Aviopuolisoni piikittelee, käyttää sarkasmia, arvostelee
Ja heittää katkeraa kommenttia. Sarkasmi on ok tiettyyn rajaan asti, mutta meiltä aito rakkaus ja kunnioitus on hävinnyt kokonaan. Onko kukaan päässyt eteenpäin tällaisesta tilanteesta?
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Onko väistämättä ero tulossa kun on menty tällaiselle radalle? Ap
Ja kysyt sitä täältä?
Jos ei kumppani ymmärrä toiminnallaan tuhoavansa suhdettanne, niin ei auta kuin erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko väistämättä ero tulossa kun on menty tällaiselle radalle? Ap
Ja kysyt sitä täältä?
Lähinnä tarkoitan, että miten muille on käynyt lopulta vastaavassa tilanteessa. En toki luule, että joku täällä osaa ennustaa tulevaan omassa tilanteessani.
Sano sille että haestaapi pitkän issäänsä haetarin
Kunnioitus on parisuhteen perusta. Jos sitä ei ole ja toista osapuolta alkaa suorastaan halveksia, niin tuosta ojasta on kyllä hyvin vaikea enää nousta. Tiedätkö mistä kumppanisi negatiiviset fiilikset kumpuaa?
Minusta tulisi hyvin kolkko ja askeettinen seuralainen. En puhuisi kuin välttämättömät asiat. Oisko mitään hajua mikä on muuttunut vai onko miehellä joku ongelma mitä purkaa sinuun?
Meillä oli mies vähän samantyyppinen ylimielinen paskiainen vuosia sitten. Sanoin suoraan, etten aio kaukaa kuunnella ja katsella sun huonoa itsetuntoa. Lopetti.
Ehkä sillä on toinen nainen ja tarkotus päästä susta eroon.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sillä on toinen nainen ja tarkotus päästä susta eroon.
Tämä taitaakin olla aika yleinen toimintamalli. Aattelin samaa. ei ap
Kunnioitus on ansaittava - anna samalla mitalla takaisin äläkä ole lapanen.
Mun vaimo alkoi käyttäytyä noin. Se vain paheni ja paheni. Erottiin sitten. Silloin vaimo sekosi, roikkui lahkeissa ja oli ihan paniikissa. No can help.Bye bye.
Mulla loppu, kun mies tajusi menettävänsä mut. Ja niinhän se menettikin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sillä on toinen nainen ja tarkotus päästä susta eroon.
Tämä taitaakin olla aika yleinen toimintamalli. Aattelin samaa. ei ap
Niinhän se on. Mies heittäytyy todella inhottavaksi ja odottaa, että nainen haluaa lopulta erota.
Nuo on vaikeita tilanteita. Itse hukkasin vuosia siihen, että yritin vältellä arvostelua ja pahoja sanoja tekemällä kaiken kuten mies halusi. En häirinnyt, imuroin kiltisti, täytin tiskikoneen pikkutarkkojen ohjeiden mukaan, peitin vartaloani, koska olin saanut kommentteja lihomisestani (muilta kuulin lähinnä hämmästelyjä, miten pieni olin), hoidin ettei jääkapista mikään puutu eikä mikään missään nimessä sinne vanhene. Piilotin vanhaksi ehtineet leipäviipaleet roskiksen pohjalle, ettei tarvitsisi riidellä hävikistä. Lakkasin puhumasta omista asioistani.
Mitä enemmän yritin, sitä vaateliaampi ja piikikkäämpi mieheni oli. Sitten, yhtenä päivänä, raivostuin vain ihan täysin. Huusin, etten saa henkeä täällä kotona, vihaan näitä valkoisia seiniä ja olen miehelle pelkkä kotipalvelija. Ilmoitin, että haluan erota.
Mies ei missään tapauksessa halunnutkaan, että eroamme. Päätimme yrittää vielä, mutta jokin minussa muuttui. En yrittänytkään enää miellyttää ja suunnittelin elämää eteenpäin ilman miestäni, yksin.
En edelleenkään tiedä, haluanko jatkaa, kun näin niin ruman ja ilkeän puolen miehestäni. Kun tiedostin kunnolla, että vika ei ole minussa vaan mieheni on se, joka toimii väärin, lakkasin kuitenkin nöyristelemästä. Sen myötä mies lakkasi ilkeilemästä ja on jo pitkään kohdellut minua hyvin.
Onko väistämättä ero tulossa kun on menty tällaiselle radalle? Ap