Oletko tehnyt pahoja asioita? Miten kestät itseäsi?
Olen ollut hirveä ihminen ja olen siitä hyvin tietoinen. Olen varma, että kärsin koko loppu elämäni huonosta omatunnosta, mutta se on kyllä täysin ansaittua.
Mites te muut?
Kommentit (17)
Olen tehnyt ja kärsinyt niistä vuosikausia. Kunnes päätin, että nyt saa itsekidutus loppua - olen katunut ja pyytänyt anteeksi ja itkenyt ja surrut tarpeeksi. En saa tehtyä tekemättömäksi, eikä se sillä parane että kärsin ja kidun koko loppuikäni. Nykyään kun pahat muistot tulee mieleen, osaan siirtää ne sivuun ja ajatella, että tämän kivun olen jo nähnyt ja kestänyt, tätä mun ei enää tarvitse ajatella.
Menneisyyttä ei voi muuttaa. Tänään ja huomenna voin olla parempi ihminen. Ainakin yrittää.
Ihan hyvin kestän itseäni. Olen tehnyt suurimmat av:n tuntemat rikokset eli nainut mamumiehen, synnyttänyt mamulapsia, pitänyt raskauskiloni enkä ole hankkinut merkkilaukkua. Mikään pahoista teoistani ei silti piinaa mieltäni enkä itke rikosteni vuoksi kuten moni varmaan kuvittelee.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:33"]
Ihan hyvin kestän itseäni. Olen tehnyt suurimmat av:n tuntemat rikokset eli nainut mamumiehen, synnyttänyt mamulapsia, pitänyt raskauskiloni enkä ole hankkinut merkkilaukkua. Mikään pahoista teoistani ei silti piinaa mieltäni enkä itke rikosteni vuoksi kuten moni varmaan kuvittelee.
[/quote]
Tulit sitten vähättelemään aloituksen vakavaa aihetta tekohauskalla minäkeskeisyydelläsi.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:26"]
Olen tehnyt ja kärsinyt niistä vuosikausia. Kunnes päätin, että nyt saa itsekidutus loppua - olen katunut ja pyytänyt anteeksi ja itkenyt ja surrut tarpeeksi. En saa tehtyä tekemättömäksi, eikä se sillä parane että kärsin ja kidun koko loppuikäni. Nykyään kun pahat muistot tulee mieleen, osaan siirtää ne sivuun ja ajatella, että tämän kivun olen jo nähnyt ja kestänyt, tätä mun ei enää tarvitse ajatella.
[/quote]
Pystyykö pahojen tekojesi uhrikin siirtämään kivun ja muistot sivuun?
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:38"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:26"]
Olen tehnyt ja kärsinyt niistä vuosikausia. Kunnes päätin, että nyt saa itsekidutus loppua - olen katunut ja pyytänyt anteeksi ja itkenyt ja surrut tarpeeksi. En saa tehtyä tekemättömäksi, eikä se sillä parane että kärsin ja kidun koko loppuikäni. Nykyään kun pahat muistot tulee mieleen, osaan siirtää ne sivuun ja ajatella, että tämän kivun olen jo nähnyt ja kestänyt, tätä mun ei enää tarvitse ajatella.
[/quote]
Pystyykö pahojen tekojesi uhrikin siirtämään kivun ja muistot sivuun?
[/quote]
Heitätkö itse ensimmäisen kiven?
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:38"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:26"]
Olen tehnyt ja kärsinyt niistä vuosikausia. Kunnes päätin, että nyt saa itsekidutus loppua - olen katunut ja pyytänyt anteeksi ja itkenyt ja surrut tarpeeksi. En saa tehtyä tekemättömäksi, eikä se sillä parane että kärsin ja kidun koko loppuikäni. Nykyään kun pahat muistot tulee mieleen, osaan siirtää ne sivuun ja ajatella, että tämän kivun olen jo nähnyt ja kestänyt, tätä mun ei enää tarvitse ajatella.
[/quote]
Pystyykö pahojen tekojesi uhrikin siirtämään kivun ja muistot sivuun?
