Lue keskustelun säännöt.
Miten kostaisit jos mies hakee avioeroa?
21.02.2015 |
Minä pitäisin huolen että lapset menevät isälleen. Ei pääsisi äijä rilluttelemaan.
Kommentit (30)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 16:42"]
Aloittajan suunnitelman mies kiertää helposti ryyppäämällä pari päivää ja olemalla pari päivää ilman suihkuja ennen lastenvalvojien tapaamista. Siinähän pidät persehedelmäsi, luuska.
[/quote]
Näin voi tehdä myös nainen, idiootti.
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 16:46"]
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 16:42"]
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 16:34"]
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 16:19"]
Olen varmaan outo, mutta pidän kostoa jo ajatuksena typeränä ja alhaisena. Eritoten, jos siihen liittyy lapset millään tavalla.
[/quote] NIIIIIH!!ja marttyyrin ilme.
eroa ensin ja tule sanomaan sitten. oliko se sittenkään niin helppo juttu.
[/quote]
No älkää erotko niin paljon jos se niin rankkaa on. Valitkaa puolisonne huolella ja olkaa itsekin hyviä puolisoja. Kumma kun ne on aina ne yhdet ja samat uudella kierroksella, toisten liitot ne vaan kestää ja kestää ja kestää. Mitä veikkaat, miksiköhän?
[/quote] ei se aina niin auvoista oo vaikka jotkut pysyneet yhdessä vuosikymmeniä. Ei jakseta enää alkaa uutta elämää luomaan, kituutetaan vanhassa kunnes kuolema tulee väliin
[/quote]
Juu, ei ole auvoista olla vuosikymmeniä yhdessä ja ei ole eroaminenkaan helppo juttu. Osalle kaikki on vaan niin hankalaa.
Miten se olisi kosto miehelle, että lapset jää hänelle? Eikö se ole kosto lapsille, jos äiti hylkää... Mä olen eronnut ja siinä eroa tehdessä kerran itkien huusin miehelle, että lapsia et multa vie (kun hän epäili, olenko tarpeeksi tasapainoinen lähivanhemmaksi). Että vie kaikki muu, mutta et niitä, mun synnyttämiä, imettämiä, hoitamia!!!
.
No, nyt meillä on sopuisat ja ystävälliset välit ja lapset 50/50. Mutta ikinä en "kostaisi" kenellekään hylkäämällä omat lapset. Yököttävä ajatus.
.
Ja en muuten ole kostanut muutenkaan. Miksi olisin? En elä pyhälle vihalle... Elän omaaa elämääni ja pyrin olemaan onnellinen.
Mulla menee ylpeys kostonhimon edelle. Eli minun kostoni olisi se, että teen kaikkeni vaikuttaakseni siltä, kuin äijästä eroon pääseminen olisi elämäni paras sattumus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kostaisi mitenkään. Mies on kanssani vapaaehtoisesti ja minä hänen kanssaan. Jos hän joskus muuttaa mieltään, en sille mitään voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 16:40"]
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 16:38"]
Oi, olisin asiasta onnellinen! Hymyilisin ja laulelisin, järjestelisin omaa ihanaa elämääni ja uusia asumiskuvioitani jne. Lapset olisivat varmaan viikko-viikko systeemillä molemmilla ja toivoisin miehelleni mukavaa ja lapsistamme pitävää naista kaveriksi. Mitä luultavimmin löytäisin itsellenikin entistä ehomman miehen jossakin välissä, kiirettä ei olisi. N40
[/quote]
Miksi et nyt voi erota?
[/quote]Asia on työn alla, printtasin viikolla jo hakemuksetkin.
Minä olen kostanut elämällä omaa onnellista elämääni, ilman mitään laastarisuhteita. Pitänyt huolta itsestäni ja lapsista.
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 16:42"]
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 16:34"]
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 16:19"]
Olen varmaan outo, mutta pidän kostoa jo ajatuksena typeränä ja alhaisena. Eritoten, jos siihen liittyy lapset millään tavalla.
[/quote] NIIIIIH!!ja marttyyrin ilme.
eroa ensin ja tule sanomaan sitten. oliko se sittenkään niin helppo juttu.
[/quote]
No älkää erotko niin paljon jos se niin rankkaa on. Valitkaa puolisonne huolella ja olkaa itsekin hyviä puolisoja. Kumma kun ne on aina ne yhdet ja samat uudella kierroksella, toisten liitot ne vaan kestää ja kestää ja kestää. Mitä veikkaat, miksiköhän?
[/quote] ei se aina niin auvoista oo vaikka jotkut pysyneet yhdessä vuosikymmeniä. Ei jakseta enää alkaa uutta elämää luomaan, kituutetaan vanhassa kunnes kuolema tulee väliin