***KOTILOT***- Viikko 37

Ei mitään uutta, kunhan nostelen, ettei upota!

Kiitos osanotosta, palaan kuumepuolelle. Ja tänne takaisin toivottavasti mahdollisimman pian. =)

Soitin aamul neuvolaan , odottelen tietoa jatkotoimista. Jos vaikka siinä verikokees kävis, sais tietää onx hcg jo nollil.



Iloista odotusta Kotiloille!!



gigi

[color=blue]Rouvar:[/color] Meillä myös nuo pojat toivoo tästä kolmannesta tulokkaasta kovasti poikaa! Olis kuulemma

ihan tylsää

jos se on tyttö! Noo, ehkä kumpi vaan otetaan yhtä iloisesti vastaan, kunhan se syntyy..

[color=brown]Meillä raskaudesta tiedottamisen hoiti anoppi..argg!

Eli mies halusi sille kertoa vaikka on yleisesti tiedossa, ettei se osaa pitää suutaan kiinni, joten tämä raskaus on ollut ihan yleisessä tiedossa jo alusta asti. (Anopille kyllä sanottiin, ettei saa kellekään kertoa, mutta..)

Hiukan ottaa päähän ja sillä olen pitänyt todella minimaalisesti häneen yhteyttä! [/color]

Nyt kun saamme tietää kumpi meille on tulossa, niin sitä ei anopille kerrota, se on varma!!

Haluan sen asian säilyttää omana salaisuutena loppuun asti!

Jotain muutakin piti kirjoittaa, mutta verenpaine nousi heti, kun ajattelinkin noita anopin tempauksia, joten en muista mitä muuta mulla oli..

ensi kertaan

mammutti ja Vilppu rv 17+3/18 (pienenpi lukema kuukautisista, isompi ultran mukaan)

[color=darkyellow]Pidetään peukut ja varpaat pystyssä, että pian pääset takaisin tälle osastolle!!![/color]

Täällä se ei tosin ole niin kovin hyvä, eilisestä asti oon kärsinyt ihan karseesta olosta, voi yökötys... Lauantaina vielä oli ihan suht hyvä olo ja luulin, että tää pahoinvointi alkais jo hellittää, mutta pyh... Koko ajan saa taas pidätellä oksennusta. Eikä mikään maistuis, mutta pakko on syödä kuitenkin. Jos tää vielä huomisen jatkuu niin taidan hakee saikkua. Nukuinkin niin huonosti ja heräilin vähän väliä ja sydän hakkas hirveesti. Loppuis nyt jo tää pian!



Huomenna on sentään np-ultra, että jotain kivaa tiedossa tähän kurjuuteen... Tai toivotaan ainakin, että on kivaa, ettei sieltä löydy mitään ikäviä yllätyksiä, hui! Tuun sitten iltasella kertomaan miten siellä meni. Mieskin on tulossa mukaan, vaikkakin vähän vastentahtoisesti... En muista, että se ennen olis ultrassa ollutkaan mukana, joten vaadin sitä nyt tulemaan kun kerrankin antaa työvuorot myöten.



Nyt taidan mennä vähän pitkäkseni ennen kun tarvii alkaa ruuanlaittoon. Väsyttää niin mahdottomasti...



Luna pahoinvoinnin pyörteissä :/

rv 11+3

Tänään oli se päivä, kun pääsin alkuraskauden ultraan...Sieltä löytyi yksi sikiö, sydämen sykkeen näin itsekkin monitorin ruudusta! Eli eloa on pikkuisessa. Raskausviikkoja on laskettua vähemmän, lääkäri ei kuitenkaan vaihtanut l.a. aikaa. Tosi ihme juttu oli, etten saanut kuvaa kotiintuomiseksi. En ymmärrä, miksi lääkäri ei kuvaa minulle printannut. Kun kysyin asiasta, hän vain kommentoi, ei nyt tullut kuvaa. Laskun kyllä muisti kirjoittaa, 90e. Kaikista muista raskauksista olen aina saanut joka ultrauksesta kuvan mukaan. Näinollen jäi myös sikiön mitat saamatta!



Että tämmösiä kuulumisia täällä!



Helmis, rv. 7+2 tai 6+2

uusille kolmosen odottajille!



gigi

Saanko luvan liityä?



Tässä kolmatta odotellaan... en olisi muuten huomannut, että on olemassa pino kolmatta odottaville, joku kysyi ja Gigi kiltti vastasi :)



Niin... raskaus on jo aika pitkällä. Joulukuussa on laskettu aika. Esikoinen aloitti syksyllä koulun ja pikkukakkonen täyttää kohta 5 vuotta.



