kaveri vertailee jatkuvasti meidän lasten kokoa

Koita olla välittämättä. Ehkä häntä itse häiritse kun sinun tyttäresi on pieni ja sievä.

Siis muutaman vuoden ikäisillä lapsillahan melkein vuoden ikäero näkyy hyvinkin selvästi? :0 olettaen siis että puhutaan noin 3-5 vuotiaista? Jos toinen on syntynyt tammikuussa ja toinen joulukuussa, niin eihän heitä voi täysin samalle viivalle laittaa kehityksessä. Ja tuohonhan vaikuttaa geenitkin.
Ensi kerralla kun työkaveri ihmettelee pientä lastanne, niin sanot vain että "noh, eiköhän se meidänkin liisa ole teidän maijan ikäisenä tuon kokoinen :)" tai että "niimpä, niin ne lapset vaan kasvaa eri vauhtia!"

Kyklähän sitä voi suoraan sanoa, ettei tunnu kivalta. Eihän aikusetkaan toisilleen töksäyttele: "oletpas ruipelo" ilman että se ois sopimatonta.

Mun yks lihava kaveri puhuu aina ihastellen tyttärensä pienuudesta, pienistä jaloista jne. Hänellä on myös pari lihavampaa, äitiinsä tullutta lasta...

Jos olette samaa ikäluokkaa niin sano "ajatella vaikka ollaan samanikäisiä niin mieti mikä kokoero on aivoillamme"

Puutu asiaan. Itse muistan jo kolmevuotiaana sukulaisilta kuultuja kommentteja ulkonäöstäni. Tuli paha mieli ja tunne, että olen vääränlainen. Olen ison osan elämästäni taistellut syömishäiriöiden kanssa.

Kiitos vastauksista. Tosiaan vajaa vuosi näkyy omastakin mielestäni noin pienillä lapsilla kokoerona. Onhan se eri asia olla lähempänä 2 vuotta kuin 3 vuotta. Tytön huono syöminen on myös ollut todella stressaavaa niin on tosi inhottavaa saada tuollaisia kommentteja kaverilta siihen päälle. Hän tosin ei tästä ongelmasta tiedä. Hyvä huomio myös tuo että nuo koko-kommentit voivat vahingoittaa lapsen mieltä, ja sitä tässä mietinkin että miten voisin asiasta sanoa kuitenkaan loukkaamatta toista osapuolta. Ei se näin voi kuitenkaan jatkua kun tyttökin ymmärtää jatkuvasti enemmän ja enemmän. AP

Käytä vastauksissasi pieneen kokoon viittaavia positiivisia sanoja.

"kylläpä on teidän tyttö pieni vaikka on samanikäinen kuin meidän tyttö, ei uskoisi!"

"Joo, hän on ollut aina tuollainen siro ja hoikka, kun liikkuui niin paljon ja syö terveellisesti."

Oma kaverini harrasti samaa, laittoi lapset vierekkäin vertailtavaksi. Hän vieläpä kuvasi lapsia, jotta voi näyttää muillekin, miten hyvin oma lapsensa on kasvanut. Kun hän kommentoi lapseni pienestä koosta, totesin olevani onnellinen, että tytöstä ei tule yhtä pitkää kuin äidistään ja jos pysyy pienikokoisena, on vaatteissa ja kengissä valinnanvaraa. Pidin myös varani, että tytöllä oli aina kauniit ja yhteensopivat vaatteet sekä hiukset kauniisti kammattu. Kun näytti niitä kuvia muille, niin oma lapseni oli siistimmin laitettu.

Kokovertailu loppui myöhemmin, kun lapsilla alkoi olla muissa taidoissa niin selkeät erot. Hänen lapsensa luetteli luvut 1-20 ja omani laski yhteen- ja vähennyslaskuja ja opetteli kertolaskua. Kaveri ehkä tajusi, että kokovertailu on naurettavaa, kun ihmisiä kiinnostaa enemmän se, kuka osaa lukea, kirjoittaa ja laskea, eikä oma lapsi oikein noissa taidoissa pärjännyt. En siis mitenkään oman lapsen taitoja tuonut esille, mutta hän näki, kun lapsi itse luki näkemiään tekstejä.

Minulle koko hommasta jäi mielikuva, että hän yritti pönkittää omaa itsetuntoaan hieman hölmöllä tavalla. Sen huomasivat onneksi muutkin.

Apua, ei ole todellista??!

Nyt sinun ap. pitää olla ylpeä omasta lapsestasi, on hän sitten pitkä tai pätkä. Tuo sinun suhtautumisesi tuolliaseen vertailuun kuvastaa omaa itsetuottamuksen puutettasi. Minulla toinen lapisi on 150cm ja toinen 195 cm. Kumpikaan ei enää kasva ja samat vanhemmat. Minua ei pätkääkään hetkauta se, jos joku joskus ihmettelee ja kyselee tyhmiä. Minä olen super ylpeä ollessani noiden lasten äiti. Ihan sama miltä ne näyttää toisten silmissä.

Kasvata lapsestasi sellainen, ettei se ala välittää toisten sanomisista, teet sen omalla esimerkilläsi.

