Kämppä kuin kaatopaikka, tavaroiden vähentäminen

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 00:44"]

Kannattaa ottaa valokuvia pois heitettävistä tavaroista niin ei ainakaan jää kokonaan ilman muistoja. 

[/quote]

Tavallaan ihan hyvä neuvo, mutta yleensä on niin että kun laittaa tavaroita pois, niitä ei pian enää muista. Jos on kuva muistuttamassa siitä mitä oli, alkaa helpommin harmittaa se luopuminen.

Muuttojen yhteydessä olen itse onnistunut karsimaan tavaraa aika paljon. Varastosta toiseen turhien kamojen kanniskelu kun ei houkuta. Kyllä tälläkin hetkellä vielä esim astioita on aivan liian paljon, vaikka poiskin on lahjoitettu.

Yksi ongelma on muuten se, että ihmiset antavat tavaraa lahjaksi. Meilläkin on kumman paljon viini/shampanjalaseja kun ottaa huomioon, että emme juo viiniä tai vastaavia. Itselle erityisen hankalalta tuntuu lahjaksi saatujen tavaroiden kiertoon laittaminen. Siinä kun on se tunnepuoli tavallaan mukana.

Kämpän koko ja kaappitila myös määrittää sitä, kuinka paljon ylimääräistä roinaa on mahdollista kätkeä itseltään. Pieni asunto on helposti tursuamispisteessä :/ 

Lue sitä täälläkin kohuttua Oma Koti Valkoinen -blogia. Siellä on erinomaisia vinkkejä ja neuvoja tavaroiden karsimiseen ja tavaran minimalisointiin.

Mutta älä takerru niihin "ei kyllä ole lusikkaa tuolla lautasliinan sisässä, nyt se huijaa" juttuihin vaan poimi vinkit ja neuvot :)

Lahjojen poisantaminen tuntuu pahalta. Että mieluummin luopuu jostain mikä on mieleen, jonka itse hankkinut, mutta se kummitädiltä saatu juustolautanen seuraa muutosta toiseen kaapin pohjalta toiseen kaappiin.

Mutta käytännön vinkkejä: Tavarat laatikkoon, ja jos sieltä ei tarvitse mitään kuukauteen ottanut niin sitä ei tarvita. Tai kolmeen kuukauteen, riippuu vähän tavaramäärästä. Siis esim. keittiötarvikkeiden määrää voi vähentää näin.

Tärkeää on myös se, että EI OSTA UUTTA.

Toivoisin, että ystäväni myös kunnioittaisivat sitä, että toisivat joko jotain, mitä olen pyytänyt tai jotain, minkä voi syödä tai polttaa jos lahjoja tarvitaan.

Lasten tavaroihin liittyy hirveästi muistoja. Mutta eka kerta on vaikein, sen jälkeen tavara lähtee aina vaan helpommin kiertoon. Niiden lelujen suhteenkin voi ajatella vaikka Toy Story 3 (?) että jossain voi olla lapsi, joka leikkii sillä, toisin kuin nyt kun se vaan lojuu käyttämättä.

Kaiken sisustustavaran ei myöskään tarvitse koko aikaa olla esillä. Itse kierrätän tauluja, tai mitä nuo nyt on, kehystettyjä julisteita yms.

No lasten tavarat ja lelut on minullakin hankalia. Ja äitini on samanlainen hamsteri ja olen ottanut tavaraa häneltäkin  vastaan.

Olen pikkuhiljaa karsinut tavaroita. 

-ajattomat ja säilyvät jutut olen säilyttänyt kuten barbit, my little ponit, brion junaradat, legot palikkalaatikon

-olen säästänyt laatikollisen (pienen!) lasten vauva-aikaisia vaatteita, ensikengät ja jonkun vauvalelun. Ne vaatteet eivät kestä ensinnäkään vuosi toisensa jälkeen säilömistä. Äitini oli hartaasti säilönyt ties mitä lasten vaatteita ja varsinkin kuminauhat ja resorit olivat hapertuneet, heitin kylmästi roskiin koska mitä iloa on säilöä jotain muodotonta paitaa?

-jos olisin antanut jollekin lahjaksi vaikka viinilaseja olisin iloinen että hän antaisi ne jollekin jolle niistä on iloa. Mielummin että ne ovat käytössä kuin kaapin perällä tilaa viemässä

-kaikki vähänkään rikkinäinen tai sellainen jota ei käytä pois. Minulla oli 57 aluslakanaa yhden hengen sänkyyn. Sänkyjä joihin nämä sopivat oli 2. Pois lähti yli puolet. Pari lakanaa revin ja käytin esimerkiksi parvekkeen pesuun, osan annoin tutulle ja osan vein kissataloon rievuiksi.

