Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
syntymätön lapsi ja huoltajuuskiista
13.02.2015 |
Olen raskaana ja meille tuli ero. Mies on päättänyt hakea oikeuden kautta päähuoltajuutta, koska hän aikoo muuttaa 200km päähän kotipaikkakunnaltaan, missä asuu myös molempien sukulaiset ja minä tietysti. Hän siis haluaa viedä lapsen mukanaan. Millä perusteilla tällainen olisi mahdollista ja pitääkö minun oikeasti valmistautua johonkin vuosisadan sotaan lapsesta? Itse olen yrittänyt joustaa joka suuntaan, mutta mies on periaatteesta kaikesta eri mieltä. Ehdotin, että mies voi vaikka asua ensimmäiset vuodet minun omassa kodissani ja olla lapsen kanssa niin paljon kun haluaa, muttei sekään kelpaa, koska hän ei kuulemma kestä olla kanssani samassa tilassa.
Kommentit (31)
Mieti oikeasti ap millainen ihminen ex miehesi on. Jos on niin " hullu" kuin tekstistäsi voi päätellä ei ikinä kannata sopia yhteishuoltajuudesta. Mieluiten myös kannattaa yrittää estää isyyden tunnnustaminenkin.
Olittekko pitkään yhdessä, tunnetko miehen todella hyvin? Onko hänelllä alkoholi tai mielenterveysongelmia, tuntuuko että niitä voisi kehittyä? Voitko olla varma että lapsesi olisi turvassa tuon miehen kanssa tai että mies pystyisi huolehtimaan lapsesta niin että lapsen tarpeet menisivät hänen omiensa edelle.
Jos mies tunnustaa isyyden tai saa yhteishuoltajuuden sinulla ei ole juuri mitään keinoja käytettäväksi jos lapsi alkaa vaikka sanomaan ettei halua isän luokse pitkiksi ajoiksi tai alat epäillä ettei siellä ole kaikki kunnossa. Nyt kun olet vasta raskaana ja lapsi on ilmeisesti ensimmäinen voi olla vaikea kuvitella sitä tilannetta että lapsi pitää itkien viedä isälle, että lapsi oireilee vierailun jälkeen vielä kouluikäisenäkin ja alkaa pelkäämään lähtöä jo viikkoa ennen., ei pysty nukkumaan jne.
Olen seurannut tällaista tapausta läheltä. Ystäväni tiesi jo raskaana ollessaan etä miehellä oli historiaa väkivallan käytöstä ja ongelmia päihteiden kanssa oli ollut. Halusi kuitenkin sinisilmäisesti uskoa että kaikki järjetyisi ja että lapsella olisi myös isä.
Katumus iski aika pian kun vauvaikäinen oli pakko aiemmin tehdyn sopimuksen mukaan antaa isälle viikonlopuksi vaikka vauva tietysti ihan normaalisti vierasti ja kaipasi äitiään. joutui repimään itseensä tarrautuneen lapsen irti vähän alle 1 vuotiaana kun oikeuden päätöksellä lapsen piti olla ne sovitut ajat isän kanssa.
Eli yritän vaan sanoa että oikeasti on tilanteita jolloin on parempi ettei isää paljon ole kuvioissa, jos isyys on tunnustettu ja on vielä yhteishuoltajuus isän oikeudet ovat kyllä vahvat. Ja sitten kun toisaan vauva on syntynyt ja olet kiintynyt siihen voi tuntua todella kamalalta sekä sinusta että vauvasta se ero ja isän luokse lähtö vaikka nyt tuntuisi siltä että joku yksi viikonloppuhan on ihan pikkujuttu ja kylä lapsella on oikeus isäänkin. Mutta juuri se että jos isällä ei ole kykyä ajatella asioita lapsen näkökulmasta voi tehdä elämästä aika helvettiä yhdistettynä huoleen siitä mitä isän luona oikeasti tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei huolta, isälle ei anneta lähivanhemmuutta.
Minun lapseni isä vaati pelkkiä viikonlopputapaamisia kun lapsi oli vauva, ja oikeudessa yritti sitten kaikki tahot isälle vääntää rautalangasta että se ei ole mahdollista, sillä vauvan etu ei ole olla erossa äidistä pitkitä aikoja. Tapaamiset myönnettiin sitten niin että pari tuntia kerrallaan muutaman kerran viikossa ja alkuun vain lapsen kotona, että isä tulee tutuksi.
