Lyön tyttöystävääni,mistä apu lopettamiseen?

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 23:36"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 23:29"]Miten olet vielä tuon ikäisenä tuolla tavalla reagoiva? Oletko yhä tekemisissä vanhempiesi kanssa ja vanhat patoutumat hiertävät? Itse päästin 19-vuotiaana irti vanhemmistani ja lakkasin kolmekymppiseksi tullessani olemasta manipulatiivinen, ilkeä, kostonhimoinen ja väkivaltaisia raivokohtauksia saava. Kävin myös omasta aloitteestani vertaistukiryhmissä, terapeuteilla, papilla, lääkäreillä jne. Enkä ollut kenenkään kanssa yhdessä ennen kuin tiesin varmuudella olevani hyvää seuraa. Kysymys kuuluu siis, mikset ole saanut laitettua ongelmallesi stoppia aikaisemmin? Mikset ole halunnut aiemmin toimia sen poistamisen eteen vai pitääkö sosiaalinen elämäsi sitä jotenkin yllä? Oletko jossain vanhassa, negatiivisessa roolissa suhteessa vanhempiisi ja se alitajuisesti ketuttaa enemmän kuin voit tiedostaa? Ehkä sinun pitää tehdä tilinpäätös perheenjäsentesi suhteen ennen kuin voit parantua ja siirtyä uuteen elämään rakkaasi kanssa. Terapian vaikutus on kuitenkin rajallinen. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja vaikutat kirjoitustesi perusteella ihan fiksulta.  [/quote] En ole aiemmin nähnyt käytöksessäni mitään väärää.naisia on ollut,fyysisiä tappeluita myöskin. Ja kaksi pahoinpitelysyytettä v2000 ja v2007. Mutta se on ollut normaalia,ja nämä edelliset kumppanitkin ovat kai ajatelleet niin kun heidänkin perheissäänon ollut väkivaltaa ja hekin on hakanneet mua. Suhteet on olleet on-off. Tää suhde on erilainen, minä haluan tehdä tästä erilaisen. Olin aiemminkin ihan tyytyväinen mutta nyt haluan tehdä naiseni onnelliseksi.parempi myöhään kuin ei milloinkaan? En kaipaa tästä arvostelua, hoidan sen puolen ihan itse ja kannan näitä asioita aina omallatunnolla. Mutta nyt on oikeasti aika muuttua.

[/quote]

Ei minua kiinnosta moralisoida, koska se on irrationaalista ja hyödytöntä toimintaa yleensä, mutta miten tuo suhde perheeseesi? Voivatko kaverisi tukea sinua jotenkin? 

Ikävää sinunkin kannaltasi, että sinulle on osunut aiemmin noin huonoja seurustelukumppaneita. 

Miksi olet tämän itsellesi rakkaan naisen kanssa, jos et kykene hillitsemään itseäsi ja hakkaat häntä? Jos välität hänestä, niin suojelet häntä itseltäsi ja annat hänen etsiä jonkun, joka ei häntä hakkaa. Voit harkita uusia suhteita, sitten kun olet hoitanut pääsi kuntoon.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 23:32"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 23:25"]Älä mene naimisiin tai jos menet naimisiin, niin älä lisäänny. Olen äärimmäisen skeptinen, että tosta voisi opetella ulos. Olen itse erittäin väkivaltaisesta yhteisöstä, jossa myös kaikki asiat ratkaistiin väkivallalla. Ne, jotka jo lapsena eivät lähteneet tuohon mukaan, ovat selvinneet suht. normaaliin elämään ja mitään väkivaltajuttuja ei myöskään tietääkseni ole ollut. Ne lapset taas, jotka omaksuivat väkivaltaisen tyylin, huhhuh...kuten sanoin, olen hyvin skeptinen, siitä on todella vaikea opetella pois. Varsinkin miesten, sillä väkivallalla saa nopeasti toivottua tulosta, ainakin lyhyellä tähtäimellä. Kostautuu sitten vanhemmiten, kun ne väkivallan seuraamukset alkavat kumuloitua kaikin puolin. [/quote] Musta toi kuulostaa siltä kuin susta traumatisoitunut ihminen ei kykenisi oppimaan elämään traumansa kanssa?tai että fobiasta kärsivä ei voi parantua? mä haluan uskoa että minä voin löytää vaihtoehtoisen käytösmallin,jos saan apua. Ja kun luotan omaan lyömättömyyteen, voin lisääntyä.

