Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kummilapsi on ärsyttävä (HS)
21.11.2021 |
Tänään Hesarissa joku kysyi mitä voi tehdä jos kummilapsi on ärsyttävä eikä pidä hänestä. Asia vaikuttaa hänen ystävyyssuhteeseensa lapsen vanhempaan. On yrittänyt kysellä lapsen kuulumisia ym että vaikuttaisi kiinnostuneelta.
Ymmärrän hyvin kysyjää. Itselläni on muutama kummilapsi enkä erityisesti pidä kenestäkään. Muistan synttäreillä jos kummeille järjestetään kahvit tms kutsutaan käymään. Usein ei kyllä kutsuta, kun lapset kasvavat isommiksi. Lahjat tietysti kelpaisivat silti. Jouluksi annan lahjat. Tuntuu että kummiuteen ladataan liikaa odotuksia, pitäisi viettää aikaa lapsen kanssa, ottaa hoitoon ja lahjoa. Itselläni ainakin on omakin elämä, omat lapset ja menemiset eikä erityisen paljoa rahaa. Jatkossa osaan kieltäytyä tästä ”kunniatehtävästä”.
Kommentit (11)
Mun kaverilla on sellainen hirveän ärsyttävä hemmoteltu, huomiota hakeva lapsi. Yksi päivä lapsen kummitäti sai tarpeekseen ja antoi tulla mitä mieltä on kummilapsestaan🤣
Jotkut vanhemmat ovat täysin sokeita omien lasten ärsyttävyydelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos ei tiedä lapsen ärsyttävyydestä ja tehtävän rasittavuudesta kun kummiuteen menee suostumaan?
Usein ne lapset ovat vauvoina ihan ok, isompina tulee luonne ja kasvatus esiin eikä se usein ole mukavaa. Lapset ovat itsekeskeisiä ja usein myös lasten vanhemmat haluavat keskittää huomion vain niihin piltteihin.
Miksi kummiuteen pitäisi sitoutua loppuelämäkseen, jos lapsen vanhempia ei kiinnosta. Typerää laittaa lapselle lahjoja, joka ei edes tunne kummiaan eikä kummi lasta.
Meillä on useampi kummilapsi. Pidän yhdestä, hän on minulle rakas ja tärkeä. Viihdyn hänen kanssaan ja hänen kuulumiset kiinnostaa. Osa on ihan neutraaleja,mutta valitettavasti ei itselleni mitenkään rakkaita, erityisen tärkeitä tai kovinkaan kiinnostavia. Aika vieraita, eivät ota juurikaan kontaktia tai ole myöskään meistä kummeista kiinnostuneita kun tavataan. Toki jos tiuhaan nähtäisiin niin tilanne varmaan olisi eri. Ruuhkavuosina realiteetit nyt vain kuitenkin ovat nämä ja silloin lapsi, joka ei yhtään ole kiinnostunut seurasta ei vain herätä minussakaan mitään tunteita.
Yksi on sietämätön ja rehellisesti sanottuna vastenmielinen. Riehuu, rääkyy, kiusaa muita lapsia, kiukuttelee, aiheuttaa koko ajan jotain ongelmia kun tavataan ja kaikki pyörii aina tuon yhden käytöksen ympärillä. Vanhemmat vaan lässyttävät ja eivät saa mitään otetta lapseen. Suunnattomia vaikeuksia on olla näyttämättä mitä mieltä kyseisestä kakarasta olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummius on kauhea riesa. Kaduttaa, että suostuin. Lapsi on nykyään aina mukana kun näen kaveria, tyrkätään kummitädin hoiviin ja oletetaan ilmeisesti, että jaksan aina kiinnostua. No, en jaksa. Pojalla on adhd ja on järjettömän rasittava.
Onko kummilapsi oikeasti monille sitten erityisen tärkeä? Luulen että vanhemmat haluavat ajatella niin, mutta vaikea kuvitella että ainakaan jos on omia lapsia, että kummilapselle jäisi kovasti energiaa ja aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kummiuteen pitäisi sitoutua loppuelämäkseen, jos lapsen vanhempia ei kiinnosta. Typerää laittaa lapselle lahjoja, joka ei edes tunne kummiaan eikä kummi lasta.
Kyllä ne vanhemmat muistuttavat jos tilille ei ole tullut lapsen tai nuoren syntymäpäivänä rahaa. Minä suivaannuin niin, etten halua pitää minkäänlaista yhteyttä sen jälkeen kun sain maksettua kummilapsen 18-vuotislahjarahat. Ei enää ikinä kummilapsia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo mulla just tämä ongelma. En saa lapseen mitään yhteyttä, kun ollut 3 vuotta pelkkä itkupilli.
Koita tuollaisen kanssa jotain kivaa järjestää... Ja nähtykin usein, mutta ei vain kemiat kohtaa.
Joskus mietin , että antaisiko vain olla.
Alue: Aihe vapaa
Lähes kaikki lapset ovat ärsyttäviä. Ei pidä suostua tuollaiseen, jos ei halua olla kummi loppuun asti.