Millaista on asua Helsingissä?

Ihanaa etenkin sellaiselle, joka tarvitsee pakettiautoa työkseen. Edullista parkkitilaa löytää käytännössä joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Kivaa. Asun kantakaupungissa, palvelut lähellä, harrastusmahdollisuuksia paljon, kulttuuri lähellä, satama lähellä, lentokentälle pieni junamatka, sukulaiset lähellä (Helsinki, Espoo, Vantaa, Järvenpää).

Onko sinulla merinäköala? Muuten en anna paljoa arvoa kantakaupungille. Samat palvelut ovat kaikkialla muuallakin ja jopa vaivattomammin saavutettavissa. Kulttuuripalveluita ei kellään ole aikaa joka viikko käyttää.

Ihan hyvää aikaa se oli. Töihin metrolla kotiovelta työpaikan ovelle 20 minuuttia, työpaikan ympärillä paljon lounaspaikkoja, kodin ympäristössä lähikauppa tien toisella puolen, muut palvelut reilun kilometrin päässä. Ei tarvinnut autoa. Kivenheiton päässä kotiovelta metsä, jossa oli tilaa lenkkeillä koirien kanssa. Muutaman naapurin kanssa tultiin tutuiksi, muiden kanssa tervehdittiin ja vaihdettiin pari sanaa kohdatessa.

Eniten kaipaan palveluja ja sitä, että oli helppo lähteä iltaisinkin elokuviin, keikoille ja muihin tapahtumiin. Muutin kuitenkin maalle koska halusin puutarhan ja tilaa ympärilleni; tuntui, että lähes 30 vuotta kaupungeissa asumista riitti. Ja korona-aikaan olen kyllä ollut hyvilläni, että muutin. Mutta kulttuuritapahtumia kaipaan sekä sitä, että voi tarvitessaan piipahtaa kaupassa tai vaikka kirjastossa kävellen.

Asuin nuorena kantakaupungissa ja oli ihana vain mennä ovesta ulos ja oli kaikkea säpinää. Perheen kanssa asun lähiössä, joka varmasti vastaa pikkukaupunkia. Harrastuspaikkoja, pari ravintolaa ja koulua, kioski ja pari kauppaa, kirkko ja juna-asema. Terveyspalvelut ovat sitten eri lähiössä, isommassa ja siellä on sitten narkit ja muut kaupunkien lieveilmiöt.

Nyt kun lapset on jo teinejä, kaipaan takaisin keskustan sykkeeseen. Se on jotenkin sielussa, että olet kotona rauhassa, kuulet kuitenkin elämää ympärilläsi ja kun astut ovesta kadulle elämä vyöryy päälle. Jollekin toiselle se on just karseaa ja halutaan rauhaa ja hiljaisuutta. Itse nautin elämän äänistä.

Helsingin vihreiden ihanne on autottomuus ja avuttomuus. Siihen yhdistyy vielä trauma Suomen agraarista menneisyydestä. Pohjois-Amerikassa keskustoissa ei ole kuin julkinenhallinto ja liike elämä. Ne joilla on varaa asuvat esikaupunkeissa varallisuutensa mukaisissa omakotitaloissa. Suomalaisesta on hienoa olla julkisen liikenteen vankina. Tai liikkumista rajoittaa polkupyörä jolla ei pääse mihinkään kauemmas arkielämässä. Suomalaiset ovat perinteiseen induvidualistiseen amerikkalaiseen verrattuna kuin valtion holhoamia lapsia. Ei mitään yrittämisen, omillaan selviämisen tai työnteon halua.

Olen muuttanut opiskeluaikana Tampereelta Punavuoreen ja kun valmistuin ja sain paskaa palkkaa, piti muuttaa Kontulaan. Nyt kumminkin asun ikisinkkuna Lauttasaaressa:) minulla on tässä lähellä pari perheellistä kaveria ja he (ja lapset) ovat oikein tyytyväisiä.

Kontulassa asuessani huomasi kyllä Helsingin toisenkin puolen, mutta se ei ollut läheskään niin paha kuin puhutaan. Kontula on itse asiassa melko idyllinen lähiö, jossa on metsä lähellä. Kontulassa asuivat rasistit ja mustat kylki kyljessä ja se näkyi välillä. Rasistit syyttivät mustia kaikesta, vaikka olivat luoneet heille mahdollisimman huonot olot Suomessa pilkkaamalla ja väheksymällä. Mustat taas eivät oikeen tykänneet ja se näkyi huonona käytöksenä. Onneksi lapset olivat kaikkien kanssa tekemisissä ja uskon että uusi sukupolvi on avarakatseisempi molempiin suuntiin.

Mutta itse kyllä tykkään, varsinkin kesällä.

Ihan perseestä. Ainut plussa onkin nuo hyvin toimivat kulkuyhteydet.

32 vuotta asustellut HKI

Olen asunut Helsingissä yli 20 vuotta. Plussaa on, että on kaikki palvelut, isossa kaupungissa kun ollaan. Asun rauhallisessa lähiössä meren rannalla, ja täällä on paljon hyviä ulkoilureittejä ja silti samassa kaupungissa on ooppera, runsaasti teatteri-ja keikkatarjontaa jne. Risteilyille ja lentomatkoille on helppoa lähteä. 

Negatiivista on ainainen jonottaminen ja kiire, joka paikkaan on aina jono ja kaikki asiat vievät paljon aikaa joko ihmismäärän tai etäisyyksiin kuluvan ajan vuoksi. Lisäksi ajoittainen levottomuus esim. metroa käyttäessa mietityttää, että pikkukaupungeissa tällaista ei tarvitse kokea. 

Koillis-Helsinki on kokemisen arvoista seutua eli Malmin seutu. Ei ikinä tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu sillä suunnalla.

Huumaavaa.

Asun hki koillisessa hyvin rauhallinen asuinpaikka, keskustaan jos lähtee eka bussi 10min ja juna 15min tai pelkkä bussi menee 40min.

Haluaisin asua ihan cityssä.