Jos nainen tekee aloitteen parisuhteeseen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei välttämättä perässä vedettävä, mutta vähemmän rakastunut. Ja se on todella raskasta elää suhteessa jossa kiintymyksessä ja intohimossa on raju epätasapaino. Toinen on puolisolleen Se Oikea ja toinen on joku joka otettiin kun ei parempaakaan saatu (tai jaksettu edes havitella). Olen elänyt sellaisessa suhteessa ja never again. Kunnolla ihastunut mies tekee kyllä aloitteen ihan itse, ja muunlaisten kanssa ei kannata mennä kimppaan.

ja jos mies tekee aloitteen mitään epätasapainoja kiintymyksessä ja intohimossa ei tietenkään ole? Nainen on täysin hullaantunut aina, kun aloittaa parisuhteen miehen aloitteesta.

Minä en ole kiinnostunut siitä miten asiat jotenkin yleisellä tasolla menee. Tiedän vain itse olevani aloitekykyinen ihminen, joten siitä puolesta minun ei tarvitse olla siis huolissaan. Ja kun annan miehen tehdä aloitteen, karsin sillä pois aloitekyvyttömät vätykset. Muut tehköön miten tykkää tai olkoot tekemättä.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei tee aloitetta niin sitä ei tee kukaan. Päätin kohta neljä vuotta sitten, että en suostu tekemään enää ainuttakaan aloitetta miehille vaan seuraavaksi on miesten vuoro lähestyä minua. Olen ollut koko tämän ajan sinkku ja käynyt nolla kertaa treffeillä... Mitä tästä voi päätellä?

Kannattaa siirtää katseensa rajojen ulkopuolelle. Siellä se aloitekyky asuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän miehet voi voittaa.

Jos tekee aloitteita saa kuulla kuinka kaikki miehet on sikoja jotka tulkitsee hymyn pyynnöksi treffeille. Sitten taas kun ei tee aloitteita on perässä vedettävä paska.

Teidän tekstinne pitäisi julkaista kaikkiin oppilaitoksiin alakoulusta alkaen pojille suunnattuun sukupuolikoulutukseen, sensuroimattomana. Oppisivat ettei naisiin kannata sekaantua millään tavalla.

Aloitteita on sopivaa tehdä joissain paikoissa, kuten Tinderissä ja ravintolassa. Sen sijaan esim. lenkkipolulla perään rynnivä mies on pelottava eikä sellaisia lähestymisiä toivo kukaan nainen. Eli aloitekyvyn lisäksi tarvitaan myös tilannetajua.

Sori ravintolat on jo kielletty tällä palstalla. Naiset ovat siellä kavereineen pitämässä hauskaa, ei vastaanottamassa miesten huomiota.

Tämä palsta ei ehkä ole ihan kaikin puolin luotettava lähde.

eli tämäkin ketju on täyttä tuubaa? Ja tuo että aloite on sopivaa tehdä tinderissä ja ravintolassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei välttämättä perässä vedettävä, mutta vähemmän rakastunut. Ja se on todella raskasta elää suhteessa jossa kiintymyksessä ja intohimossa on raju epätasapaino. Toinen on puolisolleen Se Oikea ja toinen on joku joka otettiin kun ei parempaakaan saatu (tai jaksettu edes havitella). Olen elänyt sellaisessa suhteessa ja never again. Kunnolla ihastunut mies tekee kyllä aloitteen ihan itse, ja muunlaisten kanssa ei kannata mennä kimppaan.

ja jos mies tekee aloitteen mitään epätasapainoja kiintymyksessä ja intohimossa ei tietenkään ole? Nainen on täysin hullaantunut aina, kun aloittaa parisuhteen miehen aloitteesta.

Niin. Tämä on vähän sama keskustelu kuin Renazin ja Valtaojan välinen Sannikassa. Mies perustelee väitteensä järkevästi, mutta nainen on niin sokea omalle (häneen iskostetulle) mielipiteelle, ettei pysty vastaanottamaan minkäänlaista järkiperäistä vastakkaista mielipidettä, vaan tukkii korvansa ja jatkaa omaa ideologista jargoniaan.

Mä tapasin syksyllä kivan miehen. Pari kertaa mä ehdotin tapaamista. Mies ei ehdottanut ollenkaan eikä muutenkaan viestitellyt.

Vierailija kirjoitti:

Kunnolla ihastunut mies tekee kyllä aloitteen ihan itse, ja muunlaisten kanssa ei kannata mennä kimppaan.