Asutaan Kymenlaaksossa. Meillä on aivan liian pieni asunto ja aivan liian pieni auto :D Mutta meillä on myös aivan liian vähän lapsia :)



Ja kaiken lisäksi olen aina sanonut, etten yli 30 lapsia enää tee. Meinasi kiire jo tulla, täytän toukokuussa 30...



Niin että koulu saa odottaa. Ainakin vuoden verran, on kiva olla taas vaihteeksi kotiäitinä, kävellä esikoisen kanssa aamuisin kouluun ja hakea puolenpäivän jälkeen, laittaa ruokaa ja jopa nukkua! Lapset ovat tyytyväisiä, kun äiti on hyväntuulinen, vaikka aika usein kipeäkin. Liitoskivut vaivaa ja flunssa ei meinaa millään lähteä.



Mitäs muuta?



Katselin teidän listaa, aika monella taitaa olla LA joskus keväällä. Mutta äkkiä se aika menee, muistan niin kuin se oli eilen, että meidän joulukuisten pino oli tuorein... kohta on pino jo kesäkuisille? :)



Lilia rv 27+2

Onpas kiva, että tällainenkin pino on olemassa - en ole huomannutkaan, vaikka päivittäin näillä sivuilla roikunkin. Meille on kolmas vauva tulossa joulukuun alussa ja nyt ollaan viikolla 28. Kotona on ennestään 5- ja 2-vuotiaat tytöt. Eilen sain postista äitiyspakkauksen, vaikka vauvanvaatteita on vintillä ihan tarpeeksi. Jotenkin vain ajattelin, että jokaiselle lapselle olisi mukava saada omat pakkaukset. Mies on näistä vaatepinoista aika tyrmistynyt... Toisaalta myös meidän vauvavaatevarasto on sattuneesta syystä aika vaaleanpunainen, joten jos poika tulee, on muutakin väriä tarjolla.

Tänään kävin sitten siellä np-ultrassa ja kaikki oli onneksi oikein hyvin. Siellä se vauva köllötteli, pää-perämitta oli 4,9 cm vastasi viikkoja 11+5 eli melkein päivälleen sama kuin mulla on viikkoja tänään 11+4. Niskapoimu oli alle 1 mm eli normaali. Sydän siellä pienellä pompotti hyvin ja muutenkin näytti kaikki olevan kunnossa, kaikki raajat oli tallella ja oikeilla kohdilla :) Sain kuvankin mukaan. Nyt on ihana fiilis! Jotenkin pelkäsin kauheesti että jotain olis vialla.



Ens viikolla olis sitten toinen neuvolakäynti ja siellä kuunnellaan ekan kerran sydänäänet. Onpa taas jotain mitä odottaa :) Tänään on onneks ollut jo vähän parempi olo, ei oo enää oksettanut koko aikaa. Vielä kun sais nukuttua koko yön heräämättä aamuyöstä pyörimään unettomana. Tuppaa vaan väsyttään töissä sitten iltapäivästä aika armottomasti, kun on aamulla ollut viidestä hereillä...



Uusia odottajia oli ilmaantunut joukkoon, tervetuloa vain! Teillä tais molemmilla ollakin l.a. joulukuussa. Tääl ei taida muita ollakaan jotka synnyttäis vielä tän vuoden puolella, kiva saada vähän lisäväriä.



Mutta nyt taas ruuanlaittoon!



Terkuin Luna rv 11+4

Noin kuvaannollisesti siis...Olen ollut viikonlopusta asti niin herkkä kaikelle ärsytykselle ja huomaan kaikkien ärsyttävien ihmisten ärsyttävät asenteet ja sanat niin, että voi että! Lisäksi olen kiukkuinen pienille lapsilleni, kun eivät tottele mua. Ehkä alkaa olla tää alkuraskauden väsymys + työkiireet + arjen pyöritys + muita suruja vähän rankka paketti mulle. Eilen kiukuttelin pomolle, tänään osansa sai työkaveri, lapsi & päiväkodin täti. Kohta on pakko sulkeutua neljän seinän sisälle vain itsensä kanssa. Muuten kukaan ei pidä musta enää kohta.

Neuvolantäti ehdotti vähän sairauslomaa, että sais levättyä, mutta en haluais millään leimaantua työpaikalla sairauslomittelevaksi. Sitten sitä leimautuu muutenkin työkyvyttömäksi ja sitä en kestä!

taidanpa minäkin siirtyä tänne kotiloihin kun kerran kolmansien odottajille onkin ihan oma pinonsa.

eli kolmatta odottelen, laskettu aika 17.10 ja nuo edelliset (molemmat poikia) nyt siis 2v 3kk ja juniori 11kk. Itse olen 28 ja mieheni 27 asustelemme espoossa. Kyllä on varmasti kohta härdelli päällä kun tuo nuorimmainenkin oppi juuri kävelemään, tosin en ole itse vielä päässyt näkemään, kun on isänsä kanssa lomailemassa, mutta kaipa nuo kotiin kerkiävät ennen kuin vauva syntyy.... palaavat lomalta kuun vaihteessa.

