Miksi pitää suuttua oikein kunnolla ennen kuin lapsi uskoo mitään?

Meillä kolmesta lapsesta nuorin on aika samanlainen. Toki on vielä niin nuori, että enemmän huolettaa se, että satuttaa itseään, kun hän sitten kiukustuu siinä vaiheessa, kun se tavara otetaan viimein pois. Vaikka muuten mainiosti ymmärtää puhetta monellakin kielellä, niin osassa tilanteita selittämisestä ei ole mitään hyötyä.

Noin yleisesti tähänkin ketjuun tulleista viesteistä näkee, että tällä palstalla asustavat todelliset lapsikuiskaajat, koska missään muualla en ole koskaan nähnyt näin täydellisesti kasvatettuja lapsia. Meilläkin lapset kuulemma koulussa ja päiväkodissa käyttäytyvät oivallisesti, mutta kyllä illalla kotona annetaan sitten kaiken turhautumisen ja kiukun tulla suodattamatta läpi. Olen ajatellut, että on ihan normaalia testaamista vaikkakin helvetin rasittavaa, mutta näemmä en ole vain osannut olla johdonmukainen vanhempi.

Jos siis ap:ta yhtään lohduttaa, niin täällä meitä on muitakin, joiden lapset eivät vain kuuntele, vaikka päällään seisoisi. Olen antanut itseni ymmärtää, että lapset kyllä ymmärtävät, vaikkei muutosta käytöksessä näkyisikään ja joskus sitten isompina paljastavat hyvät tapansa. Meillä vielä odotellaan sitä päivää. Välillä kiukuttaa, toisinaan huudattaa, mutta olen aika vakuuttunut, että lapsi ei tästä ihan vinoon kasva, kunhan muistaa pyytää anteeksi sitten myöhemmin sitä omaa kiukkuaan.

M41

Vierailija kirjoitti:

Se ei ap auta lastasi yhtään, jos et pysty myöntämään ette teistäkin on ollut jotain vikaa. Tuo sokeus omalle toiminnalleen pitää täysin paikkaansa. Joku ulkopuolinen näkee toimintanne täysin eri silmin. Onko ketään sellaista jolle voisit puhua?

Haloo nyt. Rajaa siihen pätemiseen kun toinen hyvässä hengessä kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luen että aloituksessa kysytään, mikä lapsessa on vikana sen sijaan, että mietittäisiin mikä omassa toiminnassa ei onnistu.

Onko lapsi ehkä oppinut hakemaan huomiota negatiivisin keinoin? Ei se huutaminen kivaa ole, mutta huomiota se silti on; leluja heittämällä aikuiselta tulee reaktiota.

Suosittelen kinnittämään asiaam vähemmän huomiota. Kun lapsi heittää niin kielletään, otetaan tavara heti pois, ja ohjataan lapsi toiseen hommaan. Eli ei anneta mennä huudoksi. Vielä jos haluaa hifistellä, niin lapsen ikätason mukaan siinä tuhon hetkellä voi arvailla ääneen lapsen tunnetilaa jne; "no voi sentään, eikö se auto pysynyt siinä radalla, alkoiko harmittamaan, laitetaan se tänne hyllylle hetkeksi ja kokeillaan kohta, muistathan että ei saa heittää, tavarat menee rikki..."

Tätä sitten toistona päivästä ja viikosta toiseen. Jossain kohden hän oppii. Lisäksi positiivista huomiota muilla keinoin.

Ei lapsessa se vika ole, luit aloituksen väärin. Vaan minussa ja lapsen isässä jos jossain.

Lapsi osaa ikäisekseen erittäin hyvin tunnistaa ja nimetä tunteitaan ja tekee sitä oma-aloitteisesti usein. Eikä kyse noissa heittelytilanteissa ole useinkaan mistään harmituksesta.

Itsestäni sen verran että en suutu helposti vaan olen varsin pitkäpinnainen ihminen ja jos joudun jollekin suuttumaan niin uuvun siitä suuttumisesta pahasti.

Lapsi taas vaikuttaa siltä kuin hän haluaisi jotenkin väkisin ärsyttämällä saada minut suuttumaan. Kuin tarvisi johonkin aikuisen voimakkaita reaktioita. Hän ei siis säikähdä suuttumisista vaan tuntuu rauhoittuvan niistä jopa. Outoa kyllä.

Kehun häntä joka päivä ja hän saa minulta kyllä voimakkaita positiivisia reaktioita mutta ne ei tunnu olevan se mitä hakee.

Ap

Ota todesta. Lapsesi mielestä olet ilmeisesti luonnottoman pitkäpinnainen, ja hän etsii tietä ulos siitä tunteakseen sinut paremmin ja löytääkseen aidon minäsi.  Eli teillä on kaikki ihan riittävän hyvin, koska hän voi niin tehdä joutumatta pelkäämään seurauksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olet jatkanut johdonmukaista kasvatusta kun se ei selvästikään toimi?

Jos lapsesi ei esim opi koulussa kirjoittamaan mitä sinusta opettajan pitäisi tehdä? Hänen pitää löytää niin monta kertaa uusi tapa opettaa, että lapsi oppii.

Eli sinun pitää löytää kasvatukseen uusi taktiikka.

Joo, uusi taktiikka sopii. Olisiko ideoita? Itsellä pää lyö tyhjää. Ap

Näe lapsesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olet jatkanut johdonmukaista kasvatusta kun se ei selvästikään toimi?

Jos lapsesi ei esim opi koulussa kirjoittamaan mitä sinusta opettajan pitäisi tehdä? Hänen pitää löytää niin monta kertaa uusi tapa opettaa, että lapsi oppii.

Eli sinun pitää löytää kasvatukseen uusi taktiikka.

Joo, uusi taktiikka sopii. Olisiko ideoita? Itsellä pää lyö tyhjää. Ap

Näe lapsesi.

No niinhän hän tekee. Mikä pointti on sanoa noin jos ei samalla kerro, mitä oletat hänen jättävän näkemättä. Muutenhan haluat vain lyödä ihmistä joka pyytää apua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olet jatkanut johdonmukaista kasvatusta kun se ei selvästikään toimi?

Jos lapsesi ei esim opi koulussa kirjoittamaan mitä sinusta opettajan pitäisi tehdä? Hänen pitää löytää niin monta kertaa uusi tapa opettaa, että lapsi oppii.

Eli sinun pitää löytää kasvatukseen uusi taktiikka.

Joo, uusi taktiikka sopii. Olisiko ideoita? Itsellä pää lyö tyhjää. Ap

Näe lapsesi.

Mitä pitää nähdä?

Täydelliset äidit taas täällä kokoontuu.

Ap vielä nostaa jos joku osaisi kommentoida.