Itsevarma mies pystyy tähän ja se jos mikä on kuuuumaaaa.

Itse olen ollut mitätön nainen ilman itseluottamusta ja varattu. Olen jakanut rukkasia vahingossa aika töykeästi koska en ole edes tajunnut aloitetta. Eihän noin upea mies voi edes olla sillai kiinnostunut musta!

Ja olen ollut kaiken huipuksi varattu ja eikä se ole tullut mistään ilmi koska ei ollut sormusta koska mies jonka kanssa tein lapset, tyytyi minuun. Kyllä. Tein sen pirun aloitteen.

Jos olisin ymmärtänyt aloitteen aloitteeksi, olisin toki ollut erilainen. Imarreltu ja otettu. Pakit olisi tullut silti, olin sitoutunut ukkooni ja varmaan osittain myöskään siksi en ymmärtänyt saamiani aloitteita.

Ja ei, en myöhemmissäkään suhteissa ole pettänyt. En ole sitä sorttia.

Vierailija kirjoitti:

Mä tapasin syksyllä kivan miehen. Pari kertaa mä ehdotin tapaamista. Mies ei ehdottanut ollenkaan eikä muutenkaan viestitellyt.

Sinä pidit miestä kivana, hän ei sinua.

Onko muuta kysyttävää?

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei tee aloitetta niin sitä ei tee kukaan. Päätin kohta neljä vuotta sitten, että en suostu tekemään enää ainuttakaan aloitetta miehille vaan seuraavaksi on miesten vuoro lähestyä minua. Olen ollut koko tämän ajan sinkku ja käynyt nolla kertaa treffeillä... Mitä tästä voi päätellä?

Et ole kiinnostava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei välttämättä perässä vedettävä, mutta vähemmän rakastunut. Ja se on todella raskasta elää suhteessa jossa kiintymyksessä ja intohimossa on raju epätasapaino. Toinen on puolisolleen Se Oikea ja toinen on joku joka otettiin kun ei parempaakaan saatu (tai jaksettu edes havitella). Olen elänyt sellaisessa suhteessa ja never again. Kunnolla ihastunut mies tekee kyllä aloitteen ihan itse, ja muunlaisten kanssa ei kannata mennä kimppaan.

ja jos mies tekee aloitteen mitään epätasapainoja kiintymyksessä ja intohimossa ei tietenkään ole? Nainen on täysin hullaantunut aina, kun aloittaa parisuhteen miehen aloitteesta.

Nainen yleensä pystyy sanomaan ei jos ei ple tarpeeksi kiinnostusta tai vetovoimaa. Naiset eivät lähde juttuun jos ei ole niitä aineksia joita hänrn mielestn tarvitaa, pelkkä miehen aloitteellisuus ei riitä.

Mutta monet miehet ottavat aloitteen vastaan vaikka kiinnostus ei olisi kummoistakaan, mies ei kaipaa suuria tinteita tai vetovoimaa, haluaa seksiä, aloitteen tehnyt nainen olisi kaunis, varakas, miehelle on helppoa kun nainen tekee aloitteen jne.

Eli usein, ei tietenkään aina, riittää kun nainen tekee aloitteen. Mies ajattelee, että sen näkee sitten ja lähtee juttuun.

Tässä on ero miehen tai naisen aloitteellisuuden välillä miksi naisen ei kannata olla aloitteellinen jos haluaa olla varma, että mies on samoilla tunteilla mukana.

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt muutaman kerran aloitteen ja siihen asti kiinnostuneelta vaikuttanut mies on hävinnyt kuin pieru saharaan. Siispä en tee aloitteita.

Varmin tapa saada mies sitoutumaan on flirttailla, olla etäinen ja vähän vaikeasti tavoitettava sekä huidella omia menojaan ja satavarmasti kiinnostunut mies iskee kantaan kiinni eikä hellitä ennen kuin saa "valloitettua".

Kerran jopa halusin vaan sänkyyn yhden komean tyypin kanssa, ja kun hän flirttaili niin sanoin päin näköä, etten ole varma haluanko seksiä hänen kanssaan. Jumaliste ette arvaa mikä piiritys siitä alkoi! Parin viikon jälkeen sitten "taivuin".

Tämä on erinomainen keino saada pelimies vähäksi aikaa. Minulle nainen teki aloitteen enkä kadonnut mihinkään vaan ollaan oltu yhdessä 10 vuotta. 

Nainen: jos mies ei tee aloitetta, hän ei ole sinusta kiinnostunut.