-loputtomat purkit ja niiden kannet! Vaikka kuinka olisi hyvä tupperwaren purkin kansi niin sillä ei tee mitään jos purkki on hukassa. Hävitin kaikki parittomat tai muuten huonot ja ostin tilalle keskenään toimivia.

-nykyisin jos ostan itselleni vaikka alushousuja niin heitän sieltä kulahtaneimmasta päästä samanverran pois

11 virlä.

Yksi ongelma oli myös lasten piirrustukset ja askartelut. Hankin kaikille omat kansiot, joihin laitoin taideteokset, osasta otin kuvan ennen roskiin heittoa ja laitoin kansioon. Ne lasten tekemät hörsöttimet ovat ihania mutta pakko niitäkin on karsia. Järkevästi säilöminen säästää tilaa ja pitää ne järjestyksessä.

Itse kävin äitini varastosta hänen luvallaan heittämässä pois laatikkokaupalla omia lapsuusaikaisia piirustuksia. Säästin hänelle muutaman kultakin ikäkaudelta ja lisäksi ns. hienoimmat, niin että mahtuivat yhteen laatikkoon siististi. Ymmärrän että ne suherot on silloin 30 vuotta sitten säästetty ja säilötty, mutta aika aikaa kutakin.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 00:40"]

Ei ollut vaikeaa, mutta kesti vuosia...

Kannattaa varautua siihen, että siihen menee kauemmin kuin ajatteli ensin, ja kannattaa tehdä alue kerrallaan rauhassa. 

Suosittelen marie kondon kirjaa ja tekniikkaa - http://www.nytimes.com/2014/10/23/garden/home-organization-advice-from-marie-kondo.html?_r=0

[/quote]

Hyvä aihe ja hyvä ketju, mutta sinänsä mielenkiintoista, että tässä mainitun Kondon kirja ilmestyy juuri TÄNÄÄN suomeksi ;)

http://www.bazarforlag.fi/asema/konmari/6770

Smoothia sissihommaa?

Pari itse hyväksi huomattua vinkkiä:
.
lasten/vauvojen vaatteet turvakotiin (samalla voit viedä vaikka paketin vaippoja, ovat varmasti tarpeen)
.
liinavaatekaapin karsiminen (huonot löytöeläintalolle, epämieluisat esim h&m:lle, muutaman voit silputa auton rassaus- tai siivousliinoiksi), koskee myös pyyhkeitä.
.
muovipurkkien/eväsrasioiden läpikäyminen (onko kaikkiin kansia, onko rikkinäisiä jne). Osan voit laittaa lasten hiekkalaatikkoleikkeihin (esim. Ne kannettomat rasiat).
.
aterinten, lautasten, lasien ym karsiminen (itsellesi turhista voit koota paketin ja myydä/antaa vaikka opiskelijalle tori.fin kautta)
.
PAPEREIDEN LÄPIKÄYMINEN!!! allekirjoittaneella oli paha tapa säilyttää vanhoja opiskelupapereitakin. Nyt kun on ylimääräiset karsittu, on kirjahyllyssäkin tilaa kun ei ole älytöntä määrää kansioita tilaa viemässä.
.
käy vielä läpi kaikkien vaatteet. Reikäiset sukat kierrätä kerran pölyjen pyyhinnässä, rikkinäiset vaatteet joko korjaukseen (jos muuten mieluisia, sopivan kokoisia ja tarpeellisia) muuten siivousliinana käytön jälkeen roskiin.
.
Tee itsellesi paperille konkreettinen aikataulu. Jaa urakka eri päiville. Maanantaina keittiön alakaapit, tiistaina yläkaapit. keskiviikkona eteinen, torstaina liinavaatteet jne. Iso urakka kannattaa pilkkoa vielä osiin. Ja tärkeintä on kirjoittaa tavoite ylös (esim.luovun kolmesta säkillisestä roskaa). kirjoita ylös vielä palkinto itsellesi joka ei saa olla tavaraa (Kasvohoito, kampaaja, manikyyri, hieronta,kylpyläreissu lasten kanssa, retki jne).

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 10:14"]

Lahjojen poisantaminen tuntuu pahalta. Että mieluummin luopuu jostain mikä on mieleen, jonka itse hankkinut, mutta se kummitädiltä saatu juustolautanen seuraa muutosta toiseen kaapin pohjalta toiseen kaappiin.

Mutta käytännön vinkkejä: Tavarat laatikkoon, ja jos sieltä ei tarvitse mitään kuukauteen ottanut niin sitä ei tarvita. Tai kolmeen kuukauteen, riippuu vähän tavaramäärästä. Siis esim. keittiötarvikkeiden määrää voi vähentää näin.

Tärkeää on myös se, että EI OSTA UUTTA.