[/quote] Kuten sanoin, olen äärimmäisen skeptinen tän väkivaltaisen käytöstavan suhteen. Kyllä traumoista voi selvitä ja herrajestas lapset on niistä kautta aikain selvinnyt. Meidänkin porukoissa oli hyväksikäytettyjä lapsia, jotka selvisivät. Juoppojen lapsia, joista suurin osa on selvinnyt melko lievin traumoin. Jotkut jatkavat isiensä ja äitiensä polkuja.

Mutta tuo väkivaltainen ongelmanratkaisu...koen sen niin, että ne penskat meistä, jotka hanakasti tuohon tarttuivat, olivat kai jo perusluonteeltaan impulsiivisia, aggressiivisia ja jo se lisää vaikeutta opetella pois tuosta käytöksestä. Plus sen väkivallan helppous verrattuna siihen, et selvität riidat puhumalla ja neuvottelemalla, joka vaatiin taas hermoja ja työntekoa. 

Kyllä, minä vihaan väkivaltaisia, riehuvia ihmisiä, jotka tekevät lapsia. Se on äärimmäisen itsekästä. Esim. se hädän määrä, mitä lapsi tuntee kun äitiä lyödään - siinä lyödään myös sitä lasta, koska äiti ja lapsi usein ovat yhtä. Näin myös meidän perheessä: meillä ei muuta ankkuria ja turvaa ollut kuin äiti, ja se oli kaikille meille paniikkitilanne, kun äitiä lyötiin.

Kyllä ihminen voi oppia mitä vaan. Mulla on taustalla omassa lapsuudessa perheväkivaltaa. Malli on opittu ja olen lyönyt sisaruksiani. Olen tunnistanut toimivani väärin, ja päättänyt lopettaa. Olen saanut työkaluja vihanhallintaan ja neuvoja, kuinka kehittää omaa kärsivällisyyttä ja oppia turvautumaan terveempiin keinoihin. Kärsivällisyyteni on kasvanut huomattavasti, ja osaan kanavoida vihaa turvallisesti. Omalla kohdalla viha tuntuu niin fyysiseltä, että sen purkaminen vaatii fyysisen suorituksen, mutta sen kohteena ei saa olla ihminen. Sijaiskohteen etsiminen on yksi ratkaisu (esim. nyrkkeilysäkki tai harmiton esine, kuten tyyny, jota paiskoa, joskus lähden vain juoksemaan niin lujaa kuin pääsen) Aiheesta on kirjallisuutta, jos muuta kunnon apua ei heti löydy.

Täällä mammat symppaa naisenhakkaajaa kyynel silmässä... Jos ap todella välittäisi naisestaan, hän ottaisi tähän ainakin toistaiseksi etäisyyttä.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 22:44"]

En kaipaa moraalisaarnaa,tiedän että se on väärin. Olen 30v. Lapsuus oli väkivaltainen,isä ja äiti ratkaisivat kaikki erimielisyydet keskenään ja meidän lasten suhteen väkivallalla.myös minä ja kaksi veljeäni ratkaistiin asiat niin että vahvin määrää.Nyt olen löytänyt ihanan naisen,rakastan häntä ja haluaisin mennä hänen kanssaan naimisiin. Mutta tämä nainen ansaitsee miehen,joka ei lyö vaan suojelee. Olen lyönyt riidan yhteydessä, en tietoisesti alistaakseni vaan saadakseni hänet olemaan provosoimatta.Tiedän että olen toiminut väärin,ja olen yrittänyt lopettaa. Ei ole helppoa kun koko elämä on ollut niin väkivaltainen. Nyt haluan lopettaa,että voin antaa naiselleni elämän jonka hän ansaitsee.mistä saisin apua? Asumme haukiputaalla oulun lähellä, lapsia ei ole. Esimerkiksi jussi työstä käsitin että on suunnattu lapsiperheille,kuten ensi ja turvakoti. Tästä ei kovin monelle haluaisi puhua,joku varma ja luotettava paikka josta apua saisi olisi hyvä saada tietoon.