Mies: jos nainen ei tee aloitetta, hän ei ole sinusta kiinnostunut.

Minä olen tehnyt kaksi kertaa aloitteen. Kummallakaan kerralla ei miehellä ei ole ollut mitään tietoa kiinnostuksestani ennen kuin olen suoraan sanonut. Molemmat ovat olleet siinä luulossa ettei minuun olisi ollut mitään mahdollisuuksia.

Viimeksi olin vieläpä virallisesti avioliitossa toisaalla. Mies oli todella ihmeissään ja hämmentynyt, kun lähestyin. Niin vain suhde ja rakkaus syttyi.

Mä en enää tee aloitteita miesten kanssa, koska kokemuksen perusteella miehille hätätilassa riittää että siinä on joku nainen.

Kunnes sitten se mikä oikeasti kiinnostaa osuu kohdalle.

Jos nainen ottaa ensi askeleen, usein käy että pääsee paikanpitäjäksi.

Never again.

Oikeasti kiinnostunut mies kyllä kertoo että kiinnostaa, vaikka kuinka jännittäisi.

Vierailija kirjoitti:

Mä en enää tee aloitteita miesten kanssa, koska kokemuksen perusteella miehille hätätilassa riittää että siinä on joku nainen.

Kunnes sitten se mikä oikeasti kiinnostaa osuu kohdalle.

Jos nainen ottaa ensi askeleen, usein käy että pääsee paikanpitäjäksi.

Never again.

Oikeasti kiinnostunut mies kyllä kertoo että kiinnostaa, vaikka kuinka jännittäisi.

Tilanne vain voi olla se, että mies ei lähesty, kun ajattelee ettei ole mitään mahdollisuuksia. Monet miehet saavat naisilta ilkeät pakit ja naurut kavereiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei tee aloitetta niin sitä ei tee kukaan. Päätin kohta neljä vuotta sitten, että en suostu tekemään enää ainuttakaan aloitetta miehille vaan seuraavaksi on miesten vuoro lähestyä minua. Olen ollut koko tämän ajan sinkku ja käynyt nolla kertaa treffeillä... Mitä tästä voi päätellä?

Et ole kiinnostava.

Nimenomaan. Eikä näin epäkiinnostavana naisena kannata tehdä miehillekään aloitteita, kun eivät ole kuitenkaan kiinnostuneita. Olen sitten sinkkuna, kun miehille ei mikään kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Suurien tunteiden ollessa pelissä ei se aloitteen teko ole kenellekään helppoa, olipa sitten kyseessä mies tai nainen. Pitää muistaa, että valtaosalla parisuhteissa ei ole alunperinkään ollut mitään suuren suurta rakkaustarinaa, vaan pelkästään sopivalta vaikuttavan ihmisen kanssa yhteen menoa. Henkilökohtaisesti voin heittää mitä tahansa läppää normi suominaisille, ilman yhtään sen kummempaa ongelmaa, mutta se elämän ihastus taas onkin sitten aivan eri asia.

ja kyllä se olen minä joka kohtaa sen murtovarkaan, vaikka ihastuksen läsnäollessa olenkin nössö.

Tää on ihan totta ja aikamoinen ongelma, että jos on ihan hirveän ihastunut, toimintakyky menee. Ei pysty tekemään aloitetta. Siinä mielessä kyllä koen, että me naisetkin tehdään aloitteita väärille miehille, ei se ole pelkästään miehinen ominaisuus. Miehet ehkä enemmän tekee aloitteita täysin epäkiinnostavillekin naisille siinä toivossa, että joku edes tarttuu syötiin, mutta kyllä esimerkiksi itse olen joskus kokenut niin valtavaa ihastumista johonkin mieheen, että en ole kyennyt tekemään mitään. Suorastaan juoksin pois paikalta, kun pelästyin omia tunteitani ja reaktioitani, kun en osannut enää edes puhua ja punastuin. Huomattavasti helpompi tehdä aloite jollekin miehelle, joka ei tunnu oikein miltään. Vähän niin kuin hakisi järkiliittoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei tee aloitetta niin sitä ei tee kukaan. Päätin kohta neljä vuotta sitten, että en suostu tekemään enää ainuttakaan aloitetta miehille vaan seuraavaksi on miesten vuoro lähestyä minua. Olen ollut koko tämän ajan sinkku ja käynyt nolla kertaa treffeillä... Mitä tästä voi päätellä?

Et ole kiinnostava.

