas lapsi. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateellnen teille, joilla älykkäät ja kehitysmyönteiset miehet. Oma mokani, mitäs vähän kouluttautuneen otin, itse opiskelin pitkälle ja nyt olemme työelämässäkin niin ääripäissä. Ap
Niin, omia valintoja voi joskus katua, mutta huonoillakin korteilla voi voittaa. Kun madaltaa omia odotuksia niin ei tunnu enää niin vaikealta.