Että mä "vihaan" näitä yleviä elokuvia (ja kirjoja)! Kerro inhokkisi

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 22:56"]

O.O Olen nähnyt kaikki pikku naisia elokuva versiot. Jopa 1933 version elokuva-arkistossa. 1949 versio on ehkä paras.

[/quote]

Minustakin 1949 versio on paras. June Allysonia parempaa Jota ei tule.

Ääni Alkemistille. Järkyttävää yksinkertaisille suunnattua huttua. Lastenkirja.

Itse inhoan Coelhon kirjoja, Uppo-Nallea, Pikku Prinssiä.. Nuo tyttökirjat.. no, ne on aikansa kuvia.

Ylös!

Fifty Shades of Grey

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 19:57"]

Fifty Shades of Grey

[/quote]Ai ylevää kirjallisuutta?

Paljon hehkutettu Tikli oli ihan kamala

Paulo Coelho on kyllä ihan pseudosyvällisyyttä. Alcottin ja Ingallsin ajan ja sitä vanhemmissa kirjoissa (ja myöhemmissäkin, esim Anni Swann) viehättää se epäitsekkyys vs nykyajan ylimenevään individualismiin.

Haha hyvin sanottu Coelhosta! Tosin eipä sitä varmaan kukaan kovin ylevänä pidä, mutta suosittu on ainakin.

Tikliä olen minäkin yrittänyt lukea, noin sataa sivua jaksoin mutta sitten jäi kesken. Pitäisi varmaan jossain vaiheessa yrittää lukea loppuun, mutta kun ei vain iske...

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 22:20"]

Katson just Pikku naisia-elokuvaa Liv-kanavalta. Nää naiset on niin pihalla. Viedään viimiset eväät jollekkin Hummelille joka vielä tartuttaa tuhkarokon. Tai Josephine ei voi mennä naimisiin Laurien kanssa. 

Ja sitten Laura Ingals-Wilder. Siinä kanssa perheensä kyykyttämä kynnysmatto. Maryhan välillä ihan kiusasi sitä ja sitten Laura kantaa vähäiset palkkarahansa että Marylle saadaan urut. Ei tainnut Laura parka saada tienamistaan rahoista penniäkään. 

Aikansa kirjailijoista suosikkikirjani on ehdottomasti Sininen linna. Siinä päähenkilö ei teekkään enää niin kuin muut käskee.

[/quote]

Missä kumman merkityksessä käytät sanaparia "ylevä kirja"? Ei kyllä avaudu mitä sillä yrität ilmaista, etenkin kun katsoo noita kirjoja jotka mainitsit.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 22:54"]

En mä nyt tiiä onko Päätalo ja Linna "ylevää" kirjallisuutta siinä mielessä mitä tarkoitin. Tarkoitin sitä yletöntä hyvyyttä ja epäitsekkyyttä mitä näissä pikku naisia yms.  kirjoissa ja elokuvissa on. Naisilta, ja myös miehiltä vaaditaan antamaan leivät suusta.... No toki ovat oman aikansa kuvausta, mutta ärsyttää.  Historiaa ja hyvää ajankuvausta ja paikkansa ovat kyllä  lunastaneet  Päätalo ja Linna. Ennemmin pidän roisista kielestä jne. kun tästä pikku sievästä. Onhan nämä tyttökirjallisuuden klassikot tullut luettua, vaikka ne joka kerta ärsytävätkin.

[/quote]

Lukumieltymyksesi kuvastavat sinua. Et ole itse hyvä ja epäitsekäs, vaan mieluummin haet roisiutta.

Vihaan Pikku Prinssiä. Tekotaiteellista, oikein puistattaa. Sama juttu Nalle Puhissa

Ap taitaa olla vielä lapsi? Esimerkkikirjathan ovat lastenkirjoja. Millään tavalla "yleviä" ne eivät edes pyri olemaan. Kertovat vain tarinan.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 22:41"]

En inhoa yleviä kirjoja, mutta arvostetuimmissa kirjoissa on usein todella paljon alatyylisiä asioita. Väinö Linnan ja Kalle Päätalon kirjat eivät ole pohjimmiltaan paljon muuta kuin ihmissuhdehömppää ja seksihurjastelua, mutta arvokkaita ja yleviä niistä tekee se, että niissä on historiallinen konteksti ja hyvin elävä kieli.

Vieläkin naurattaa se Tuntemattoman sotilaan "pontikkapannun nouto" -kohtaus ja se, kun ujohko Sammalsuon Kake on ensimmäisen kerran lakanoiden välissä naisten kanssa. Se on kuulemma sitä suomalaisen kirjallisuuden hienointa aatelia!

[/quote]

Minuakin ihmetyttää, miten miesten kirjoittamana humoristiset ja alatyyliset seksikohtaukset ovat suurta taidetta, mutta Kaari Utrion historiallisia romaaneja pidetään kioskikirjallisuutena ihan vastaavien kohtausten takia.

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 04:03"][quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 22:41"]

En inhoa yleviä kirjoja, mutta arvostetuimmissa kirjoissa on usein todella paljon alatyylisiä asioita. Väinö Linnan ja Kalle Päätalon kirjat eivät ole pohjimmiltaan paljon muuta kuin ihmissuhdehömppää ja seksihurjastelua, mutta arvokkaita ja yleviä niistä tekee se, että niissä on historiallinen konteksti ja hyvin elävä kieli.