Nimenomaan. Eikä näin epäkiinnostavana naisena kannata tehdä miehillekään aloitteita, kun eivät ole kuitenkaan kiinnostuneita. Olen sitten sinkkuna, kun miehille ei mikään kelpaa.

Ei se noin mene, että miehille ei mikään kelpaa. Sinä vaan et kelpaa, joku muu nainen kyllä. Julmasti sanottu, mutta näin se on ja mulla ihan sama juttu. Siksi en myöskään enää tee aloitteita miehille. Ja se tarkoittaa sitä että olen ikisinkku koska minulle miehet eivät ole koskaan tehneet aloitteita. En usko tilanteen yhtäkkiä muuttuvan. Kyllä se selvästi menee niin, että ne on ne samat naiset jotka saavat läpi elämän miehiltä lähestymisiä. Heillä on varaa olla miehiä kohtaan jopa töykeitä ja rajata paikkoja ja tilanteita, joissa heitä on lupa lähestyä. Mun kohdalla kävisi niin, että olisin varmasti häkeltynyt, jos joku mies kiinnostuisi minusta yhtään missään. Sitä olisi jopa vähän vaikeaa uskoa. Ilman muuta haluaisin ottaa selvää siitä miehestä, että mikä hänet sai huomaamaan juuri minut, koska olen saanut aina nauttia näkymättömyydestäni miesten silmissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurien tunteiden ollessa pelissä ei se aloitteen teko ole kenellekään helppoa, olipa sitten kyseessä mies tai nainen. Pitää muistaa, että valtaosalla parisuhteissa ei ole alunperinkään ollut mitään suuren suurta rakkaustarinaa, vaan pelkästään sopivalta vaikuttavan ihmisen kanssa yhteen menoa. Henkilökohtaisesti voin heittää mitä tahansa läppää normi suominaisille, ilman yhtään sen kummempaa ongelmaa, mutta se elämän ihastus taas onkin sitten aivan eri asia.

ja kyllä se olen minä joka kohtaa sen murtovarkaan, vaikka ihastuksen läsnäollessa olenkin nössö.

a. tuskin tulee ikinä tilannetta jossa kohtaisit murtovarasta

b. jos niitä tulee, se on ryhmä, todennäköisesti myös aseistettu

Naiset vaan kuvittelee että miehet jaksaa niiden prinsessafantasioita. Lidl mainos on tästä loistava esimerkki.

Meillä minä tein aloitteen. Ja on kohdattu murtovaras, kaksi aseistettua. Mies ovella ensin ja minä rynnin avuksi parissa sekunnissa. Eivät päässeet sisälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurien tunteiden ollessa pelissä ei se aloitteen teko ole kenellekään helppoa, olipa sitten kyseessä mies tai nainen. Pitää muistaa, että valtaosalla parisuhteissa ei ole alunperinkään ollut mitään suuren suurta rakkaustarinaa, vaan pelkästään sopivalta vaikuttavan ihmisen kanssa yhteen menoa. Henkilökohtaisesti voin heittää mitä tahansa läppää normi suominaisille, ilman yhtään sen kummempaa ongelmaa, mutta se elämän ihastus taas onkin sitten aivan eri asia.

ja kyllä se olen minä joka kohtaa sen murtovarkaan, vaikka ihastuksen läsnäollessa olenkin nössö.

Tää on ihan totta ja aikamoinen ongelma, että jos on ihan hirveän ihastunut, toimintakyky menee. Ei pysty tekemään aloitetta. Siinä mielessä kyllä koen, että me naisetkin tehdään aloitteita väärille miehille, ei se ole pelkästään miehinen ominaisuus. Miehet ehkä enemmän tekee aloitteita täysin epäkiinnostavillekin naisille siinä toivossa, että joku edes tarttuu syötiin, mutta kyllä esimerkiksi itse olen joskus kokenut niin valtavaa ihastumista johonkin mieheen, että en ole kyennyt tekemään mitään. Suorastaan juoksin pois paikalta, kun pelästyin omia tunteitani ja reaktioitani, kun en osannut enää edes puhua ja punastuin. Huomattavasti helpompi tehdä aloite jollekin miehelle, joka ei tunnu oikein miltään. Vähän niin kuin hakisi järkiliittoa.

Se on juuri näin. Ihminen joka ei ole tuota elämää suurempaa rakkautta kokenut, ei voi ymmärtää. En olisi ymmärtänyt minäkään, vain muutama vuosi takaperin.

I f he wanted to, he would.