[/quote]

Mä olen kans elänyt lapsuuteni väkivaltaisessa ympäristössä. Ei tulisi pieneen mieleen hakakata naistani tai lapsiani vaikka kuinka olisivat porvoosta. Jätä se nainen suosiolla seuraavalle ja elä loppu ikäs yksin . tattias voit hakata nyrkki-kyllikkiin, älä vaan lissäänny lapsesi tulisivat vain kärsimään. Sulle oo muuta apua kuin hirttosilmkka ja paikka navetan takana. T. Lohtu-Jussi.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 23:07"]

Kirjoitit hienon avoimesti, ja olet varmasti tosi fiksu ihminen. Kuten huomaat, tällä palstalla moni ei ole. Toivottavasti saat kuitenkin asiallisiakin vastauksia ja apua. Minulle tuli mieleen, että voisitko sopia tyttöystäväsi kanssa jonkun merkin, eli että kun sinulla alkaa sumentua ja tekee mieli lyödä, niin sanot jonkun sellaisen asian, josta molemmat tajuatte, että nyt on sellainen tilanne? Ja sopimukseen kuuluisi, että istutte heti alas sohvalle ja rauhoitutte molemmat. Se tosin voi olla tosi vaikeaa siinä tunnekuohussa. Mieti, mikä sinut rauhoittaisi? Mitä tyttöystäväsi voisi sanoa tai tehdä siinä tilanteessa, kun annat tämän merkin? Mitä sinä voisit tehdä hillitäksesi itseäsi? Onko tyttöystäväsi sosiaalisilta taidoiltaan sellainen, että osaa jutella kaikki asiat halki? Toivottavasti on. Pyydä häneltä, että vahvistaisitte keskustelua suhteessanne ja hän opettaisi sinut käsittelemään asiat rauhallisesti jutellen. Tiedostaminen on jo osa paranemista. Sen lisäksi, että etsit apua paikkakunnaltasi, lue aiheesta myös netistä. Etsi tietoa ja muiden kokemuksia ja vinkkejä selviytymiseen. Tsemppiä!

[/quote]

Hieno ihminen? vittu mitä Paskaa!

Hieno ihminen tunnistaa heikkoutensa, myöntää virheensä ja tekee työtä voidakseen olla parempi. Mun sisko on entinennarknari ja jopa yrittänyt tappaa ihmisen. On ollut vankilassa. Kun vankilan jälkeen sama meno jatkui ja hänen kanssa oltiin jo annettu periksi niin yks kaks ilmoittikin et nyt riittää. Nykyään työskentelee kehitysvammaisten kuntoutuslaitoksessa ja tekee jonkinsorttista työtä myös avovankilassa. On käsittääkseni jonkin sortin tukihenkilö vastaaville tapauksille kuin mitä oli itse.
Ja on hieno ja urhea ihminen.

Ap on täysi kusipää. Ei oikeasti näe toiminnassaan mitään väärää vaan jatkuvasti syyttää tyttöystävää "provosoinnista" ja tarkoittaa sillä sitä että toinen yrittää keskustella eikä tajua että ap:n maailmassa akat pitää turpansa kiinni ja tekee kuten käsketään. 

Hienoa, että tunnistat ongelmasi. Siitä kaikki lähtee. Tsemppiä :)

Mulla ei ole kokemusta tällaisesta, mutta mielestäni sun kannattaisi hakeutua jonkinlaiseen terapiaan. Ymmärsin, että sun ongelmasi juontaa juurensa lapsuuden kokemuksista. Sun kannattaisi selvittää välit perheesi kanssa, vain siten voit päästä ongelmasta yli. Kun olet sinut itsesi kanssa, pystyt käsittelemään tuota väkivalta-ongelmaa ja pari suhdetta. Siihen en osaa sanoa, kannattaako sinun ottaa etäisyyttä tänhetkiseen kumppaniin.

Se lyömätön linja. Terapia.