Vieläkin naurattaa se Tuntemattoman sotilaan "pontikkapannun nouto" -kohtaus ja se, kun ujohko Sammalsuon Kake on ensimmäisen kerran lakanoiden välissä naisten kanssa. Se on kuulemma sitä suomalaisen kirjallisuuden hienointa aatelia!

[/quote]

Minuakin ihmetyttää, miten miesten kirjoittamana humoristiset ja alatyyliset seksikohtaukset ovat suurta taidetta, mutta Kaari Utrion historiallisia romaaneja pidetään kioskikirjallisuutena ihan vastaavien kohtausten takia.
[/quote]

En ole koskaan aiemmin kuullut että kaari utriota verataan kioskikirjailijoihin!

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 04:37"]

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 04:03"]Minuakin ihmetyttää, miten miesten kirjoittamana humoristiset ja alatyyliset seksikohtaukset ovat suurta taidetta, mutta Kaari Utrion historiallisia romaaneja pidetään kioskikirjallisuutena ihan vastaavien kohtausten takia. [/quote] En ole koskaan aiemmin kuullut että kaari utriota verataan kioskikirjailijoihin!

[/quote]

Et ilmeisesti ole ollut palstalla kovin pitkään. Miesvihan puuskan yllättäessä mikä tahansa asia vääntyy keskustelun kuluessa tuolla tavalla "totuudeksi".

Luen antamuksella hyvin kirjoitettuja ja asiayhteyteen sopivia seksikohtauksia ihan riippumatta siitä, onko kirjailija mies vai nainen. 

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 04:55"][quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 04:37"]

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 04:03"]Minuakin ihmetyttää, miten miesten kirjoittamana humoristiset ja alatyyliset seksikohtaukset ovat suurta taidetta, mutta Kaari Utrion historiallisia romaaneja pidetään kioskikirjallisuutena ihan vastaavien kohtausten takia. [/quote] En ole koskaan aiemmin kuullut että kaari utriota verataan kioskikirjailijoihin!

[/quote]

Et ilmeisesti ole ollut palstalla kovin pitkään. Miesvihan puuskan yllättäessä mikä tahansa asia vääntyy keskustelun kuluessa tuolla tavalla "totuudeksi".

Luen antamuksella hyvin kirjoitettuja ja asiayhteyteen sopivia seksikohtauksia ihan riippumatta siitä, onko kirjailija mies vai nainen. 
[/quote]
Olen toki, hämmästyin vain kun mikään ei ole pyhää! :D

En inhoa yleviä kirjoja, mutta arvostetuimmissa kirjoissa on usein todella paljon alatyylisiä asioita. Väinö Linnan ja Kalle Päätalon kirjat eivät ole pohjimmiltaan paljon muuta kuin ihmissuhdehömppää ja seksihurjastelua, mutta arvokkaita ja yleviä niistä tekee se, että niissä on historiallinen konteksti ja hyvin elävä kieli.

Vieläkin naurattaa se Tuntemattoman sotilaan "pontikkapannun nouto" -kohtaus ja se, kun ujohko Sammalsuon Kake on ensimmäisen kerran lakanoiden välissä naisten kanssa. Se on kuulemma sitä suomalaisen kirjallisuuden hienointa aatelia!

En mä nyt tiiä onko Päätalo ja Linna "ylevää" kirjallisuutta siinä mielessä mitä tarkoitin. Tarkoitin sitä yletöntä hyvyyttä ja epäitsekkyyttä mitä näissä pikku naisia yms.  kirjoissa ja elokuvissa on. Naisilta, ja myös miehiltä vaaditaan antamaan leivät suusta.... No toki ovat oman aikansa kuvausta, mutta ärsyttää.  Historiaa ja hyvää ajankuvausta ja paikkansa ovat kyllä  lunastaneet  Päätalo ja Linna. Ennemmin pidän roisista kielestä jne. kun tästä pikku sievästä. Onhan nämä tyttökirjallisuuden klassikot tullut luettua, vaikka ne joka kerta ärsytävätkin.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 22:41"]

En inhoa yleviä kirjoja, mutta arvostetuimmissa kirjoissa on usein todella paljon alatyylisiä asioita. Väinö Linnan ja Kalle Päätalon kirjat eivät ole pohjimmiltaan paljon muuta kuin ihmissuhdehömppää ja seksihurjastelua, mutta arvokkaita ja yleviä niistä tekee se, että niissä on historiallinen konteksti ja hyvin elävä kieli.

Vieläkin naurattaa se Tuntemattoman sotilaan "pontikkapannun nouto" -kohtaus ja se, kun ujohko Sammalsuon Kake on ensimmäisen kerran lakanoiden välissä naisten kanssa. Se on kuulemma sitä suomalaisen kirjallisuuden hienointa aatelia!

[/quote]

Mutta lisäksi niistä saattaa tehdä arvostettuja että ovat tylsiä ja mieskirjailija? tuon sodan lisäksi, jota kirjoissa arvostetaan.

Jos nainen kirjoittaa tunteista ja ihmisistä parempaa settiä, se on vain ihmissuhdehömppää, miehen kirjoitamana arvostettua kirjallisuutta.