Mitä tehdä vai tehdäkkö mitään?

Eli olen 27 vuotias nainen, joka alkanut miettiä elämään liittyviä kysymyksiä ja tulevaisuutta muutenkin. En tiedä mikä ihmeen lähestyvä "kolmenkympin kriisi" nyt on, mutta olen alkanut miettimään, että mitä haluan elämältäni ja onko tämä nykyinen avomieheni minulle oikea kumppani ajatellen tulevaisuutta (lapsia, talo yms.).

Pääasiassa meillä menee hyvin, mutta kaipaisin enemmän yhteistä aikaa ja tekemistä. Mies vain pelaa tietokoneella tai muuten vain hengailee netissä. Meillä siis kolmio ja tietokone on toisessa huoneessa, joten emme edes näe toisiamme, kun hän pelaa tai mitä nyt tekeekään. 

Muutenkin on alkanut mietityttämään miehen muut "viat" eli on laiska kotitöiden kanssa (minun pitää pyytää esim. pesemään pyykkiä tai hän ei muista), ei osaa tehdä ruokaa (muutamia helppoja olen hänelle opettanut, aikaisemmin on kuulemma syönyt vain pakastepizzoja ja muita eineksiä) ja muutenkin on välillä semmoinen kuoreensa vetäytyvä...tämä viimeisin johtuu suurimmaksi osaksi lapsuudesta, jossa on kokenut olleensa aina yksin (ei sisaruksia ja äiti ollut vähän ihmeellinen). 

Mutta nämä asiat ovat alkaneet vaivata ja ole miettinyt, että löytäisinkö paremman miehen, joka olisi osallistuva, viettäisi aikaa kanssani muutenkin kuin ennen nukkumaanmenoa...itse kaipaan romantiikkaa ja semmoista arjen yhdessäoloa, ihan vaikka tehtäisiin ruokaa yhdessä ja katsoittaisiin joku elokuva illan päälle. Nämä puuttuvat lähes täysin, joskus kyllä katsotaan sarjoja ja elokuvia, mutta kaipaisin enemmän. Lisäksi olisi kiva joskus käydä vaikka yhdessä lenkillä tai harrastamassa jotain, mutta nämä ehdotukset eivät ole saaneet tuulta alleen. 

Välillä katkerana katsonut kavereiden tilapäivityksiä facebookissa, kun ovat käyneet vaikka syömässä tai ulkomailla. Miksei minulla ole miestä, jonka kanssa tehdä näitä asioita? Toinen vaan sanoo, ettei jaksa eikä kiinnosta (muutamia kertoja olen houkutellut kävelylle kanssani niin ei halua lähteä). Olen sitten mennyt yksin tai tullut makuuhuoneeseen katsomaan elokuvaa tai muuten viettämään aikaa (oon koukussa tähän palstaan :D)

Mitä mieltä olette, lähdenkö katselemaan muita vai yritänkö "kouluttaa" nykyistä? Mahdotonta toisen luonnetta on tietysti muuttaa, mutta yrittäisi edes vaikka minun mieliksi tulla mukaani kävelylle tai jotakin, ihan sama, kunhan tehtäisiin jotakin yhdessä! Kauhean pitkä sepustus, mutta toivottavasti jaksoitte lukea :)