Lue keskustelun säännöt.
En uskalla mennä treffeille!!
18.02.2015 |
Eron jälkeen siirryin nettideittailun ihmeelliseen maailmaan. Nyt olen löytänyt pari varsin kiintoisaa ehdokasta, jotka vaikuttavat kaikin puolin kivoilta. Kahvittelukutsukin on jo heitetty ilmaan. Mutta en uskalla mennä!! Pelkään olevani luonnossa rumempi ja tylsä ja kamala. En pidä itseäni fyysisesti viehättävänä ja vika tikki arkkuun on jos huomaan miehen naamasta ettei tämä ollutkaan ihan sitä mitä tämä toivoi. Ahdistaa ja mietin jo että joisiko pienet kännit ennen treffejä.
Kommentit (8)
Onhan Se jännää, mutta yksillä treffeillä kun olet käynyt, niin seuraavat onkin jo paljon helpommat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiku sinne vain! älä turhaan panikoi
Apua! En ole vielä ilmoittanut pääsenkö paikalle.
Nettiteffipaniikkiin voi minusta parhaiten varuatua siten, että on mahdollisimman pitkälle alusta asti rehellinen. - Tämä neuvo saattoi kuullostaa, ehkä vähän tylsältä, kun, eikö kaikki kerro aina nettideitti profiilissa olevansa luotettavia, aktiivisia (,ainakin enemmän kuin aktiivisen passiivisia) ja urheilullisia. Ja ulkonäöltään katseen kestäviä tai vähintään perus nättejä. Mut hei suurin osahan meistä on tuollaisia, Mutta miksi olemme usein tahtomattame sinkkuja? En minä vain tiedä. Olenhan sinkku myös itse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä mene. Saatat paljastua iinhimilliseksi ihmiseksi...ja se toinen saattaa paljastua inhimilliseksi ihmiseksi.... Nin kai se on. Helppo leikkiä siellä verhojen takana kuurupiiloa. Ei ole kadehdittava tilanne sinulla.
tai sitten vaan uskallat olla utelias. Oma valinta. Syteen tai saveen
Se vastapuoli voi olla joku samanlainen tai sitten joku häiriö. Arpapeliä pelaat. Kokeile onneas?
Mulla on aina samat fiilikset. Harvoinpa tosin treffeillä käynkään. Viimeisimmällä kerralla panikoin jopa niin pahasti, että feidasin miehen kokonaan - jep, tosi rumaa ja olihan se ilkeästi tehty, mutta kerrottuani avoimesti jännityksestäni ja siitä, miten vaikea koko treffiajatus on niin sovittiin treffit seuraavalle päivälle. Enkä jänistänyt ja kivaa oli! Menikin tosi helposti ja mukavasti ja tapailtiinkin pari kuukautta. Tapailu päättyi hyvässä hengessä liian kaverilliseen oloon (molemmin puolin) ja kavereina jatkettiin. Tästä voimaantuneena sovinkin uudet nettitreffit potentiaalisen miehen kanssa, ehkä nyt en jänistä noin pahasti ;)
Mulla sama homma. Parin päivän päästä pitäis treffeille lähtee ja jännitys nousee pintaan jo pelkästä sen ajattelusta. Kai se on sitä että pelkään myös ettei musta tykättäiskään ja se romuttais itsetuntoo huolella. Tai sitten että ei keksiskään mitään puhuttavaa ja kummatkin tapittais kiusallisina eri suuntiin. Ite mietin että juon pari sidua ennen treffejä hermoja rauhottamaan. Toki sitten pitää muistaa pestä hampaat huolella ettei treffikumppani luule alkoholistiksi. :D