Sinun tapauksessasi isällä on korkeintaan mahdollisuus vaatia viikonlopputapaamiset, ja nekin vasta kun lapsi on isompi, mutta lähihuoltajaa isästä ei tule, jos sinä et siihen vapaaehtoisesti suostu.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 15:18"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 15:13"]Ei isä saa lasta. Ensin on isyydentunnistusrumba, jossa voit vedättää noin kaksi vuotta (jona aikana et anna lasta isälle missään nimessä tapaamisiin, koska isyyttä ei ole tunnustettu => isä ei voi vaatia aikaa lapsen kanssa). Et siis ensin kerro, kuka on isä ja kun isä ottaa yhteyttä lastenvalvojaan, kiistät isyyden. Sitten se lapsi on jo niin iso, että voit vedota siihen, että isällä ja lapsella ei ole mitään suhdetta, joten haluat, että ainakin aluksi tapaamiset on valvottuja. Harva mies jaksaa nähdä sitä vaivaa, että pari vuotta odottelee "lapsen saamist". [/quote] ihan helvetin sairas nainen joka noin toimii
[/quote]
Jos isän ainoa tarkoitus on kiusata äitiä viemällä tältä lapsi (kuten ap:N tapauksessa aivan ilmeisesti on), niin voihan sen lapsen isälle antaa ja unohtaa, että koskaan synnyttikään! Mutta jos haluaa, että lapsella on turvallinen ja tasapainoinen lapsuus, kannattaa isä pitää etäällä lapsesta. Isyys kun ei ole sitä, että muutetaan vauva kainalossa 200 km päähän äidistä vaan isyys on sitä, että halutaan lapsella olevan mahdollisimman hyvä olla. Ap:n lapsen isä ei ajattele kuin itseään, joten oikeastiko haluat, että lapsesta tulee kiistakapula? Kun jaksaa kieltää sinnikkäästi, lapsi kasvaa ja mieskin saataa löytää uuden kiusatavan.
Jos ette ole naimisissa ettekä asu yhdessä olet automaattisesti yksinhuoltaja. Vaikka isyys tunnustetaan, isä ei ole huoltaja.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 15:18"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 15:13"]Ei isä saa lasta. Ensin on isyydentunnistusrumba, jossa voit vedättää noin kaksi vuotta (jona aikana et anna lasta isälle missään nimessä tapaamisiin, koska isyyttä ei ole tunnustettu => isä ei voi vaatia aikaa lapsen kanssa). Et siis ensin kerro, kuka on isä ja kun isä ottaa yhteyttä lastenvalvojaan, kiistät isyyden. Sitten se lapsi on jo niin iso, että voit vedota siihen, että isällä ja lapsella ei ole mitään suhdetta, joten haluat, että ainakin aluksi tapaamiset on valvottuja. Harva mies jaksaa nähdä sitä vaivaa, että pari vuotta odottelee "lapsen saamist". [/quote] ihan helvetin sairas nainen joka noin toimii
[/quote]
No ei tue isäkään ole järjen valo, jos aikoo viedä vauvan. Minä toimisin noin kuten edellä on ohjeistettu. Aikoinaan minunkin olisi pitänyt noin toimia, 10 vuoden huoltajuushelvetti olisi säästynyt ja paljon rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 10:55"]
Ei huolta, isälle ei anneta lähivanhemmuutta.
Minun lapseni isä vaati pelkkiä viikonlopputapaamisia kun lapsi oli vauva, ja oikeudessa yritti sitten kaikki tahot isälle vääntää rautalangasta että se ei ole mahdollista, sillä vauvan etu ei ole olla erossa äidistä pitkitä aikoja. Tapaamiset myönnettiin sitten niin että pari tuntia kerrallaan muutaman kerran viikossa ja alkuun vain lapsen kotona, että isä tulee tutuksi.
Sinun tapauksessasi isällä on korkeintaan mahdollisuus vaatia viikonlopputapaamiset, ja nekin vasta kun lapsi on isompi, mutta lähihuoltajaa isästä ei tule, jos sinä et siihen vapaaehtoisesti suostu.