[/quote]
En tiedä, toivottavasti. Siihen ei kuitenkaan auta se, että minäkin kärsin. Hänen pitää itse huolehtiä omasta kärsimyksestään, en minä sille voi mitään.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:43"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:38"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:26"] Olen tehnyt ja kärsinyt niistä vuosikausia. Kunnes päätin, että nyt saa itsekidutus loppua - olen katunut ja pyytänyt anteeksi ja itkenyt ja surrut tarpeeksi. En saa tehtyä tekemättömäksi, eikä se sillä parane että kärsin ja kidun koko loppuikäni. Nykyään kun pahat muistot tulee mieleen, osaan siirtää ne sivuun ja ajatella, että tämän kivun olen jo nähnyt ja kestänyt, tätä mun ei enää tarvitse ajatella. [/quote] Pystyykö pahojen tekojesi uhrikin siirtämään kivun ja muistot sivuun? [/quote] Heitätkö itse ensimmäisen kiven?
[/quote]
Meinaat, että ei saa muistuttaa pahoilla teoilla olevan uhrinsa jottei vaan tule tuominneeksi pahantekijää? Pahantekijänkin on väliin hyvä muistaa tekonsa uhri, eikä olla niin tyytyväinen kun osaa siirtää muistot ja kivut sivuun. Nimitä sitä sitten ensimmäisen kiven heittämiseksi jos haluat.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:45"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:38"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:26"]
Olen tehnyt ja kärsinyt niistä vuosikausia. Kunnes päätin, että nyt saa itsekidutus loppua - olen katunut ja pyytänyt anteeksi ja itkenyt ja surrut tarpeeksi. En saa tehtyä tekemättömäksi, eikä se sillä parane että kärsin ja kidun koko loppuikäni. Nykyään kun pahat muistot tulee mieleen, osaan siirtää ne sivuun ja ajatella, että tämän kivun olen jo nähnyt ja kestänyt, tätä mun ei enää tarvitse ajatella.
[/quote]
Pystyykö pahojen tekojesi uhrikin siirtämään kivun ja muistot sivuun?
[/quote]
En tiedä, toivottavasti. Siihen ei kuitenkaan auta se, että minäkin kärsin. Hänen pitää itse huolehtiä omasta kärsimyksestään, en minä sille voi mitään.
[/quote]
Älä sano ettet voinut kärsimykselle mitään, kun sen itse aiheutitkin. Ellet olisi sitä aiheuttanut, ei sitä nyt olisi. Se oli ihan sinun vallassasi oleva asia.
Olen tehnyt menneisyydessä pahoja asioita. Mutta en minä enää niitä muistele, mennyt on mennyttä eikä sitä voi muuttaa, mutta nykyhetkeen ja tulevaan voin vaikuttaa. Ja edes uhria ei mitenkään auttaisi se että muistelisin syyllisyydessä kierien entisiä tekojani, joten mitään hyvää siitä ei seuraisi. Joten minä valitsen olla "kuollut menneisyydelle", ja elää nykyhetkessä. (Menneisyydelle kuolleisuus tarkoittaa myös sitä, etten muistele niitä pahoja mitä minulle on erityisesti lapsuudessani tehty. Minä olen pystynyt ainakin lopettamaan niiden ajattelun.)
Kuinka pahoja asioita olette tehneet? Oletteko tehneet asiat tahallanne vai vahingossa? Onko joku kuollut tai vammautunut virheenne takia tai joutunut monen vuoden psykoterapiaan tai loppuelämäksi työkyvyttömäksi?
On vaikea kuvitella, millaista on olla pahantekijä, kun itse en ole tehnyt mitään pahaa kellekään. Kiltteyteni takia olen joutunut uhrin asemaan monta kertaa, enkä usko, että pahaa tehneet edes tuntevat huonoa omaatuntoa teoistaan. En silti aio muuttua kovaksi, kylmäksi ja pahaksi ihmiseksi, koska se ei kuulu arvomaailmaani.
Lohdutuksen sanana teille: inhimillisyyttä osoittaa, jos pystyy sentään tuntemaan huonoa omaatuntoa tekemistään asioista ja oppimaan niistä.
