Miten jaksaa taas tämä päivä...

Täällä kohtalotoveri! Meilläkin on kiukkuinen 2,5-vuotias herännyt jo klo 5. Lisäksi vauva on valvottanut minua koko yön. Mies jatkaa tyytyväisenä uniaan, minä nousin ylös lasten kanssa teen ja kuumelääkkeen voimalla.

Aion tosin heittä miehen ja lapset ulkoilemaan mahdollisimman aikaisin tänään ja mennä itse nukkumaan.

Voimalähetys teille molemmille minulta!!!!! Tiedän, että tämä ei nyt paljoa lohduta, mutta voitte haaveilla siitä jo kuitenkin:10+ vuoden jälkeen ette tuota mukulaa saa viikonloppuisin ylös ennen puoltapäivää. Vihainen ja kiukutteleva saattaa edelleen olla, mutta jos uhmis on paha niin murrosikä sitten helppo.

Hyödyntäkää tosiaan sitä että on kaksi vahempaa. Jossain vaiheessa lapset isän kanssa pariksi tunniksi jonnekin että saatte nukkua ja sitten jossain vaiheessa isällekin lepotauko. Jaksamista ja toivittavasti iloisiakin hetkiä tähän päivään :)

Ajatelkaa positiivisesti, että te voitte sentään "laittaa" miehen ulos lasten kanssa. Mun mies ei osallistu millään tavalla ja hoidan itse ulkoilut ja kaiken.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 06:39"]Ajatelkaa positiivisesti, että te voitte sentään "laittaa" miehen ulos lasten kanssa. Mun mies ei osallistu millään tavalla ja hoidan itse ulkoilut ja kaiken.
[/quote] Älä alapeukuta, koska mieshän se siinä menettää enkä minä. Minä saan nauttia jokaisesta hetkestä pienen rakkaani kanssa.

Vastatkaa mulle: Mitä rakastettavaa teidän miehissä on jos ne ei edes osallistu yhteisesti hankittujen lasten hoitoon?

Meillä mies öisin vaihtaa vauvan vaipan ja tuo vauvan sitten mulle syötettäväksi, silloin kun jääkaappiin on kerääntynyt maitoa niin hoitaa myös yhden syötön. Parasta!

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 08:14"]Vastatkaa mulle: Mitä rakastettavaa teidän miehissä on jos ne ei edes osallistu yhteisesti hankittujen lasten hoitoon?
[/quote] Joskus joutuu kärsimään vääristä valinnoistaan :P Mulla on kuitenkin kyky nauttia elämästä ja etsiä onnea pienistäkin asioista. Ehkä mä pohdin eroa, mutta se niin kädenkäänteessä käy.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 08:14"]Vastatkaa mulle: Mitä rakastettavaa teidän miehissä on jos ne ei edes osallistu yhteisesti hankittujen lasten hoitoon?
[/quote]

En tiedä itsekään. En taida miestäni oikein rakastaa, mutta en ole vielä päättänyt onko erosta enemmän hyötyä vai haittaa pienille lapsille ja miten pärjäisin kyseisen ihmisen kanssa eron jälkeen. Epäilen, että erosta tulisi vaikea ja lapset pitäisi jakaa vuoroviikoin enkä usko sen tekevän hyvää lapsille. Tällä hetkellä tuntuu, että mun onnellisuudella ei ole yhtä suurta merkitystä kuin lasten hyvällä ololla. Ei siis riidellä ja periaatteessa meillä on rauhallista kotona, kunhan vaan minä joustan ja teen vaikka kaikki kotityöt mukisematta. Ei ap

Ihanaa, juuri heräsin hiljaisuuteen, lapset mummolassa. Pannullinen kahvia, lounas, 3-4h päiväunia, elokuva, kirjan lukemista, illalla taas elokuva ja huomenna nukun puoleen päivään:)

Niin että vie Se penska mummolaan.

Muistelen aikoja kun mies pesi aamulla lapsen pyllyn ja toi puhtaan käärön rinnalle ettei mun tarvinut nousta. Ihanaa.

Minulla on yksinhuoltajana helppoa siinä mielessä, että vaikka lapsi kiukuttelisi ei ole toista isoa, kiukuttelevaa lasta samaan syssyyn ;)

Mutta miksi pitää tulla tänne ilkkumaan, että "mun miespä hoiti aina vauvaa koko yön, jotta sain nukkua ja olipas mulla ihana mies", jos ap kaipaa kohtalotovereita? Eiköhän se harmita vaan entistä enemmän, jos toiset vielä hehkuttaa omaa onneaan?

[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 08:33"]Mutta miksi pitää tulla tänne ilkkumaan, että "mun miespä hoiti aina vauvaa koko yön, jotta sain nukkua ja olipas mulla ihana mies", jos ap kaipaa kohtalotovereita? Eiköhän se harmita vaan entistä enemmän, jos toiset vielä hehkuttaa omaa onneaan?
[/quote] lopussahan oli vinkki.

Miksi ette nuku vuorotellen? MIes nukkuu vaikka klo 10 asti ja sen jälkeen sinä seuraavat 2-3 tuntia.

Ihanaa, mä sain jo nukkua ekat päiväunet. Kasilta mies nousi ylös ja korjasi lasten aamupalat pois, joi aamukahvinsa ja laittoi vauvan vaunuun nukkumaan ja lhti 2,5v uhmiksen kanssa pihalle. Sain nukuttua hurjat 1,5 tuntia ennen vauvan heräämistä.

Kunhan lounas on syöty ja aamun äksy kiukuttelija nukkunut päiväunensa, lupasi mies vielä käydä äitiään tervehtimässä lasten kanssa. Eli iltapäiväll on vielä tiedossa ainakin kahden tunnin unet!

Ja tämä on ihanaa luksusta. Mies on todella osallistuva isä, ollessaan paikalla. Valitettavasti matkatyönsä vuoksi saattaa olla 2-3 viikkoa kuukaudesta reissussa, jolloin saan hoitaa kaiken itse, kodin ja lapset, flunssista, vatsataudeista yms huolimatta.

Toivottavasti myös ap on saanut nyt levättyä ja patistettua miehen lasten kanssa muualle.
T. 2

Tsemppiä ap! Ja muut samassa tilanteessa olevat. Tiedän,olen kokenut saman. Nyt nuorempikin kohta eskarilainen,mutta ei nuo ajat unohdu. Mies on sellainen,joko hyväksyn tai en. Olen jollain tasolla hyväksynyt,mutta eroa pohtiessani törmään juurikin samoihin asioihin kuin sinä,ap. Joten tässä jatketaan. Olennaista on,että saat nukuttua,etkä kerää pitkää univelkaa. Jos mies ei keskusteluista huolimatta osallistu,anna olla. Nauti lapsestasi,lähtekää eri paikkoihin,älkää jääkö kotiin pyörimään. Väsy,kotityöt,kiukut jne.oikein kulminoituvat kotona. Aika kuluu nopeaan,yritä katsoa kauemmas ja tulevaan. Voimia!