Miksi joka ikinen arkiaamu tuntuu tältä?
Siis siltä, että en jaksaisi eikä huvittaisi, joka ikinen arkiaamu.
Ja työpaikka tai sen ilmapiiri ei ole huono eikä pomokaan ole huono.
Mutta jokainen arkinen aamu, kun kello soi ja nousen sängyn laidalle istumaan niin sama paskan halju tunnetila hulahtaa päähäni, plääh en jaksaisi. Ja sitten pakotan itseni ylös ja aamutouhuihin ja eteenpäin.
Raskasta 😢.
Kommentit (37)
Lto vai sairaanhoitaja? Veikkaukseni on, että työ vie sinusta kaikki mehut, etkä pysty palautumaan tarpeeksi hyvin vapaalla, mistä seuraa se ettet pysty nauttimaan elämästä. Olisiko sinulla mahdollista tehdä osa-aikatyötä? Itsellä palautui elämästä nauttiminen osa-aikatyön aloittamisen jälkeen.
Siksi kun arkiaamuisin ei voi herätä wake and bake tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokavalio, yliikunta ja lepo.
Sekä on salainen kolmen konstin ratkaisu?
Liikkua voisin toki enemmän, mutta ei ole virtaa, osasyy työpäivieni hektisyys joka vie mehut. Perus sekaruokaa ja hevit + purkista vielä deetä ja mikään uni ei riitä.Ap
Liikunta vähentää unen tarvetta. Liiallinen nukkuminen yli 9 h per yö on merkki, että jotain on pielessä. Lyhyt 30 min kävelylenkki - sen luulisi ehtivän töiden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hitto teitä valittajat! Koti on, töitä on, neuvojakin annetaan täällä, mutta voivoivoi kun niitä ei jaksa seurata. Työpaikka ei ole huono eikä pomokaan. Mutta silti on niin tylsää kun pitää töitä tehdä. Luuletteko te meidän muiden hurraavan joka aamu töihin lähdölle ja hihkuvan ääneen sitä että joka aamu on edessä 8 tuntia hommia? Ei varmaan ole teillä korvien välissä ole kaikki kunnossa! Pysykää vain pois minun läheltäni valittamasta, tiedä vaikka suuttuessani löisin!
Mikä raittiina raivo ja kännissä seko siellä huutelee? Työ on vain välttämätön paha monille. Onneksi olen tällä hetkellä työtön. Se vähän helpottaa kun ei kuitenkaan saa kunnolla nukuttua.
Enpä olekaan raittiina raivo tai kännissä seko, vaan vain vihainen siitä, että teitä luusereita on kasvatettu niin paljon, kodeissa joissa sosiaalivaltion auttamana ei ole vanhempien eikä lasten tarvinnut tehdä mitään saadakseen ruuan pöytään. Ei mitään intoa kouluun? Ammatti - mikä se on? Töitä? Miten niin töitä? Miksi töitä? Ette takapuoltanne saa sängystä ylös aamulla! Ja sitten kaiken sen itse tehdyn kurjuuden keskellä vielä kehtaatte tulla tänne valittamaan! Työ „välttämätön paha“ ??????????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hitto teitä valittajat! Koti on, töitä on, neuvojakin annetaan täällä, mutta voivoivoi kun niitä ei jaksa seurata. Työpaikka ei ole huono eikä pomokaan. Mutta silti on niin tylsää kun pitää töitä tehdä. Luuletteko te meidän muiden hurraavan joka aamu töihin lähdölle ja hihkuvan ääneen sitä että joka aamu on edessä 8 tuntia hommia? Ei varmaan ole teillä korvien välissä ole kaikki kunnossa! Pysykää vain pois minun läheltäni valittamasta, tiedä vaikka suuttuessani löisin!
Mikä raittiina raivo ja kännissä seko siellä huutelee? Työ on vain välttämätön paha monille. Onneksi olen tällä hetkellä työtön. Se vähän helpottaa kun ei kuitenkaan saa kunnolla nukuttua.
