Lue keskustelun säännöt.
Oman kuoleman aavistaminen
25.11.2021 |
Tästä ei varmaan tarvitsisi kirjoittaa mutta kirjoitan silti.
Olen pitkään voinut fyysisesti huonosti mutta ihan viime viikkojen aikana olen tuntenut, että lähtö on lähellä ja olen ollut alakuloinen.
En ole sitä miettinyt tai antanut ajatuksilleni juuri painoarvoa mutta ollut heikko olo ja tässä olen katsellut rauhakseltaan paranenko.
Muutama yö sitten koin olevani lähellä kuolemaa. Minulle tuli kohtaus jota en ole koskaan aikaisemmin saanut, sairauskohtaus.
Siinä unen sekaisessa tilassa puhuin jollekin ja sanoin, etten minä voi vielä tulla vaan vasta kun olen saanut annettua lahjan perheenjäsenelleni. Rukoilin ja hetken olin hereillä, jotta keho rauhoittuisi ja kohtaus menisi ohi. Sitten nukahdin uudestaan.
No olo on ollut surullinen ja tavallaan myös helpottunut. Keho voi huonosti ja olen erittäin väsynyt mutta tuntuu, että lähellä ollaan. En tiedä...ehkä olen vain liian väsynyt tähän sairasteluun. Tuntuu oudolta, en osaa selittää.
Onko joku kokenut vastaavia tuntemuksia?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Millainen kohtauksesi oli?
Voimia sinulle.
Tunsin kuinka sydämeni alkoi hakkaamaan todella voimakkaasti ja toinen puoli kasvoista alkoi kihelmöimään. Rintaan sattui tajuttoman paljon ja siinä vaiheessa "keskustelin" kuolemastani. Sen jälkeen heräsin rintakipuun ja hyvin voimakkaaseen sydämenlyönteihin, pulssikin oli korkea. Takoi jonkin aikaa ja rauhoittui, edelleen siinä rukoilin ja mietin, mitä pitäis saada vielä tehtyä.
Edellisiltana sanoin miehelle, että onpa outo tunne, kaulaankin sattuu ja olen pitkään muutenkin valitellut terveydentilaani ja rintakipuja. Koko ajan ihmeellisiä oireita.
Olen ollut heikossa kunnossa jo pitkään. Flunssaa, kovaa yskää ja rintatuntemuksia. En meinaa parantua ollenkaan.
Lääkärissä käyty, ei ole huolissaan. Sain astmalääkkeitä ja sairaslomaa.
Olen liian nuori kaikelle vakavalle lääketieteen piirissä.
En tiedä, tunne vain on se, ettei tässä hyvin käy. Olen tämän hyväksynyt ympäröivässä maailmantilanteessamme.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen kohtauksesi oli?
Voimia sinulle.
Tunsin kuinka sydämeni alkoi hakkaamaan todella voimakkaasti ja toinen puoli kasvoista alkoi kihelmöimään. Rintaan sattui tajuttoman paljon ja siinä vaiheessa "keskustelin" kuolemastani. Sen jälkeen heräsin rintakipuun ja hyvin voimakkaaseen sydämenlyönteihin, pulssikin oli korkea. Takoi jonkin aikaa ja rauhoittui, edelleen siinä rukoilin ja mietin, mitä pitäis saada vielä tehtyä.
Edellisiltana sanoin miehelle, että onpa outo tunne, kaulaankin sattuu ja olen pitkään muutenkin valitellut terveydentilaani ja rintakipuja. Koko ajan ihmeellisiä oireita.
Olen ollut heikossa kunnossa jo pitkään. Flunssaa, kovaa yskää ja rintatuntemuksia. En meinaa parantua ollenkaan.
Lääkärissä käyty, ei ole huolissaan. Sain astmalääkkeitä ja sairaslomaa.
Olen liian nuori kaikelle vakavalle lääketieteen piirissä.En tiedä, tunne vain on se, ettei tässä hyvin käy. Olen tämän hyväksynyt ympäröivässä maailmantilanteessamme.