Itse kärsin erään ihmisen teoista. Olen eläkkeellä mielenterveyssyistä. Ilman tätä ihmistä olisin hyvin todennäköisesti terve ja vieläpä menestynyt. Mä olen edelleen vihainen ja ehkä tulen aina olemaankin. En hyväksy tuon ihmisen tekoja, mutta ajattelen, että se on hienoa, jos hän nykyisin koittaisi toimia toisella tavalla. Meistä kukaan ei voi vaikuttaa menneisyyteen. Mä en oikein tiedä, mitä anteeksianto tarkoittaa, enkä kai voi antaa anteeksi, mutta olisin tyytyväinen, jos tietäisin, että tämä ihminen koittaisi nykyisyydessä ja tulevaisuudessa toimia oikein ja tiedostaisi tekojensa vakavuuden.
Mä koitan olla katkeroitumatta ja toimia itse oikein. Jos näkisin tämän ihmisen makaavan sammuneena pakkasessa tai jotain vastaavaa, auttaisin totta kai. Olen itse lähes menettänyt henkeni tuon ihmisen takia, mutta en mä ole mikään jumala, jolla olisi oikeus tuomita ketään. Joskus kuvittelen kaikkea todella julmaa, mitä mielelläni tekisin tuolle ihmiselle, mutta en ikinä toteuttaisi mitään. Sellainen vain tekisi musta yhtä pahan kuin tämä ihminen oli silloin kun hänet tunsin.
Mä vain yritän sanoa, että se on hieno asia, jos nykyisin toimit oikein. Et voi muuttaa menneisyyttä.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:46"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:45"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:38"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 14:26"]
Olen tehnyt ja kärsinyt niistä vuosikausia. Kunnes päätin, että nyt saa itsekidutus loppua - olen katunut ja pyytänyt anteeksi ja itkenyt ja surrut tarpeeksi. En saa tehtyä tekemättömäksi, eikä se sillä parane että kärsin ja kidun koko loppuikäni. Nykyään kun pahat muistot tulee mieleen, osaan siirtää ne sivuun ja ajatella, että tämän kivun olen jo nähnyt ja kestänyt, tätä mun ei enää tarvitse ajatella.
[/quote]
Pystyykö pahojen tekojesi uhrikin siirtämään kivun ja muistot sivuun?
[/quote]
En tiedä, toivottavasti. Siihen ei kuitenkaan auta se, että minäkin kärsin. Hänen pitää itse huolehtiä omasta kärsimyksestään, en minä sille voi mitään.
[/quote]
Älä sano ettet voinut kärsimykselle mitään, kun sen itse aiheutitkin. Ellet olisi sitä aiheuttanut, ei sitä nyt olisi. Se oli ihan sinun vallassasi oleva asia.
[/quote]
En sanonut etten VOINUT mitään hänen kärsimykselleen, sanoin etten VOI sille enää mitään. Minun on aivan turhaa vuosikausia rypeä itsesäälissä ja syyllisyydentunnoissa, se ei poista sitä että olen aiheuttanut kipua. Hän voi ainoastaan itse vaikuttaa omaan kärsimykseensä tällä hetkellä, minä en sitä voi poistaa enkä tehdä tekemättömäksi. Vai mitä sinun mielestäsi minun pitäisi tehdä? Tappaa itseni, mennä erakoksi luostariin, ruoskia itseäni viisi kertaa päivässä?
Kyllä se paska vielä lankeaa sen pahantekijän itsensä päälle, se jos mikä on tässä elämässä varmaa. Ei väliä sillä unohtamani tekonsa vai ei, pyytääkö anteeksi vai ei, saako anteeksi vai ei. Kaikki teot, hyvät ja pahat, palaavat luoksesi. Tässä elämässä tai seuraavassa. Aina. Ei ole pakokeinoa. Itse päätät, mitä kiertoon laitat.
Sitä pystyy elämään monenlaisten asioiden kanssa kun on pakko. Mua auttaa tieto et moni "normaali" on tehnyt pahaa, ja moni vielä pahempia kun mä. Ja tunnistan et mussa löytyy empatiakykyä ja toisen osaan eläytymistä, niin en ole huolissaan jatkosta.