Enpä olekaan raittiina raivo tai kännissä seko, vaan vain vihainen siitä, että teitä luusereita on kasvatettu niin paljon, kodeissa joissa sosiaalivaltion auttamana ei ole vanhempien eikä lasten tarvinnut tehdä mitään saadakseen ruuan pöytään. Ei mitään intoa kouluun? Ammatti - mikä se on? Töitä? Miten niin töitä? Miksi töitä? Ette takapuoltanne saa sängystä ylös aamulla! Ja sitten kaiken sen itse tehdyn kurjuuden keskellä vielä kehtaatte tulla tänne valittamaan! Työ „välttämätön paha“ ??????????
Mäkä, mäkä ja jäkäti jäk. Dont come back.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hitto teitä valittajat! Koti on, töitä on, neuvojakin annetaan täällä, mutta voivoivoi kun niitä ei jaksa seurata. Työpaikka ei ole huono eikä pomokaan. Mutta silti on niin tylsää kun pitää töitä tehdä. Luuletteko te meidän muiden hurraavan joka aamu töihin lähdölle ja hihkuvan ääneen sitä että joka aamu on edessä 8 tuntia hommia? Ei varmaan ole teillä korvien välissä ole kaikki kunnossa! Pysykää vain pois minun läheltäni valittamasta, tiedä vaikka suuttuessani löisin!
Mikä raittiina raivo ja kännissä seko siellä huutelee? Työ on vain välttämätön paha monille. Onneksi olen tällä hetkellä työtön. Se vähän helpottaa kun ei kuitenkaan saa kunnolla nukuttua.
Enpä olekaan raittiina raivo tai kännissä seko, vaan vain vihainen siitä, että teitä luusereita on kasvatettu niin paljon, kodeissa joissa sosiaalivaltion auttamana ei ole vanhempien eikä lasten tarvinnut tehdä mitään saadakseen ruuan pöytään. Ei mitään intoa kouluun? Ammatti - mikä se on? Töitä? Miten niin töitä? Miksi töitä? Ette takapuoltanne saa sängystä ylös aamulla! Ja sitten kaiken sen itse tehdyn kurjuuden keskellä vielä kehtaatte tulla tänne valittamaan! Työ „välttämätön paha“ ??????????
Sinä voit haistaa pitkän tortun!
Et oikeasti tiedä muiden tilanteista hyttysen pierun vertaa joten millä resursseilla käyt laukomaan tuollaista??
Esimerkiksi minä, en ole ikinä mitään saanut kuin "manu illallista" tai tarjottimella, elämä potkinut päähän syntymästä lähtien, kaiken kokemani huomioiden on ylipäätään ihme, että olen tässä, ammatin opiskelleena, lapseni kutakuinkin aikuisiksi, opiskeleviksi saaneena, ainoat tuet joita nostanut ollut lapsilisät ja jopa asuntokin kohta maksettuna ja olen sentään vasta 43v.
Ei ehkä kannattaisi käyttää puhtia kaltaisellesi kommentoimalla, mutta jotakin rajaa sillä miten ja millä "tiedolla" täällä ihmisiä kritisoidaan/tuomitaan, häpeäisit!!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokavalio, yliikunta ja lepo.
Sekä on salainen kolmen konstin ratkaisu?
Liikkua voisin toki enemmän, mutta ei ole virtaa, osasyy työpäivieni hektisyys joka vie mehut. Perus sekaruokaa ja hevit + purkista vielä deetä ja mikään uni ei riitä.Ap
Liikunta vähentää unen tarvetta. Liiallinen nukkuminen yli 9 h per yö on merkki, että jotain on pielessä. Lyhyt 30 min kävelylenkki - sen luulisi ehtivän töiden jälkeen.
En nuku yli 9h/yössä, en edes vkonloppuisin, tosin päiväunet maistuu aina kun mahdollista. Kävelylenkki, juu ehtisin, mutta kun en jaksa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Taudin nimi on marraskuu.