[/quote]
Aivan hyvin voi tulla lähihuoltaja, tässä tapauksessa ehkä lapsen ikä estää, mutta jos lapsi olisi isompi. lain edessämolemmat ovat tasavertaisia ja lähtökuopissa, vaikka äiti olisi esimerkiksi hoitanut lasta ensimmäiset viisi suotta. Tuon miehen asenne on jo niin vääristynyt, että harmiahan tuosta vaan oon. Väittäisin lapsen olevan jonkun muun ja enkä suostusi mihinkään.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 11:36"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 10:55"]
Ei huolta, isälle ei anneta lähivanhemmuutta.
Minun lapseni isä vaati pelkkiä viikonlopputapaamisia kun lapsi oli vauva, ja oikeudessa yritti sitten kaikki tahot isälle vääntää rautalangasta että se ei ole mahdollista, sillä vauvan etu ei ole olla erossa äidistä pitkitä aikoja. Tapaamiset myönnettiin sitten niin että pari tuntia kerrallaan muutaman kerran viikossa ja alkuun vain lapsen kotona, että isä tulee tutuksi.
Sinun tapauksessasi isällä on korkeintaan mahdollisuus vaatia viikonlopputapaamiset, ja nekin vasta kun lapsi on isompi, mutta lähihuoltajaa isästä ei tule, jos sinä et siihen vapaaehtoisesti suostu.
[/quote]
Aivan hyvin voi tulla lähihuoltaja, tässä tapauksessa ehkä lapsen ikä estää, mutta jos lapsi olisi isompi. lain edessämolemmat ovat tasavertaisia ja lähtökuopissa, vaikka äiti olisi esimerkiksi hoitanut lasta ensimmäiset viisi suotta. Tuon miehen asenne on jo niin vääristynyt, että harmiahan tuosta vaan oon. Väittäisin lapsen olevan jonkun muun ja enkä suostusi mihinkään.
[/quote]
Eivät ole tasavertaisia. Jos lapsi on asunut 5-vuotiaaksi äidin luona, niin isällä ei ole mahdollisuutta lähivanhemmaksi jos äiti vastustaa. Edellyttäen että äiti on normaali vanhempi(ei narkkari tai pedofiili tms), niin mikään oikeus ei määrää lasta väkisin asumaan isän luo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna pysyisin yksinhuoltajana. Lapsen isä kuulostaa siltä, että haluaa kostaa sinulle. Eikä ajattele lapsen parasta. Joku kirjoitti viisaasti siitä miten sinulla ja lapsella tulee olemaan vaikeaa kun isän luona on käytävä väkisin. Vaikka isyyttä ei virallisesti olisi tunnustettu ja olisit yh niin voit kertoa lapselle kuka hänen isä on ja hän voi tavata isäänsä. Sinä sanelet ehdot ja uhkaileva miehesi tyytyy siihen. Älä anna aseita hänelle kuten joku neuvoi. Isyys ei ole kiinni papereista... Siinäpä testaat samalla mikä miehellä on motiivi.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 12:38"]Sinuna pysyisin yksinhuoltajana. Lapsen isä kuulostaa siltä, että haluaa kostaa sinulle. Eikä ajattele lapsen parasta. Joku kirjoitti viisaasti siitä miten sinulla ja lapsella tulee olemaan vaikeaa kun isän luona on käytävä väkisin. Vaikka isyyttä ei virallisesti olisi tunnustettu ja olisit yh niin voit kertoa lapselle kuka hänen isä on ja hän voi tavata isäänsä. Sinä sanelet ehdot ja uhkaileva miehesi tyytyy siihen. Älä anna aseita hänelle kuten joku neuvoi. Isyys ei ole kiinni papereista... Siinäpä testaat samalla mikä miehellä on motiivi.
[/quote]
Isyyden tunnustus ei tarkoita huoltajuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 10:07"]
Kannattaako sitä pillua kaikille antaa jos tulos on tämä?
[/quote]
Tää tuli mullekin mieleen. Eikö niitä lapsia voisi hankkia vakaalla phjalla oleviin parisuhteisiin, mitä tuo Ap:n viritelmä ei selvästikään ollut?