Mietit ja rupeat harjoittelemaan keinoja, että miten toimit siinä tilanteessa kun meinaat lyödä. Rupeat laskemaan ääneen vaikka sataan. Poistut tilasta. Sanot että menet nyt pihalla käymään. Tai poistut vaan. Tai lähdet lenkille. Ihan mitä vaan, mutta jotain muuta kuin kenenkään satuttamista.

kierrät vaikk talon tai käyt kaupassa.

se on se kriittinen hetki, mihin sinä nyt keksit uuden keinon purkaa aggression. Agression voi purkaa muuallekin kuin toiseen ihmiseen.

kun tunnet, että aggressio alkaa lähestyä...opettele tunnistamaan ne merkit ja ennakoi. Et anna tilanteen mennä niin pitkälle. Teet muuta jo ennalta.

puhu sille tytölle tuosta ongelmasta ja kerro, että haluat suhteen, jossa on turva.

millainen lapsuus naisellisia oli? Ymmärtääkö hän ongelmasi?

kerro, että tarvitset ja haet apua.

kerro noista menetelmistä. Ja olet arvokas ja hieno ja teet itsellesi hienon palveluksen, kun opettelet uutta elämässäsi. Arvostan kovasti.

se hyvä jatkuu sitten kaikissa ihmissuhteissasi voit luottaa itseesi ja tunteiden purkamiseen. Onnea matkaan.

Meillä oli ihan samanlainen tilanne. Mies tosin ainoastaan kerran tönäisi minua, mutta muuten huusi ja paiskoi ovia. Itse olin juuri tuollainen kuin tyttöystäväsi ja halusin ratkaista kaiken aina heti. Tilanteeseen auttoi kummankin toimintatapojen muuttaminen. Mä lopetin tilanteen pitkittämisen, koska ei ole mitään järkeä yrittää ratkaista asiaa heti jos toinen ei siihen kykene. Se tilanne vaan ei tule etenemään minnekään jos toinen ei osaa tuonnekuohussa rauhoittua puhumaan. Jos meille tulee riitaa, yritämme selvittää missä on se erimielisyys (jotta olemme samalla sivulla) ja sen jälkeen rauhoitutaan erikseen. Asia puhutaan halki mielellään saman illan aikana, sitten kun tunteet ovat rauhoittuneet. 

[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 06:25"]

Ap on täysi kusipää. Ei oikeasti näe toiminnassaan mitään väärää vaan jatkuvasti syyttää tyttöystävää "provosoinnista" ja tarkoittaa sillä sitä että toinen yrittää keskustella eikä tajua että ap:n maailmassa akat pitää turpansa kiinni ja tekee kuten käsketään. 

[/quote]

Keskusteleminen tuonnekuohussa ei ole mitenkään oikea ratkaisu jos toinen ei siihen pysty. Monet miehet poistuvat fyysisesti riitatilanteesta jos ovat tosi raivoissaan, mutta nainen kävelee perässä ja haluaa keskustella. Se ei ole se oikea aika sille keskustelulle ja ymmärrä kyllä jos sen käsittää provosointina. Kaikkea ei tarvitse ratkaista heti. 

"...jos lyöt vielä kerrankin, minä tapan sut. Isken jollain millä sinäkin olet mua hakannut..."
Joku raja.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 23:03"]

Tuo lyömätön linja toimii vissiin espoossa..eli ei tänne pohjoiseen kauheasti apua ole.tuntuu että apua on todella vaikea saada,vasta sitten saisi kun on lapsia. Mutta minä tahtoisin apua,jotta voisin lopettaa lyömisen ja sitten vasta harkita perhettä. Ja en tajua,miksi pitää tulla ehdottamaan uuden naisen etsintää,kun olen jo toivottavasti löytänyt unelmieni naisen.kunhan vain pystyisin itse muuttumaan ansaitakseni hänet ihan oikeasti. Ja luin äskön turvakodin sivuja ja puhuttiin lähinnä että turvakodilla on joku miesten varikko jossa tehdään väkivalta ja perhe työtä ja että sitä toteutetaan kun nainen asuu enskarilla. mutta meillä siihen ei tarvis, koska väkivalta on ainakin nyt niin satunnaista eikä mitään sairaala kuntoon hakkaamista että naiseni asuu kotona. Ja hän tietysti pelkää minua ja se tuntuu pahalta,koska rakastan häntä. Mutta sanoo että meillä on niin mahtava suhde että voi multa tän "katsoa läpi sormien", vaikka se sattuukin. Mutta en halua että häneen sattuu tai että hänelle kävisi jotain vakavaa,minun on pakko muuttaa toiminta tapaa tai jättää hänet koska hän ansaitsee miehen joka ei lyö,koskaan.