Nro 9, myös tämä kaverini on halunnut vertailla lapsia vierekkäin ja siinä huokaillut ihastuneena kuinka omansa on pidempi ja parempi! Ensi kerralla en aio olla enää hiljaa. AP

Hän paikkaa omaa heikkoa itsetuntoaan.

Kuulostaa että sun kaveri on vaan aika typerä ja pinnallinen ja henkisesti vähän vajaa. Älä siis välitä. Tiedätpähän olevasi ainakin fiksumpi.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 19:02"]

Minulla ja kaverilla on kummallakin muutaman vuoden ikäinen tyttö, ns. samanikäiset kun heidän tyttönsä on syntynyt ihan alkuvuodesta ja meidän loppuvuodesta. Minua on alkanut närästää kaverin tapa verrata jok´ikinen kerta lapsiamme kun näemme, aina sama juttu - "ajatella että vaikka meidän tytöt on samanikäisiä niin niillä on silti noin suuri kokoero" (heidän on päätä pidempi), "voi että kun teidän tyttö on ruipelo, meidän tyttö voittaa sen kyllä mennen tullen" ja "kylläpä on teidän tyttö pieni vaikka on samanikäinen kuin meidän tyttö, ei uskoisi!". Tytöillä kuitenkin ikäeroa vajaa vuosi vaikka ovatkin "samanikäisiä" kun syntyneet saman vuoden sisällä. Me on myös taisteltu tyttömme syömisten kanssa, on huono syömään ja sitä on seurattu neuvolassa, mutta on kuitenkin ihan normaali ikäisensä. Tulee vaan aina paha mieli ja ahdistaa nähdä tätä kaveria kun hymyssä suin joka kerta päivittelee tuota samaa asiaa ja vielä lasten kuullen :(

Miten voin tästä sanoa seuraavan kerran niin etten loukkaa ketään vai sanonko ollenkaan?

[/quote] poika oli pienikokoinen , alkoi kasvamaan yläasteella mutta jos joku olisi alkanut vertaamaan pituuksia niin minä oisin kysynyt miten sun lapsella koulu menee, mun lapsen ka on reilusti yli 9. 

Ihme tyyppejä kaikki.

Mulla on pieni lapsi ja mua ei haittaa jos sitä ääneen ihmetellään. En ole tajunut loukkaantua siitä.

Toki jos joku jankkuttaisi sitä, saattaisin hermostua. Mutta noin niin kuin muuten, meitä on erilaisia. Mitä siitä?

Olipa kaverillasi huono itsetunto tai ei, niin tuollainen pienten lasten kokoerojen vertailu on sairasta. Kysyisin itse ensi kerralla suoraan, minkä vuoksi kaveri tuntee tarvetta vertailla jatkuvasti lapsia toisiinsa. Luulisi jokaisen vanhemman ymmärtävän, ettei tuollainen ole lastenkaan kehitysten vuoksi tervettä.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 19:07"]Koita olla välittämättä. Ehkä häntä itse häiritse kun sinun tyttäresi on pieni ja sievä.
[/quote]
Sinä siis vajosit yhtä alas kuin tuo vertailija. Ajattelit heti, että tämä pidempi lapsi olisi jotenkin vähemmän sievä? Miksi?

Miksi se sua häiritsee? Jos häiritsee niin sano jotain...tai mieti miksi se häiritsee...

pidätkö lastasi rimpulana tai onko se negatiivista? Pitäisikö mielestäsi olla iso? Mehän ollaan kaikki ihan erilaisia.

mitäs tosta...toteaa erilaisuuden se sun kaveri. Ei kai muuta? Hyvät lapset molemmat. Ja hyvät äidit.

tekin varmaan erilaiset olette...

Mua häiritsi ainakin se, että lapselle annettiin ymmärtää hänen olevan jotenkin huonompi toiseen lapseen verrattuna. Ei sillä lapseen kyllä vaikutusta ollut. Ylipäätään yritän itse kehua kaikkia lapsia ja heidän lelujaan ja temppujaan etenkin jos lapsi on jostain itse innostunut. Siksi en ymmärrä kaverin käytöstä. Tsemppiä AP:lle.

Egon pönkittämistä. Luulee olevansa parempi. Älä ole moksiskaan. Kun olin pieni, niin oli vähän sama tilanne. Kaveri hoikka ja pitempi, minä tukeva lyhyt. Ainoa mutta vain, että oma äitini myös väheksyi minua ja kehui kaverini rakennetta kaverilleni ja hänen äidilleen... :( " minka on niiin hoikka ja söpö! Toisin kun tää meijän roosa on tuhti..." Toivottavasti lopettaa tuon, koska se aiheuttaa vain pahaa mieltä lapselle, vaikka hieman eri tilanne onkin kuin minulla.

Mun kaveri harrasti samaa, mutta myös kaikessa muussakin. Omani oppi aiemmin puhumaan ja tämä kaveri avautu, että hän pitää lastaan jälkeenjääneenä, kun minun lapseni oppi aiemmin sanoja. Kyse oli tosiaankin 9-10kk ikäisistä vauvoista. Tuon jälkeen aloin pikkuhiljaa vähentämään tapaamiskertoja