tunnetko ketaan uskovaista, joka pitaa itseaan parempana kuin ei-uskovain? Tallainen uskovainen saalii niita, jotka eivat usko kuten he. Arsyttaako
Kommentit (32)
johuukohan minun omasta hyvästä itsetunnosta? Ei ole kukaan tuominnut millääntavalla.
Minä en pidä itseäni epäluotettavampana työntekijänä kuin kukaan uskovainen.
Kyllä kuule on valtava kirjo myös uskovaisten joukossa erilaisia tyyppejä.
Kunnon Raamattua tunteva luterilainen ei pidä itseään parempana kuin muut. Jeesuskin näytti esimerkillään (Samarialainen nainen), että jokainen meistä ansaitsee pelastuksen.
Sen myönnän, että uskossa on niin hyvä olla, että jollekin voi tulla kateellinen olo, kun näkee toisen onnellisena. Ehkä tuntemanne " ylpeät" uskovaiset ovat halunneet auttaa teitäkin ja te olette tulkinneet sen eri tavalla. Itse olen entinen ateisti ja myönnän ajatelleeni pahaa uskovaisista juuri sen vuoksi, että heillä tuntui olevan jokin erityinen onni, jota minä en pystynyt saavuttamaan.
" Kolkuttakaa, niin teille avataan" . Minä kolkutin ja nyt on hyvä olla. Ihan samalla tavalla elän kuin ennenkin, mutta itsellä on levollinen olo.
Jumala itse rakastaa SINUA ja hänellä on ihana suunnitelma elämääsi varten. Minulla onkin hyvin tärkeä kysymys SINULLE. Jos kuolisit tällä
jos sinä haluaisit nyt juuri tällä hetkellä saada Jumalalta lahjan joka hänellä on sinulle - toisin sanoen ottaa Jeesus Kristus herraksesi ja pelastajaksesi ja tietää että olet menossa taivaaseen sano tämä ääneen jonka tähän kirjoitan:
" Rakas Herra Jeesus tule sydämeeni. Anna minulle minun syntini anteeksi. Pese minut ja puhdista minut. Vapauta minut. Kiitos että kuolit puolestani ristillä. Uskon että nousit kuolleista ja että tulet takaisin uudestaan. Anna minulle nälkä Jumalan asioiden puoleen. Olen pelastunut. Olen uudestisyntynyt enkä ole koskaan enää sama kuin ennen. Jeesuksen nimessä. Kiitos Jeesus!"
.
Jos kuolisit tällä sekunnilla tiedätkö varmasti ilman epäilyksen häivääkään että menisit taivaaseen? Jos tiedät niin se on hyvä. Miksi muuten sanot niin? Jos et usko sinne pääseväsi niin on muuten olemassa keino tietää menevänsä sinne varmuudella. Rukoile edellä oleva rukous.
Raamattu sanoo että kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla. Synnin palkka on kuolema mutta Jumalan lahja on ikuinen elämä meidän herramme Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta. Siellä sanotaan myös että JOKAINEN JOKA HUUTAA AVUKSEEN HERRAN NIMEÄ, PELASTUU. Ja sinä kuulut myös tuohon ryhmään. Eikö vain? Tietysti kuulut.
Hassu kysymys :). Sehän on yksi uskonnon pointteja.
Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä (Tiit.2:11-13).
Ihmisenä en ole yhtään sen parempi. En yleensäkään katso ihmisiä nenänvarttani pitkin, en ketään.
t. uskovainen (lesta)
Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne... että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne (Hes.36:26-27). Jumala vannoo laittavansa Henkensä meihin, joka varustaa meidät tottelemaan kaikkea, mitä meidän Herramme meiltä vaatii.
" Teidätkin, jotka ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen vihamiehiänsä pahoissa teoissanne, hän nyt on sovittanut Poikansa lihan ruumiissa kuoleman kautta, asettaakseen teidät pyhinä ja nuhteettomina ja moitteettomina eteensä" (jakeet 21,22).
Sinä voit sanoa: " Vaikka minä olinkin mieleltäni vieraantuneena kauheissa, pahoissa teoissa... vaikka minä olinkin himon ansoissa... vaikka minä olinkin yksi Jumalan pahimmista vihollisista, Raamattu sanoo, että Hän rakasti minua. Hän etsi minut ja sovitti minut itsensä kanssa.
" Nyt Hän on tuonut minut pimeyden valtakunnasta Hänen valkeutensa valtakuntaan. Hän on saanut minut olemaan rauhassa Hänen kanssaan. Joten kuinka paljon enemmän Hän rakastaakaan minua nyt, kun minut on sovitettu, vaikka kamppailenkin? Hän rakastaa minua!"
On olemassa yksi asia, joka vastaavasti ryöstää meiltä ilomme ja rauhamme Jumalassa: se on meidän loputon yrityksemme miellyttää Häntä omassa lihassamme! Me aina yritämme miellyttää Herraa ihmisvoimassamme - mutta se ei koskaan riitä. Kaikki voitot ovat lyhytaikaisia, ja seuraavan kerran, kun olemme kiusauksessa, me lankeamme yhä syvemmälle. Raamattu kutsuu meidän yritteliäitä ponnistuksiamme " yrityksiksi pystyttää omavanhurskauttamme" :
" Sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle" (Room. 10:3). Siinä on meidän lihamme työssään!