[/quote]

Minulta pääsi itku. Että on vielä tuollaisia miehiä, jotka OIKEASTI tajuaa, että heillä on ongelmana väkivalta ja TAHTOVAT siitä ongelmasta eroon. Sinulla on niin vakaa halu selviytyä tuosta, että uskon, että juuri tuo on se, mikä vie Sinua eteenpäin kohti VOITTOA! Mitään muuta en niin paljoa nyt toivo, kuin että saat oikean avun ja pääset eheytymään. Sinulla on kaikki mahdollisuudet selvitä tuosta. Etsiydy sellaiseen terapiaan, jossa nimenomaan on väkivaltaisesta käytöksestä kärsivälle hyötyä. Minä kysyisin apua lääkäriltä ja poliiseilta, mihin he neuvoisivat. He auttavat ja kunnioittavat sitä, joka itse pyrkii eroon väkivaltaisuudestaan.

Me saimme poliiseilta kirjeet, joissa oli kummallekin varattu oma aika kriisiterapiaan, kun mieheni löi minua ja se meni ulkopuolisen ihmisen kautta poliisin tietoon. Oli vielä vanhan lain aikaa, niin ei mennyt heti syyttäjälle. Tuo 5 käyntiä kummallekin kriisiterapiassa oli maksuton. Se oli eri, kuin mitä normi tk-terapeutit ovat, ihan erillinen yksikkö. Lähetteen saattaisi saada tk-lääkäriltäkin. Olet niin hyvällä asialla, että kun vain kerrot todellisen huolesi, niin apua etsivät sinulle.  

Myös valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen voit soittaa, jos haluat asiasta jutella. Se numero on 010195202. Muistaakseni tuo on arkiaamuista 9.00 lähtien seuraavaan aamuun 6.00 saakka avoin, la-su vasta iltapäivästä alkaen. Elleivät tiedot ole muuttuneet. Puheluaika on maximissaan tunnin, mitä voi käyttää ja on vaan normi puh.kulut. Itse olen soittanut tuonne jonkun kerran ja on helpottanut oloa.

Tsemppiä! Olet fiksu mies ja ansaitset menestyä sekä tuossa ongelmanratkaisussa että suhteessasi löytämääsi rakkaaseesi!

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 23:36"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 23:29"]Miten olet vielä tuon ikäisenä tuolla tavalla reagoiva? Oletko yhä tekemisissä vanhempiesi kanssa ja vanhat patoutumat hiertävät? Itse päästin 19-vuotiaana irti vanhemmistani ja lakkasin kolmekymppiseksi tullessani olemasta manipulatiivinen, ilkeä, kostonhimoinen ja väkivaltaisia raivokohtauksia saava. Kävin myös omasta aloitteestani vertaistukiryhmissä, terapeuteilla, papilla, lääkäreillä jne. Enkä ollut kenenkään kanssa yhdessä ennen kuin tiesin varmuudella olevani hyvää seuraa. Kysymys kuuluu siis, mikset ole saanut laitettua ongelmallesi stoppia aikaisemmin? Mikset ole halunnut aiemmin toimia sen poistamisen eteen vai pitääkö sosiaalinen elämäsi sitä jotenkin yllä? Oletko jossain vanhassa, negatiivisessa roolissa suhteessa vanhempiisi ja se alitajuisesti ketuttaa enemmän kuin voit tiedostaa? Ehkä sinun pitää tehdä tilinpäätös perheenjäsentesi suhteen ennen kuin voit parantua ja siirtyä uuteen elämään rakkaasi kanssa. Terapian vaikutus on kuitenkin rajallinen. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja vaikutat kirjoitustesi perusteella ihan fiksulta.  [/quote] En ole aiemmin nähnyt käytöksessäni mitään väärää.naisia on ollut,fyysisiä tappeluita myöskin. Ja kaksi pahoinpitelysyytettä v2000 ja v2007. Mutta se on ollut normaalia,ja nämä edelliset kumppanitkin ovat kai ajatelleet niin kun heidänkin perheissäänon ollut väkivaltaa ja hekin on hakanneet mua. Suhteet on olleet on-off. Tää suhde on erilainen, minä haluan tehdä tästä erilaisen. Olin aiemminkin ihan tyytyväinen mutta nyt haluan tehdä naiseni onnelliseksi.parempi myöhään kuin ei milloinkaan? En kaipaa tästä arvostelua, hoidan sen puolen ihan itse ja kannan näitä asioita aina omallatunnolla. Mutta nyt on oikeasti aika muuttua.