Toivoisin, että ystäväni myös kunnioittaisivat sitä, että toisivat joko jotain, mitä olen pyytänyt tai jotain, minkä voi syödä tai polttaa jos lahjoja tarvitaan.

Lasten tavaroihin liittyy hirveästi muistoja. Mutta eka kerta on vaikein, sen jälkeen tavara lähtee aina vaan helpommin kiertoon. Niiden lelujen suhteenkin voi ajatella vaikka Toy Story 3 (?) että jossain voi olla lapsi, joka leikkii sillä, toisin kuin nyt kun se vaan lojuu käyttämättä.

Kaiken sisustustavaran ei myöskään tarvitse koko aikaa olla esillä. Itse kierrätän tauluja, tai mitä nuo nyt on, kehystettyjä julisteita yms.

[/quote]

Perintönä saadut tavarat on myös tuho ja turmio. Meille on tulossa anoppilan koko omaisuus, jossa on perinnehuonekaluja ja mun kurkkua kuristaa ahdistuksesta jo etukäteen. Voiko myydä isovanhempien häälahjaksi saadun rokokootyylisen (voi yrjö) keittiökalustuksen?

Lasten vaatteet ja lelut on itselle vaikea paikka. Hirveän vaikea luopua, koska ne pulppuaa muistoja. Lahjoista luopuminen on helppoa, en tiedä miksi näin. Ne on vain tavaroita ohikulkumatkalla.

Mulla on vähennysprojekti menossa ja on se kyllä aika hankalaa muistojuttujen takia ja kun ei tiedä, mitä oikeasti vielä voi tarvita. 

Kannattaa tutkia, että onko tallessa jotain mikä on oikeasti käyttökelvotonta (rikkinäisiä/kuluneita vaatteita tai jotain) ja hankkiutua niistä eroon. Uuden tavaran hankkiminen kannattaa myös minimoida, ettei ainakaan kasva lisää se tavaramäärä.

Annoin tuhansien edestä tavaroita tutulle viime muutossa. En miettinyt saisko kirpparilla jotain, tai tarvinko jotain. Järkyttävän hyvä mieli tuli.

Yli vuoteen en ole ostanut kuin muutaman vaatteen ja ruokaa. Vähennän edelleen, suunnitteilla on perintö astioiden "hukkaaminen"

Entinen hamstraaja

Muistoista voi ottaa kuvan ennen hävittämistä.

Varmaan se sieltä tunnepuolelta kannattaa lähteä liikkeelle. Mieti miksi kytket joka kippoon ja kuppiin tunteita. Katoaako muistot ja menneisyys todella jos hävität turhan romppeen?

Tavarat on yhtä kuin muistot.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 00:37"]

Tavarat on yhtä kuin muistot.

[/quote]

Ihan ensimmäiseksi kannattaa kyseenalaistaa tämä. Jos tästä ajatusmaailmassa ei pääse eroon, sitten täytyy hyväksyä se että elää roinan keskellä.

Ei ollut vaikeaa, mutta kesti vuosia...

Kannattaa varautua siihen, että siihen menee kauemmin kuin ajatteli ensin, ja kannattaa tehdä alue kerrallaan rauhassa. 

Suosittelen marie kondon kirjaa ja tekniikkaa - http://www.nytimes.com/2014/10/23/garden/home-organization-advice-from-marie-kondo.html?_r=0

Kannattaa ottaa valokuvia pois heitettävistä tavaroista niin ei ainakaan jää kokonaan ilman muistoja. 

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 11:15"]

Hyvä aihe ja hyvä ketju, mutta sinänsä mielenkiintoista, että tässä mainitun Kondon kirja ilmestyy juuri TÄNÄÄN suomeksi ;)

http://www.bazarforlag.fi/asema/konmari/6770

Smoothia sissihommaa?

[/quote]

Mä laitoin ton vinkin marie kondosta, enkä ole ap. En tiennyt, että se on edes käännetty suomeksi.

Tota kondon kirjaa ei tarvitse muuten ostaa, koska nytimesin artikkelissa on kaikki sen perusjutut järjestelystä.

Minä olen kysynyt lapsilta mitkä lelut saa myydä, ja kannustimena olen antanut rahat lapsille pankkiin pistettäviksi. Joitakin tietysti myös säästetään, pienemmästä päästä, esim pet shop-hahmoja säästetään mutta ne isot talot yms myydään.

Katseltiin juuri miehen perheen dioja 60 - 70 luvuilta ja mies katseli, että tuo sudenpentulakki heitettiin juuri viime vuonna pois ja tuo putkirinkka poltettiin viime kesänä. Täällä on jotain kalusteita hänen mummolastaan:)

Museorakennuksenhan ne tarvitsisi jos kaiken säästäisi.