Ap
Tuo kuvauksesi sopii paniikkihäiriökohtaukseen, joita itsellänikin on ollut paljon. Olen ollut lukemattomia kertoja "varma" kuolemastani, mutta yhä täällä sinnitellään. Oman kuoleman aavistamisessa ei ole mitään outoa tai yliluonnollista, sillä mieli on yhteydessä kehoon. Kumpikin voi sairastuttaa toisen, ja useimmiten tuntemukset menevät ohi. Eri asia sitten esim. parantumattoman syövän kohdalla, missä tietää kuolevansa pian.
Mitä enemmän rypee kuoleman ajatuksissa, sitä pahemmaksi ne muuttuvat, ja alkavat jyllätä alitajunnassa vaikuttaen myös uniin.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ollut pitkään alakuloinen ja on ollut terveyshuolia, niin ne voisivat hyvinkin alitajuisesti manifestoitua tuollaisina aavistuksina.
Koita nyt vain pitää itsestäsi huolta parhaasi mukaan. Kuolema tulee ennen pitkää meistä kaikille, eikä kukaan tiedä siitä etukäteen.
Mummo kertoi työkaveristaan, joka pyysi kaikki leipomaan valmiiksi tarjottavat hautajaisiinsa. Hän kuoli pian.
En tiedä, sairastiko jotain.
Mun kaveri sanoi, että hänestä tuntuu, että hän ei elä enää kauan. Muutama viikko sen jälkeen tuli tieto, että hän on kuollut, sydän petti.
Muista rukoilla ja olla läheisillesi hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tapauksen, jossa mies tuntui aavistavan jotain. Hänellä oli maanantaiaamuna lähtö työmatkalle ja hänelle tuli pakonomainen tarve laittaa järjestykseen papereita. Juuri sellainen ikuisuusprojekti mikä meillä monella on, että täytyy järjestää nuo "sitten joskus". Järjesti kaikki paperinsa kuntoon.
Sitten maanantaiaamuna ei olisi millään halunnut lähteä sinne työmatkalle. Vaimo joutui patistelemaan ja ihmetteli, mikä sillä miehellä nyt on. Mies sitten lähti, ja kuoli menomatkalla kolarissa. Hän oli vasta kolmekymppinen.
Isoisäni oli kertonut vaimolleen, että näki unta, jossa edesmenneet tuttavat tulivat pyytämään häntä mukaansa. Isoisä jotenkin tiesi ajankohdankin koska lähtee, sillä hän puhui sillä tavalla, että ”juhannuksen jälkeen minäkin makaan tuolla Honkanummella”. (=hautuumaa). Isoisä oli muuten terve, mutta sai heinäkuussa äkillisen sairauskohtauksen, johon menehtyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini aavisti kuolemansa. Puhui usein kuinka pääsee pian kivuistaan ja suorastaan toivoo sitä. Mitään tiettyä sairautta ei ollut diagnosoitu. Keuhkoissa oli vikaa ja kipuja leikkausten jäljiltä. Eräänä yönä sai kohtauksen ja menehtyi siihen. Itsekin jollain tasolla tiesin etukäteen tämän, mutta en halunnut uskoa siihen vaan kielsin kaiken loppuun saakka. Suht nuorena lähti.
Minä aavistin appiukon kuoleman etukäteen. Koko syksyn mieleeni nousi kuva lehden kuolinilmoituksesta, jossa luki hänen nimensä. Pakotin ajatuksen aina väkisin pois ja ajattelin, ettei ole totta tuollaiset toivottavasti. No, joulun alla hän kuoli yllättäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä kannattaa kuunnella näitä tuntemuksia ja miettiä kuolemaa ja sielun tilaa. tosiaan tunnen ihmisen jota elvytetty tilanteessa, jossa ovat käyneet keskusteluja enkeli.taivas? miksi pitää vielä elää maailmassa.
jotkut ihmiset jotka elvytetty kuolleesta tilasta,kertovat olleensa jossain välitilassa. itse siis uskon taivaan olemassa oloon.