[/quote]

Oikea asenne! Ja Sinä myös muutut, koska niin päätät! Hyvät lähtökohdat. Olet vielä oikeasti nuori! Elämä edessä. Olet herännyt tajuamaan tilanteesi hyvissä ajoin ja silloin on oikeasti hyvät mahdollisuudet. Älä kuuntele noita loan heittäjiä, heitä on aina ja kaikkialla. Sinä näet tilanteesi, tiedät, mihin pyrit, ja se on se tärkein.  

[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 08:45"]

[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 06:25"]

Ap on täysi kusipää. Ei oikeasti näe toiminnassaan mitään väärää vaan jatkuvasti syyttää tyttöystävää "provosoinnista" ja tarkoittaa sillä sitä että toinen yrittää keskustella eikä tajua että ap:n maailmassa akat pitää turpansa kiinni ja tekee kuten käsketään. 

[/quote]

Keskusteleminen tuonnekuohussa ei ole mitenkään oikea ratkaisu jos toinen ei siihen pysty. Monet miehet poistuvat fyysisesti riitatilanteesta jos ovat tosi raivoissaan, mutta nainen kävelee perässä ja haluaa keskustella. Se ei ole se oikea aika sille keskustelulle ja ymmärrä kyllä jos sen käsittää provosointina. Kaikkea ei tarvitse ratkaista heti. 

[/quote]

Aina se syy sieltä lyödystä löydetään, eihän nyt miehen voida olettaa rauhoittuvan, kyllä vastuu on aina naisella jos haluaa oikein keskustella. Kielletään keskustelu tai sitten oletetaan että mies aikuisena ihmisenä osaa rauhoittua ja selvittää asiat puhumalla. 

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 23:36"]

Kaksi ongelmallista yhdessä ei ole paras mahdollinen yhdistelmä - ei millään pahalla. Voisitte käydä yhdessä terapiassa, silloin paraneminen olisi todennäköisempää ja luottamus kehittyisi ja vakiintuisi aivan eri tavoin. 

[/quote]

Minä sanoisin tuohon, että kuka täällä on täysin ongelmaton? Kenellä on täydellinen lapsuus? Kenen vanhemmat oli täydellisiä? Ehkä ne, ketkä eivät edes näe omia virheitään, saati yritä niitä korjata.
Toisten ja omista virheistä voi oppia. Omia vääriä käytöstapoja voi työstää ja korjata. Omia vääriä asenteitaan voi korjata. Aina voi herätä näkemään, mitä tekee väärin ja korjata tilanne. Parasta on, kun joku herää tajuamaan menettelevänsä väärin ja hakee apua. Viisas on se, joka oppii virheistä, ei se, joka jatkaa niissä.

Siis mitä helvettiä, onko Ylilauta taas vuotanut vai miten täällä sympataan naistenhakkaajaa? Ihan järkkyä, ei tuollainen ihminen mitään päähäntaputteluja kaipaa. Miten voitte tukea ihmistä, joka kirjoittaa näin:

"En ole aiemmin nähnyt käytöksessäni mitään väärää.naisia on ollut,fyysisiä tappeluita myöskin. Ja kaksi pahoinpitelysyytettä v2000 ja v2007. Mutta se on ollut normaalia,ja nämä edelliset kumppanitkin ovat kai ajatelleet niin kun heidänkin perheissäänon ollut väkivaltaa ja hekin on hakanneet mua."

Ap, jos yhtään välität naisesta niin jätät hänet ja pysyt kaukana. Naisella ilmeisesti myös jotain mielenterveysongelmia kun on jatkanut kanssasi eli saattaa yrittää roikkua perässä, mutta katkaiset vaan kylmästi kaikki välit. Ei suhde enää palaudu hakkaamisesta, eli turha haaveilla ruusuisesta tulevaisuudesta yhdessä.