Tämä kolmas raskaus tuntuukin sitten jo menevän ihan rutiinilla vaikka nyt loppusuoran häämöttäessä ja kaikkien ihanien vaivojen, kuten supistelut, liitoskivut, närästys ja yölliset suonenvedot sitä on ruvennut ihan tosissaan miettimään mitenkäs se arki saadaan sujumaan. Ukko kulta kun on yksityisyrittäjä niin eipä tuota paljoakaan näy...

tosin hattua nostan kyllä että öisin on osallistunutkin sitten ihan mukavasti tuohon lastenhoitoon..

Oikein mukavia odotushetkiä kaikille, mieluiten vähillä " vaivoilla"





2pienen pojan äippä

***Kotilot***- esittäytyy ketjuun!!

Tai iltaa/yötä, ihan miten vaan. ;0)



Pitkästä aikaa ajattelin itsetäni ilmoitella ja surukseni huomasin gigin uutiset. Voi itku sentään! Toivotaan, että pian pääset takaisin tänne puolelle ja paremmalla onnella, mutta tosi ikävä juttu kyllä.



Tervetuloa kaikille uusille! Itselläni on tämä kirjoittelu harventunut kun työt aloitin. Vuorotyöt ja alkuraskauden väsymys on aikamoinen yhdistelmä...Muut oireet (jatkuva yökötys ja paha olo) ovat jo alkaneet väistyä, mutta väsymys jatkuu ja närästys myöskin. Seuraavaan neuvolaan on vielä pari viikkoa aikaa (kerran olen siis käynyt papereita täyttämässä), mutta sen alkuraskauden ultran jälkeen olen ollut luottavaisilla mielillä tämänkin raskauden suhteen. Kummasti sitä on jo nyt alkanut mielessä miettiä mihin vauvan sängyn sijoittaa yms. :0) Äitiyspakkausta en varmaankaan tälläkään kertaa ota, en ottanut kakkosestakaan kun esikoisen tavarat olivat niin hyvässä kunnossa ja ovat edelleen. Tosin meilläkin vaatekaappi on aika vaaleanpunainen, mutta löytyy sielä unisex-vaatettakin jos vaikka tämä tuloskas olisikin poika ja ainahan sitä saa roppakaupalla vaatteita vauvalle kun kaikki tulevat katsomaan. :0)



adalat rv 12+0 (nythän ollaan jo keskiviikon puolella)

Kirjoittelen ekaa kertaa tänne kotiloitten puolelle. Tässä vähän taustatietoja perheestäni:

Kolmatta lasta odotellaan syntyväksi tammikuun lopulla. Ennestään meillä on jo kohta 10v täyttävä tyttö ja tammikuussa 9v iän saavuttava poika. Itse olen 28v ja mies 31v. Asumme Etelä-Karjalassa.

Tämän tulokkaan sukupuolesta ei ole tietoa, ultrassa kun ei suostunut näyttämään mitä siellä jalkojen välissä on. Lapset toivoo kovasti omaa sukupuolta olevaa: tyttö odottaa et saa viedä siskon tallille ja poika et voi opettaa veikan pelaamaan pleikkaria. Elä ja ole siinä sit välissä.

Raskautta on takana 20+6 ja tulokas ilmoittelee jo itsestään päivittäin. Alku oli aika hankalaa tuonne rv 16 asti, koko aikaista pahoinvointia oli jos ei muistanut syödä 4h välein. Sen jälkeen raskaudesta on muistuttanut vain vauva itse ja valtavan iso maha.

Iloista odotusta kaikille kolmannen odottajille!!!

Elikkä olen 2v10kk pojan ja pian 10kk tytön kotiäiti Tampereelta. Kolmannesta tulokkaasta saimme varmistuksen reilu viikko sitten ja siinä samassa menivätkin äidin tulevaisuuden suunnitelmat uusiksi ;o)

Olin kuvitellut (jo ilmoittautunut läsnäolevaksikin)saavani jatkaa opintojani yliopistolla viimeistään keväällä. Jossain kuvitelmissani olisin halunnut myös hakea uutta työpaikkaa jo alla olevalla koulutuksellani. Mutta nythän äidin " omasta elämästä" haaveilut sai taas jäädä taka-alalle, kun kotiäitiys kutsuu taas ainakin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi ;o).

Älkää ihmeessä saako väärää kuvaa nyt musta! Mä rakastan olla kotiäitinä, mutta välilä vaan tuntuu, että nämä seinät kaatuu niskaan! Ja tällainen hetki on ollut juuri nyt syyskuun alussa... mutta ohihan sekin pian menee, kun saa telmiä näiden termiittien kanssa kotona miten lystää!