Ikuinen marraskuu?
Sama täällä. Jo sunnuntai menee "pilalle" sen takia, että seuraavana päivänä on taas töitä. Koko viikko menee viikonloppua odottaessa, vuosi kesälomaa ja elämä eläkeikää odottaessa. Eihän tässä järkeä ole, ihan hirveä osa elämästä menee hukkaan. Olen harkinnut uudelleen kouluttautumista, mutta vaikea keksiä, että mikä työ olisi niin sopivaa minulle, ettei miettisi aina töitä tehdessä vain pois pääsyä.
Oletko tarkistuttanut veriarvot labrakokein?
Vieläkö joku nyky-Suomessa käy töissä?!
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Jo sunnuntai menee "pilalle" sen takia, että seuraavana päivänä on taas töitä. Koko viikko menee viikonloppua odottaessa, vuosi kesälomaa ja elämä eläkeikää odottaessa. Eihän tässä järkeä ole, ihan hirveä osa elämästä menee hukkaan. Olen harkinnut uudelleen kouluttautumista, mutta vaikea keksiä, että mikä työ olisi niin sopivaa minulle, ettei miettisi aina töitä tehdessä vain pois pääsyä.
Minä en enää viisikymppisenä saa oikeita töitä. En niitä tosin enää edes halua. Silloin tällöin tulee jokin tukityöpätkä 8-12 kuukautta. Sitten saa taas olla ja nukkua vähän paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rutiinin tylsyys. Aika vaihtaa työpaikkaa vaikka olisikin periaatteessa ok työ.
Samaa suorittamista ja selviytymistä se on kaikissa alani työyksiköissä. Ja jos sen lisäksi nuo muut mainitsemani asiat mättäisi niin olisin taatusti säännöllisesti työkyvytön ja voisin vieläkin huonommin.
Ap
Jos työ tuntuu pelkältä selviytymiseltä ja suoriutumiselta niin olet väärällä alalla.
Tehtäväsi on jotain muuta kuin työpaikkasi. Löydä se ja irtisanoudu työstäsi ja keskity siihen.
Tämä kuulostaa säälittävältä, ja varmasti onkin sitä, mutta koen ettei lähtökohtani antaneet edes mahdollisuutta muuhun kuin "tähän". Äitini oli onnellinen kun oli yksi suu vähemmän ruokittavana alaikäisenä kotoa lähtiessäni, opiskelemaan piti hakea ja kun pääsi niin siinä pysyä kunnes sai ammatin. Ja sen jälkeen työn tekoa ja opintolainan pois maksamista kunnes oli aika miettiä sitä haluaako perheen perustaa tai maksaa asumisesta muutenkin kuin wc-pyttyyn joka kuukausi sievoinen summa rahaa.
Kyllä minä ihan pidän työstäni, mutta siinä on ollut liikaa kuraa ja se on muuttunut aina vain raskaammaksi vuosien myötä, liikaa asioita joihin en ole voinut vaikuttaa enkä vieläkään kaikkeen voi.
Traumoja on varmasti, niiden syvempi selvittely vaatisi varmaankin hypnoosia tms enkä ole varma maksaisikin vaivan.
Ja irtisanoudun ja jään miettimään halujani heti kun saan lottovoiton, tai perinnön. Sitä ennen ei ole ylellisyyttä niin toimia, koska en asu sillan alla enkä elä vedellä ja käsittääkseni myös minun ansiotulojani kaivataan.
Aika säännöllisesti täällä ihmisille heitetään ratkaisuksi työstä irtisanoutumista tmv, en voi käsittää missä laalaalandiassa ehdottelijat elävät vai ovatko vain kultalusikka aukoissaan syntyneitä?!
Ja lopputulos on tässä, loppuunkaluttu, iloton ja toivottomuutta poteva tapaus.
Nyt joku vetää herneen nenään "paatoksestani", mutta ei voi mitään, jos joku niin reagoi toisen elämäntarinaan.
Ap
itsari helpottaa oloa.