Jos olisit ihastunut johonkuhun, jota et voi saada

Vierailija kirjoitti:

Tässä iässä se, että ylipäänsä kykenee vielä ihastumaan on ihan piristävää. Ikäluokka on sellainen, että molemmat varattuja, siis se toinenkin aina suurella todennäköisyydellä. Onneksi kuitenkaan ei tarvitse päivittäin nähdä, se voisi lietsoa tunteita liikaa.

Minulla taas se harvoin näkeminen tuntuu mahdollistavan tunteen irtautumisen siitä todellisesta ihmisestä ja kehittyvän päässä jonkinlaiseksi fantasiaksi. Jos näkisi päivittäin, niin tajuaisi varmaan konkreettisesti että ihan tavallinen toope tuokin on ja turha tässä on vouhottaa.

Surullista. Kiusaaminen jatkuu. 😪

Kyllä näen että voisin olla ystäväkin, sitähän alussa halusinkin vain. Kuka tietää voisihan häneltä joskus saada. Se olisikin ideaali, fwb.

Mutta paha sanoa kokeilematta kuinka raastaisi, ja pääseekö tunteista kenties eroon. Ehkä jo olen sillä tiellä, pääsemässä ylitse.

Oon tosi kiva ja yritän olla liikaa häiritsemättä viesteillä (nyt kun ei enää nähdä irl).

Vierailija kirjoitti:

Olen ehkä pelkuri, mutta olen valinnut välttelyn tien. Odotan sitä päivää, kun hänen läsnäolonsa ei enää saa autonomista hermostoani tilttiin.

Mielenkiinnosta kyselen, että onko helpottanut jo?