Mitä tekisitte tilanteessani? (Moraalikysymys)

Älä puutu toisten asioihin.

Meillä työssä oli myös erittäin ylipainoinen henkilö ja kokeissa työpaikkalääkärillä löydettiin vaikka mitä mihin sai lääkkeet ja apuja.

Muutaman kuukauden kuluttua , kun tavattiin oli pirteä ja toistakymmentäkiloa kevyempi.

Mitäs jos antaisit lääkärin hoitaa homman.

Jos itse olisin lääkäri, niin pitäisin sinua vähintäänkin hulluna, jos tuliisit selittämään työkaveristasi tuollaisia.

Tietynlaisesta lihavuudesta näkee että se on helposti tullutta, makeista limuista ym.  Rumaa juoruta, mutta jos olet väleissä voit sanoa nätisti.  Kyllä se ärsyttää jos joku selittelee varsinkin näin on hyväksyttävä ylipaino.  Helposti lihonut voi laihtuakin helposti.  Ruokavaliota vain on ihmeen vaikea muuttaa.

Tuttava väitti ettei ylipainoa saa millään pois, hän käveli kilometrin päivässä, söi samalla tavoin rasvaisia ruokia.

Tietysti eri asia kun se johtuu sairaudesta.

Ja sitten tuollainenkin nainen kuin ap, on sellainen itsestäänselvästi ja yleisesti "arvossapidettävä työssäkäyvä", vaikka työmarkkinoiden ulkopuolella on pilvin pimein kiinnostuneita ja käteviä ihmisiä, joita ihan oikeasti kiinnostaisi nimenomaan asiallinen työnteko siellä työpaikalla, eikä tuollainen alatyylinen muiden ihmisten asioiden pyörittely ja ämmälässytys suojatyöpaikan tarjoamassa turvasatamassa työnteon ollessa mitättömässä sivuroolissa.

En arvosta aloittajan kaltaisia naisihmisiä. Siis sekä se ylipainoinen henkilö joka esitelmöi painostaan sun muista merkityksettömistä yksityisasioistaan työpaikalla vieden aikaa oikeasti tärkeältä, vieden yrityksen rahaa suoraan sanottuna, että tuo ap, joka ei käsitä tärkeää eroa omien ja muiden ihmisten asioiden välillä - molemmat joutaisivat ulos, ja uutta väkeä sisälle. Jos olisin esimiehenne, niin seuraavissa yyteissä lähtisitte leppäkeihään lailla lentoon, ja jatkossa palkkalistoille tulisi lähinnä jotakuinkin introvertteja, enimmäkseen introvertteja! Palkatkaa työnantajat introvertteja, silloin nämä tämänkin kaltaiset alatason ongelmat ovat historiaa tehtävässä kuin tehtävässä ja työssä tehdään silloin sitä mitä siellä kuuluukin tehdä. Mutta tehän haluatte heittää rahaa taivaan tuuliin, se on nähty.

Minä ymmärrän aloittajaa täysin! Meillä on työpaikalla todella samanlainen tilanne. Kyse oli nimenomaan täysin itse aiheutetusta lihavuudesta, jonka tämä työkaverini halusi väkisin vajaatoiminnan syyksi. Työterveyslääkärin mielestä vajaatoiminnan kriteerit eivät täyttyneet, kuten ei myöskään sisätautilääkärin. Tämä kyseinen henkilö sai kun saikin kuitenkin puhuttua itselleen koelääkityksen. Itsekin myönsi, että joutui itkien sitä anomaan kunnes lääkäri heltyi todeten, ettei pienestä annoksesta haittaakaan ole kunhan seurataan tarkasti. Tämä koelääkityksen saanut nosti annosta samantien kolminkertaiseksi laihtumisen toivossa. Seurauksena sydämen tykytystä, rytmihäiriöitä, liikahikoilua.. Olimme hänestä huolissamme. Ennen kontrollia hän lopetti lääkityksen kokonaan, jotta lääkäri luulisi että lääkeannos on ollut liian pieni ja sitä täytyisi nostaa. En tiedä mitä kontrollikäynnillä päätettiin, mutta hän jatkoi kolminkertaisen annoksen syömistä edelleen laihtumisen toivossa (samalla kun söi aivan valtavasti) ja kärsi liikatoiminnan oireista. Me (idiootit, jotka emme ansaitsisi työpaikkaamme) otimme yhteyttä työterveyslääkäriin, joka oli tiedoista todella kiitollinen.