Eli siis [color=red]emmariina[/color] tiedän todellakin mistä puhut!

Sinä sentään olet kaiken muun lisäksi vielä töissäkin, kun mulla nää kiukunpuuskat purkautuu jo ihan kotioloissa. Välillä oikein itkua tihrustan, kun olen niin kamala esikoiselle, huudan ja raivoan, kun ei muka tottele, tms.

Itse en välttämättä huomaa omaa älyttömyyttäni juuri esikoista kohtaan, mutta kun mies väsyneenä raahautuu kotiin ja käyttäytyy samoin kuin minä, on se kuin isku märällä rätillä päin näköä! Siinä vaiheessa musta tulee taas parempi äiti, joka ei huuda ja kiukkua vaan ottaa syliin ja vain halii ja suukottelee - ainakin pariksi päiväksi.



Nämä kiukunpuuskat on saaneet mut myös jo pariinkin otteeseen ihan paniikin partaalle, kun ajattelen aikaa kolmen lapsen kanssa. Miten sitä oikeen jaksaa sitten? Kuinka saa itsensä kuriin, ettei ole koko ajan huutamassa viattomille lapsilleen?

Kerran jo menin jopa sanomaan miehelle, että toivon, etten olisikaan raskaana, koska en yksinkertaisesti jaksa... Onneksi tunne meni itkukohtauksella ja lämpimällä kainalolla pian ohi!!!



Mutta siis, toivon edes jonkun ymmärtävän tämän hetkistä tunteiden myrskyä, joka sisälläni käy!

Olen kyllä ihan älyttömän onnellinen tästä tulokkaasta ja hän oli erittäin toivottu, vaikka leikkisästi sanommekin häntä " toivotuksi vahingoksi" .



T:ThirdBird rv5+

Aluksi Gigille pahoittelut! Toivottavasti näemme sut täällä taas pian!



Uusille tervetuloa! Olen hieman laiska kirjoittelemaan, kiitos 3v ja pian 1 v poikien. Taas on hieman enemmän alkanut kauhistuttamaan tuleva kun jo nyt meinaa pinna palaa päivittäin. Ehkä se johtuu tästä väsymyksestä.. Kuopus ei meillä vielä kävele, mutta kiipeilee senkin edestä. Hetkeäkään ei voi sohvalla lojua.



Np-ultran varasin neljän viikon päähän ja eka neuvola olisi parin viikon päästä. Niitä odotellessa!



t. P-L 8+

Vasta luin viestisi ja ihan kun omaa olisin lukenut!!!

Helpottavaa, että muillakin näin.



Mäkin täällä pähkäilen mitä " elämälläni" tekisin vaikka tekemistä luulisi löytyvän ihan oman katon alta. Muutaman kurssin yritän suorittaa talven aikana, lastenhoito vaan hieman tuottaa hankaluuksia kun ei ole sukulaisiakaan lähettyvillä.



Meille(kin) tämä 3. raskaus oli pieni ylläri tai pieni ilmoitti tulostaan " hieman" ennen ajateltua. Mutta hyvä niin ja olisi kyllä suuri kolaus jos jotain ikävää sattusi.



P-L jälleen

Heips!



Meillä pojat 7v ja 4v ja nyt siis kolmas on tulossa, laskettu aika huhtikuun lopulla. Pahoinvointi on melkoista ja väsyttää vietävästi. Sairaslomalla olen jo kolmatta viikkoa pahoinvoinnin takia. Itse ajattelin, etten yllä ala repimään itseäni töihin, kun siellä pitäisi jaksaa murrosikäisiä toisten lapsia, joilla osalla on vakaviakin käytöshäiriöitä.



Tässä nyt kotona hoitelen kaiken ohessa nelivuotiasta ja koitan selvitä päivän kerrallaan. Ihme ongelmia on tullut eteen, kun housut ei mahdu, mutta äitiyskuteet on liian isoja. ;)



Alkuraskauden ultrassa kävin ja löytyi sikiö, jolla läpätti sydän ihanasti. :) Oli viikkoa isompikin kuin menkoista laskettuna.



Jaksamista kaikille!



~Emppu-76 ja " Tii" 8+1

Voi sanonkos mitä....

Olin kirjottanu oikeen kunnon " ajatuksia" (löytyykös tällaiselta kotiäidiltä sellaisa... ;o)) ja eikös puhelin soi ja puhelun aikana ohjelma loggas mut pihalle ja siinähän meni mun ajatukset taivaan tuuliin! (niinku yleensä ;o))



Mutta siis ihanaa [color=green]Peetu-Lotta[/color] että löytyy samoissa asioissa painiskelevia!

Ehkäpä ehdin/jaksan vielä jossain välissä kirjoittaa nämä " viisaat" ajatukseni uudelleen...



T:ThirdBird